Čiŋat main lea servodatlaš mearkkašupmi

Osten odne Kalevala Čiŋa ođđa Beahcáma nuortalaščiŋaid.

Eahkes bessen čuovvut Kalevala Čiŋa ja Hálo mohtačájáhusa, mii ordnejuvvui Kalevala beaivvi gudnin. Modeallain ja máŋgga geahččis ledje dieđusge maiddái Beahcáma nuortalaščiŋat!

Kalevala Čikŋa lea dán jagi duddjogoahtán ođđasit Beahcáma nuortalaščiŋaid máŋggalot jagi bottu maŋŋá. Dál Beahcáma nuortalaščiŋaid oažžu silban. Ovdal dat duddjojuvvojedje bronssas ja silbbas.

Nuortalaš nissonolbmot leat leamaš beallječiŋaid geavaheaddjin ofelaččat

Beahcáma nuortalaščiŋaid ovdagovva lea dološ Suonnjelis. Nuortalaččat ieža evttohedje daid máhcaheami čikŋafitnodaga katalogii. Beahcáma nuortalaščiŋaid mielde boahtá gihpaš, mas muitaluvvo, ahte nuortalaš nissonolbmot leat leamaš beallječiŋaid geavaheaddjin ofelaččat. Sii geavahedje ivdnás lássa- ja silbabearraliiguin hervejuvvon beallječiŋaid, maid pomorgávpejasat bukte nuortan.

Beahcáma nuortalaščiŋat 2010- ja 1990-logus
Beahcáma nuortalaščiŋat 2010- ja 1990-logus

Illudan go daid Beahcáma nuortalaščiŋaiguin mun iešge beasan ávvudit dan, go nuortalaččaid ásaiduhttimis lea gollan 70 jagi!

Beahcáma nuortalaščiŋat leat fiinna ovdamearka das, mo čiŋain sáhttá leat servodatlaš mearkkašupmi.

Beahcáma nuortalaščiŋaid máhcaheapmi áiddo dán jagi lea mávssolaš symbola. Čiŋaiguin sáhttá čalmmustahttit dan mii min servodagas lea dehalaš. Dáid čiŋaiguin gii beare sáhttá čájehit doarjaga nuortalaččaid ávvujahkái. Beahcáma nuortalaščiŋat bovdejit min buohkaid ávvudit ovttas nuortalaččaiguin – eat dušše nuortalaččaid mearkajagi, muhto maiddái dan, ahte sin giella ja kultuvra ellet! Das, ahte Beahcáma nuortalaščiŋaiđ lea buvttadan okta Suoma eanemus árvvus adnojuvvon čikŋamearkkain, lea dieđusge maid stuorra mearkkašupmi.

Kalevala Čikŋa lea álo leamašan servodatdoaibmi.

Kalevala Čikŋa riegádii jagis 1937. Nissoniid doaibmagoddi vuovdigođii dalle čiŋaid, maid ovdagovvan ledje dološ čiŋat Suoma álbmotmusea čoakkáldagain. Daid čiŋaiguin nissonat ruhtadedje bácci suopmelaš nissonolbmuid gudnin.

Kalevala Čikŋa -oasusfitnodaga oamasta Kalevalaš Nissoniid Lihttu rs. Fitnodaga mielde dan juogadus geavahuvvo suopmelaš kulturbarggu doarjumii. Kalevala Čiŋa Kulturvuođđudus juogáda juohke jagi veahkkeruđaid suopmelaš kulturárbbi doalaheapmái, ovddideapmái ja dutkamuššii.

Kalevala beaivve 28.2.2019 Kalevala Čiŋa Kulturvuođđudus juolludii 20 000 euro nuortalaš kultuvrra, giela ja árbedieđu ovddideapmái. Veahkkeruđaiguin Kalevala Čiŋa Kulturvuođđudus ávvuda UNESCO ja ON eamiálbmotgielaid ávvujági. Veahkeruđaid ožžot Nuortalaskulturvuođđuhus, mii vuođđuda ruđain stipeandaruhtaráju, ja Sámi musea Siida, mii geavaha ruđa nuortalašfeaskkuid konserverenbargui.

Olu lihku vel oktii nuortalaččat bures lihkostuvvan ovttasbarggus Kalevala Čiŋain!

Koruja joilla on yhteiskunnallista merkitystä

Ostin tänään Kalevala Korun uudet Petsamon kolttakorut.

Illalla pääsin seuraamaan Kalevala Korun ja Hálon muotinäytöstä, joka järjestettiin Kalevalan päivän kunniaksi. Malleilla ja monilla katsojilla oli tietysti myös Petsamon kolttakorut yllään!

Kalevala Koru on tänä vuonna palauttanut Petsamon kolttakorut mallistoonsa monenkymmenen vuoden tauon jälkeen. Nyt Petsamon kolttakoruja saa hopeisina. Aikaisemmin niitä tuotettiin pronssisina ja hopeisina.

Kolttanaiset ovat olleet uranuurtajia korvakorujen käyttäjinä

Petsamon kolttakorujen esikuva on vanhan ajan Suonikylästä. Kolttasaamelaiset itse ehdottivat korujen palauttamista koruyhtiön mallistoon. Petsamon kolttakorujen mukana tulee vihkonen, jossa kerrotaan, että kolttanaiset ovat olleet uranuurtajia korvakorujen käyttäjinä. He käyttivät värikkäillä lasi- ja hopeahelmillä koristeltuja korvakoruja, joita pomorikauppiaat toivat idästä.

Nuortalaččat ja Kalevala Koru veahka. Kolttasaamelaisia ja Kalevala Korun väkeä. Govva: Pirita Näkkäläjärvi
Nuortalaččat ja Kalevala Koru veahka. Kolttasaamelaisia ja Kalevala Korun väkeä. Govva: Pirita Näkkäläjärvi

Olen iloinen siitä, että Petsamon kolttakoruilla pääsen itsekin olemaan mukana juhlistamassa kolttasaamelaisten asuttamisen 70-vuotisjuhlavuotta!

Petsamon kolttakorut ovat hieno esimerkki siitä, miten koruilla voi olla yhteiskunnallista merkitystä.

Petsamon kolttakorujen palauttaminen juuri tänä vuonna on tärkeä symboli. Koruilla voi tuoda esille sitä mikä yhteiskunnassamme on tärkeää. Näillä koruilla kuka tahansa voi osoittaa tukeaan kolttasaamelaisten juhlavuodelle. Petsamon kolttakorut kutsuvat meidät kaikki juhlimaan yhdessä kolttasaamelaisten kanssa – ei vain kolttien merkkivuotta vaan myös sitä, että heidän kielensä ja kulttuurinsa elävät! Sillä, että Petsamon kolttakorut on tuottanut yksi Suomen arvostetuimmista korumerkistä, on tietysti myös suuri merkitys.

Kalevala Koru on aina ollut yhteiskunnallinen toimija.

Kalevala Koru syntyi vuonna 1937. Naisten toimikunta alkoi silloin myydä koruja, joiden esikuvina olivat Suomen kansallismuseon kokoelmien muinaiskorut. Koruilla naiset rahoittivat patsaan suomalaisten naisten kunniaksi.

Kalevala Koru Oy:n omistaa Kalevalaisten Naisten Liitto ry. Yrityksen mukaan sen osingolla tuetaan suomalaista kulttuurityötä. Kalevala Korun Kulttuurisäätiö jakaa vuosittain apurahoja suomalaisen kulttuuriperinnön ylläpitämiseen, kehittämiseen ja tutkimukseen.

Kalevalan päivänä 28.2.2019 Kalevala Korun Kulttuurisäätiö myönsi 20 000 euron apurahan kolttakulttuurin, koltansaamen kielen ja kolttien perimätiedon edistämiseen. Apurahoilla Kalevala Korun Kulttuurisäätiö juhlistaa UNESCO:n ja YK:n alkuperäiskansojen kielten juhlavuotta. Apurahojen saajia ovat Kolttakulttuurisäätiö, joka perustaa rahalla kolttasaamelaisen stipendirahaston sekä Saamelaismuseo Siida, joka käyttää rahan apurahan kolttasaamelaisten laukkujen konservointiin.

Paljon onnea vielä kerran kolttasaamelaisille hyvin onnistuneesta yhteistyöstä Kalevala Korun kanssa!