Julkaistu alunperin Inarilaisessa 3.3.2020
Saamelaiskäräjien järjestäytymiskokous käytiin to‒pe 27.‒28.2.2020 Sajoksessa. Puheenjohtajaksi valittiin Tuomas Aslak Juuso Enontekiöltä selvin luvuin 16‒5, vaikka neuvotteluihin lähdettiin ennakkoasetelmista 12‒9. Luvut kääntyivät historiallisen selkeiksi erityisesti asiallisten neuvotteluiden tuloksena, joita käytiin kaikkien kahdenkymmenenyhden saamelaiskäräjäedustajan kesken ensimmäisenä päivänä.
Puheenjohtajiston, hallituksen, lautakuntien, neuvostojen ja muiden keskeisten työryhmien valinnat siirtyivät tällä kertaa toiselle kokouspäivälle. Syynä oli ikäpuhemies Kari Kyrön määräämä neuvottelutauko, joka kesti lähes koko ensimmäisen päivän ajan ja jota venytettiin aina seuraavaan aamuun asti.
Jo ensimmäisen illan aikana useat edustajat kuitenkin pyysivät, että neuvottelutauko lopetettaisiin ‒ vaikka äänestyksellä ‒, ja kokous ja äänestykset laitettaisiin käyntiin. Käsityksemme mukaan jopa seitsemäntoista saamelaiskäräjäedustajaa oli kokouksen käynnistämisen puolella torstaina noin klo 19, kun neuvottelutauko määrättiin kestämään seuraavaan aamuun asti.
Mitä suljettujen ovien takana torstaina sitten tapahtui? Erään neuvottelijan viisaasta ehdotuksesta todettiin, että kahdenkymmenenyhden edustajan kesken ei vallitse yksimielisyyttä nk. saamelaismääritelmästä, ja siksi se päätettiin jättää neuvotteluiden ulkopuolelle. Tämän jälkeen keskusteltiin hyvin rakentavasti, asiakeskeisesti ja yhteisölähtöisesti. Tuloksena oli yhteinen neljän kohdan prioriteettilista, joka korostaa saamelaisyhteisöjen hyvinvointi-, kieli- ja kulttuuripalveluita sekä saamelaisalueella että sen ulkopuolella.
Koska asiakysymyksistä valitsi yksimielisyys, niin seuraavaksi siirryttiin tunnustelemaan henkilövalintoja. Lautakuntapaikoistakin päästiin yhteisymmärrykseen ensimmäisen päivän aikana. Kaikille kiinnostuneille edustajille Sajoksen pöydän ympärillä löytyi lautakuntapaikka tai varapaikka, ja samalla pystyttiin ottamaan huomioon kielellisten ja alueellisten ryhmien edustus sekä naisten ja miesten välinen tasa-arvo.
Myös hallituksen valinnassa oli tärkeää täyttää laki naisten ja miesten tasa-arvosta sekä työjärjestyksen edellytys, jonka mukaan hallituksen tulee edustaa mahdollisimman hyvin Suomen saamelaisten kielellisiä ja alueellisia ryhmiä. Kolmen Inarin kunnan inarinsaamelaisten kieliryhmän edustajan (Kari Kyrö, Anu Avaskari, Inka Kangasniemi) valitseminen hallitukseen ei olisi ollut edes mahdollista, koska silloin ilman paikkaa olisivat jääneet Inarin kunnan koltan- ja pohjoissaamenkieliset.
Neuvotteluissa mukana olleina pidimme koko kahdenkymmenenyhden edustajan ryhmässä käytyä ajatustenvaihtoa erittäin arvokkaana. Omien ajatusten kertomisen lisäksi oli tärkeää kuunnella toisia. Tällä tavalla löysimme mm. moneen luottamustehtävään kaikista pätevimmät ja motivoituneimmat henkilöt.
Yksi pitkien neuvotteluiden tulos oli myös se, että kokouksesta toisena päivänä hallitusvalintojen jälkeen ulosmarssinut protestiryhmä kuihtui loppujen lopuksi ainoastaan viiteen henkilöön. Me loput kuusitoista edustajaa neuvottelimme videolähetyksessä, kameroiden edessä yhdessä, sovinnollisesti ja rakentavasti lopuista asiakohdista, ja teimme päätökset niistä yksimielisesti.
Järjestäytymiskokouksen keskusteleva ilmapiiri ja sen tulokset antavat osviittaa, että pystymme jatkamaan samassa hengessä myös loppuvaalikauden, ja pystymme saamaan hyviä tuloksia, joiden takana hyvin suuri osa edustajista haluaa seisoa.
Asko Länsman, saamelaiskäräjäedustaja, Utsjoki
Pirita Näkkäläjärvi, saamelaiskäräjäedustaja, Inari