Blogissa on ollut hiljaista, vaikka paljon on tapahtunut vuotta 2024 kohti mentäessä!
Suomen Saamelaiskäräjien vaalikausi 2020–23 tuli virallisesti päätökseensä ja odottelemme Saamelaiskäräjien 2024–27 järjestäytymiskokousta tammikuun kahtena viimeisenä päivänä. Päättynyttä saamelaiskäräjälakikautta määritteli saamelaiskäräjälain uudistaminen. Se oli minun ja monen edustajakollegan pääfokus viime kaudella, mutta töitä jäi vielä seuraavallekin kaudelle. Saimme saamelaiskäräjälakiesityksen puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuson johdolla onnistuneesti pääministeri Petteri Orpon (kok) hallitusohjelmaan ja vielä eduskuntaan vuoden 2023 lopulla. Tämä on suuri onnistuminen, josta on hyvä jatkaa vuonna 2024. Näillä näkymin saamelaiskäräjälakiesitys tulee eduskunnan käsittelyyn keväällä 2024. Esitys pohjautuu Timosen toimikunnan esitykseen. Esitys ei ole täydellinen, mutta se on luultavasti sen verran monipuolinen kompromissi, että kaikki voivat sen viimein hyväksyä.
Työrintamalla jaan aikana väitöskirjatyön ja konsultoinnin välillä. On ollut upeaa päästä keskittymään väitöskirjatyöhön Sibelius-Akatemialla syksystä 2023 lähtien. Kiitos sen mahdollistamisesta Koneen Säätiölle! Tutkimustyön ohessa teen konsultointia yritykseni Dálvi Consulting Oy:n kautta. ’Dálvi’ on pohjoissaamea ja tarkoittaa talvea. Viime aikoina olen auttanut suomalaisia ja kansainvälisiä organisaatioita pääsemään kärryille alkuperäiskansojen oikeuksista, tukenut osallistamisprosesseja sekä kouluttanut saamelaisista. Mukavaa, että organisaatiot ovat löytäneet tällaiset palvelut! Tein myös Satu Rämön menestysdekkarin Jakob sensitiivisyysluennan, sillä kirjan sivuilla seikkailee valloittava saamelaishahmo Anton!
It has been quiet here on my blog, although a lot has happened in the run-up to 2024!
The 2020–23 election period of the Sámi Parliament in Finland has officially come to an end, and we are waiting for the first plenum of the 2024–27 Sámi Parliament at the end January. Last period was defined by the amendmend of the Sámi Parliament Act. It was the main focus of me and many of my fellow parlamentarians last term, but we have still work to do. Under the leadership of the Sámi Parliament President Tuomas Aslak Juuso we successfully got the Sámi Parliament bill into Prime Minister Petteri Orpo’s (Kokoomus) government programme and eventually into parliament at the end of 2023. This is a great success and a good starting point for 2024. It is estimated that the Finnish Parliament starts discussing the bill in the spring. The bill is based on the proposal of the Timonen drafting commission that I also had the honour to serve in. The bill is not perfect, but it is probably a versatile enough compromise so that everyone can finally accept it.
On the work front, I divide my time between doctoral research and consulting. It has been wonderful to be able to focus on my doctoral research at the Sibelius Academy since autumn 2023. Thank you Kone Foundation for making it possible! In addition to research, I do consulting through my own company Dálvi Consulting Ltd. ’Dálvi’ is Northern Sami and means winter. Recently, I have helped Finnish and international organisations to get up to speed with the rights of Indigenous Peoples, supported engagement processes and conducted training about the Sámi people. It is nice that organisations have found such services! I also did the sensitivity reading for Satu Rämö’s success novel Jakob because it includes a charming Sámi character Anton!
Saamelaiskäräjät saamelaisille: Saamelaiskäräjät saamen kansan käsissä, saamen kielten hyväksi, saamelaisen elämän tukena!
Sámi Parliament for the Sámi: Sámi Parliament in the hands of the Sámi people, for the good of the Sámi languages, supporting the Sámi way of life!
Mun lean Čiskke-Ánne Máreha Biret, Iisku-Máhte Biret, Pirita Näkkäläjärvi. Lean eret Anáris ja mu eatnigiella lea davvisámegiella. Mun lean ekonoma sihke media ja gulahallama magisttar. Lean bargan guhká fitnodatmáilmmis erenoamažit fitnodatgávppiiguin. Jagiid 2012—2016 bargen Yle Sámi hoavdan. Lean čállimin iežan musihkasuorggi nákkosgirjji Sibelius-Akademiijas sámi luođi birra.
Mun vulgen mielde politihkkii jagis 2011 daningo sisabahkken Sámediggái buollái fas ja olggobealde olbmot álge fas figgat Sámediggái. Mun hálidan sihkkarastit, ahte Sámediggi bissu sámeálbmoga gieđain. Válgabajis 2020—2023 mus lei gudni čohkkát Timosa doaibmagottis, mii hábmii sámediggeláhkaevttohusa. Dat lea mu dehalamos politihkalaš bargu dán rádjai, ja lean giitevaš doaibmagoddevásáhusas.
Politihkka lea mu dehalamos astoáigedoaibma. Lassin liikon vuojadit, buđaldit iežan siessalguoktáin, mátkkoštit ja gođđit ullobáiddiid.
Olen Pirita Näkkäläjärvi, kotoisin Inarista ja äidinkieleni on pohjoissaame. Olen ekonomi sekä median ja viestinnän maisteri. Olen työskennellyt pitkään yritysmaailmassa erityisesti yrityskauppojen parissa. Vuosina 2012—2016 toimin Yle Sápmin päällikkönä. Olen tekemässä musiikin alan väitöskirjaani Sibelius-Akatemiassa saamelaisen joiun kulttuurisesta omimisesta.
Lähdin mukaan politiikkaan vuonna 2011, koska paine Saamelaiskäräjien vaaliluetteloa kohtaan oli jälleen kasvussa ja ulkopuoliset alkoivat taas pyrkiä Saamelaiskäräjille. Minä haluan pitää huolen siitä, että Saamelaiskäräjät pysyy saamen kansan käsissä. Vaalikaudella 2020—2023 minulla oli kunnia istua Timosen toimikunnassa, joka luonnosteli saamelaiskäräjälakiesityksen. Se on minun tärkein poliittinen toimeni tähän mennessä, ja olen kiitollinen toimikuntakokemuksesta.
Politiikka on tärkein harrastukseni. Lisäksi tykkään uida, viettää aikaa veljentyttärieni kanssa, matkustaa ja neuloa villapaitoja.
I am Pirita Näkkäläjärvi from Inari and my mother tongue is Northern Sámi. I hold MSc in Economics and MSc in Media & Communications. I have worked long in the business world with mergers & acquisitions. In 2012—2016 I worked as the editor-in-chief of Sámi-language content at Yle, the Finnish Broadcasting Company. I am working on my Music doctoral dissertation at Sibelius Academy researching cultural appropriation of Sámi yoik.
I entered politics in 2011, as pressure towards the Sámi Parliament electoral roll grew and more and more outsiders tried to enter the Sámi Parliament. I want to ensure that the Sámi Parliament remains in the hands of the Sámi people. In the election period 2020—2023 I had the honour of serving in the drafting commission for the amendment of the Sámi Parliament Act. This is my most important political achievement so far, and I am grateful for the experience.
Politics is my most important hobby. I also like swimming, spending time with my nieces, travelling and knitting woolen jumpers.
Buori sámi álbmotbeaivvi 6.2.2022 buohkaide! Hyvää saamelaisten kansallispäivää 6.2.2022 kaikille!
Olisi mukavampaa juhlia saamelaisten kansallispäivää, jos tietäisi, että tärkeät saamelaisasiat varmasti etenevät suomalaisessa yhteiskunnassa. Saamelaiskäräjälain uudistus on meneillään, mutta loppuuko aika taas kesken?
Seuraavat saamelaiskäräjävaalit ovat syksyllä 2023. Jos seuraavien saamelaiskäräjävaalien vaaliluetteloon hakeutuminen halutaan järjestää uudistetun lain mukaan, niin uudistuksen kanssa alkaa olla kiire.
Saamelaiskäräjien vaaliluetteloon hakemisesta ja vaalien aloittamisesta kuulutetaan viimeistään 15.11.2022 eli uuden saamelaiskäräjälain pitäisi olla voimassa ennen sitä. Oikeusministeriö on ilmoittanut, että saamelaiskäräjälakiehdotuksen arvioitu esittelyviikko on 13/2022 eli 28.3.2022 alkava viikko. Eduskunnalla on puolen vuoden ikkuna uudistaa saamelaiskäräjälaki, kun kesätauko otetaan huomioon.
Pitää myös muistaa, että seuraavat eduskuntavaalit ovat jo 2.4.2023.
Saamelaiskäräjälakiuudistuksen aikajana
Nyt on hyvä ajankohta muistuttaa omaa kansanedustajaa, miten tärkeää on huolehtia, että saamelaiskäräjälaki uudistetaan pikaisesti Timosen toimikunnan ehdotuksen mukaisesti, ja Suomessa vallitseva ihmisoikeusloukkaus korjataan ennen seuraavia saamelaiskäräjävaaleja.
PÄIVITYS 2.9.2022: Hallituksen lakiesitysten tulee olla eduskunnassa marraskuun 17. päivään mennessä, jos asian halutaan ehtivän käsittelyyn vielä tämän vaalikauden aikana (lähde: Yle Sápmi, 25.8.2022),
Lausuntoyhteenveto saamelaiskäräjälakiesityksestä on ilmestynyt. Ihmisoikeustoimijat Amnesty, Ihmisoikeuskeskus, Ihmisoikeusliitto, Yhdenvertaisuusvaltuutettu ja Suomen YK-nuoret tukevat lakiesitystä. Tämä korostaa esityksen ihmisoikeusmyönteisyyttä.
Useat lausunnonantajat ovat tunnistaneet, että Suomessa vallitsee Saamelaiskäräjien vaaliluetteloon liittyvä ihmisoikeusloukkaus. Lakiesityksellä korjattaisiin tämä YK:n ihmisoikeuskomitean vuoden 2019 ratkaisuissa toteama KP-sopimuksen loukkaus.
Vuoden 2019 ratkaisut koskevat KHO:n päätöksiä vuosina 2011 ja 2015, joilla KHO päästi Saamelaiskäräjien vaaliluetteloon 4 + 93 henkilöä Saamelaiskäräjien toimielinten päätösten vastaisesti. YK:n ihmisoikeuskomitea totesi ratkaisuissaan, että Suomi on velvollinen sekä tarkistamaan nk. saamelaismääritelmän että toteuttamaan kaikki tarvittavat toimet estääkseen vastaavat oikeudenloukkaukset jatkossa.
Lausunnot tuovat esille, että saamelaiskäräjälakiesitys on kompromissi. Esitys saa kritiikkiä monesta suunnasta – myös saamelaisilta. Kritiikki kohdistuu mm. siihen, että KHO:lla olisi edelleen rooli vaaliluettelon muutoksenhaussa, vaikka muutoksenhaun pitäisi kuulua saamelaisten itsemääräämisoikeuden piiriin.
On tärkeää, että jatkokäsittelyssä saamelaiskäräjälakiesitystä ei enää muuteta, sillä Saamelaiskäräjien edustajat ovat jo tulleet vastaan kaikessa, jossa se oli mahdollista.
Inarin kunnanvaltuustossa tehtiin historiaa 12.8.2021. Ensimmäistä kertaa nykyisen saamen kielilain aikana (ja ilmeisesti ensimmäistä kertaa Inarin kunnan historiassa) valtuuston kokouksessa oli tulkkaus suomesta saameen ja saamesta suomeen. (Valtuutettu Anni-Siiri Länsman käytti 1990-luvulla puheenvuoroja valtuustossa pohjoissaameksi ja tulkkasi ne itse suomeksi.)
Photo: Anne-Marie Kalla / Inari, Anár
Saamelaisalueen kuntien saamelaisilla valtuutetuilla ja toimielinten jäsenillä on saamen kielilain mukaan oikeus käyttää saamen kieltä kokouksissa ja pöytäkirjaan liitettävissä kirjallisissa lausunnoissa. Kokouksissa tulee tarvittaessa järjestää tulkkaus.
Pohjoissaamea äidinkielenäni puhuvana valtuutettuna haluan kiittää kaikkia kunnan virkamiehiä ja poliitikkokollegoita tulkkausjärjestelyistä. Te teitte suuren työn!
Olen ylpeä Inarin kunnasta, joka polkaisi tulkkauksen suomesta pohjoissaameen ja pohjoissaamesta suomeen käyntiin lyhyellä varoitusajalla jo ensimmäiseen valtuuston kokoukseen. Vastaanotto myös valtuustosalissa oli myönteinen. Yle Sápmi teki tulkkauksen aloittamisesta kaksi juttua (9.7.2021 ja 12.8.2021).
Tällä kertaa Inarin kunnan valtuuston kokouksessa ei ollut vielä käytössä simultaanitulkkausta, joka on tuttu esimerkiksi Suomen Saamelaiskäräjien kokouksia seuranneille. Sen sijaan valtuuston kokouksessa 12.8.2021 käytettiin peräkkäis- eli konsekutiivitulkkausta.
Mielestäni peräkkäistulkkaus lähti sujumaan oikein jouhevasti. Esimerkiksi:
”Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että se
valitsee sivistyslautakuntaa yhdeksän jäsentä ja jokaiselle jäsenelle henkilökohtaisen varajäsenen
valitsee jäsenistä puheenjohtajan sekä ensimmäisen ja toisen varapuheenjohtajan.”
”Gielddaráđđehus evttoha váldostivrii, ahte dat
vállje čuvgehuslávdegoddái ovcci lahttu ja juohke lahttui persovnnalaš várrelahttu
vállje lahttuin sátnejođiheaddji sihke vuosttas ja nuppi várresátnejođiheaddji”
Vaikka asialla oltiin ensimmäistä kertaa, niin rytmi suomenkielisten puheenvuorojen ja pohjoissaamenkielisten tulkkausten välillä löytyi pienen harjoittelun jälkeen suhteellisen helposti. Suomen kielellä puhuvat totesivat, mikä on sopiva puheenvuoron pituus ennen tulkkausta. Tulkit harjaantuivat, miten hypätä sujuvasti mukaan tulkkaamaan puheenvuoroa. Kokous ei myöskään edes venähtänyt pahasti peräkkäistulkkauksen takia.
Tulkit olivat valmistautuneet keikkaan hyvin ja vaikeat sanat oli selvitetty etukäteen. Suuri kiitos perinpohjaisesta valmistautumisesta ja hyvästä tulkkauksesta Marjinga Saralle ja Riitta Orti-Bergille!
Tällä kertaa salissa ei kuultu pohjoissaamenkielisiä puheenvuoroja kuin nimenhuudossa (Báikki alde – Paikalla). Syynä oli se, että asialistalla oli enimmäkseen etukäteen neuvotteluissamme sovittuja nimitysasioita ja pari edellisen valtuustokauden aikana valmisteltua kiinteistö- ja kaavoitusasiaa. Jatkossa pohjoissaamenkielisiä puheenvuoroja ja niiden tulkkauksia suomeksi tullaan valtuustossa kuulemaan ainakin minulta (vihr. sit) ja valtuutettukollega Anni Koivistolta (sdp). (Anni Koivisto ei ollut ensimmäisessä valtuuston kokouksessa, koska hän oli yhtenä Suomen Saamelaiskäräjien edustajana paikan päällä Säätytalolla tapaamassa pääministeri Sanna Marinia (sdp) – itse osallistuin kyseiseen kokoukseen etänä Inarista ennen valtuustoa).
Pohjoissaamea äidinkielenä puhuvalle valtuutetulle tulkkauksen tarjoamisella on suuri merkitys. Pääsen käyttämään valtuustossa ja mahdollisesti myös muissa kunnan toimielimissä äidinkieltäni. Tällä tavalla kielenkäyttöympäristöt laajenevat suvun piiristä, perinteisistä elinkeinoista, saamelaispolitiikasta, saamenkielisestä mediasta ja saamelaisesta kansalaisyhteiskunnasta myös suomalaisen yhteiskunnan puolelle ja virallisiin yhteyksiin.
Kyse on myös representaatiosta. Meillä on nyt Inarin kunnassa tilanne, jossa pohjoissaamenkieli on kuuluvilla ja toivottavasti myöhemmin myös näkyvillä valtuuston ja muiden toimielinten kokouksissa ja asiakirjoissa. Tämä nostaa kielen arvoa ihmisten silmissä. Se lisää saamen kielten käyttämisen hyväksyttävyyttä. Kun kieltä käytetään, niin kielen käyttämisestä tulee normaalia. Toivon, että pohjoissaamenkielen kuuluminen kunnanvaltuustossa vaikuttaa positiivisesti erityisesti lapsiin ja nuoriin, ja saamenkielisten palveluiden käyttö- ja tarjoamishalukkuuteen.
Inarin kunta on nelikielinen ja on todella hienoa, että saimme nyt pohjoissaamen kuuluviin valtuuston kokouksessa. Odotan innolla seuraavaa askelta eli sitä, että saamme valtuustoon ja muihin toimielimiin tulkkauksen myös inarin- ja koltansaamesta suomeen ja toisin päin.
Toivon, että Inarin kunnassa päästään pian simultaanitulkkaukseen, joka mahdollistaa reaaliaikaiset käännökset usealla kielellä. Toivottavasti mahdollinen simultaanitulkkaus lähetetään tulevaisuudessa myös striimissä, koska tieto saamenkielisestä tulkkauksesta on herättänyt mielenkiintoa Inarin kunnan valtuuston kokousten seuraamiseen jopa Norjan puolella.
Lean rámis Anára gielddas, mii ordnestii dulkoma suomagielas davvisámegillii ja davvisámegielas suomagillii oalle oanehis áiggis jo vuosttas váldostivrra čoahkkimii. Vuostáiváldin maid váldostivrrasáles lei positiivalaš. Yle Sápmi dagai guokte ášši dulkoma álggaheamis (9.7.2021 ja 12.8.2021).
Dán háve Anára gieldda váldostivrra čoahkkimis ii lean vel simultánadulkon, mii geavahuvvo ovdamearkka dihte Suoma Sámedikki čoahkkimiin. Dan sajis váldostivrra čoahkkimis 12.8.2021 lei maŋŋálága- nappo konsekutiivadulkon.
Mu mielas maŋŋálágadulkon lihkostuvai bures. Ovdamearkan:
”Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että se
valitsee sivistyslautakuntaa yhdeksän jäsentä ja jokaiselle jäsenelle henkilökohtaisen varajäsenen
valitsee jäsenistä puheenjohtajan sekä ensimmäisen ja toisen varapuheenjohtajan.”
”Gielddaráđđehus evttoha váldostivrii, ahte dat
vállje čuvgehuslávdegoddái ovcci lahttu ja juohke lahttui persovnnalaš várrelahttu
vállje lahttuin sátnejođiheaddji sihke vuosttas ja nuppi várresátnejođiheaddji”
Vaikke dát lei vuosttas geardi go dulkojuvvui, nu ritma suomagiel sáhkavuoruid ja davvisámegiel dulkomiid gaskas gávdnui oalle álkit uhca hárjehallama maŋŋá. Suomagielagat gávnnahedje, mii lea vuogas sáhkavuoru guhkkodat ovdal dulkoma. Dulkkat hárjánedje, mo njuiket njuovžilit mielde dulkot sáhkavuoru. Čoahkkin ii maid badjelmeare fatnan maŋŋálágadulkoma dihtii.
Dulkkaguovttos leigga ráhkkana dulkomii bures ja váttes sánit ledje čielggaduvvon ovddalgihtii. Eatnat giitu vuđolaš ráhkkaneamis ja buorre dulkomis Marjinga Sarai ja Riitta Orti-Bergii!
Dán háves sáles eai gullon davvisámegiel sáhkavuorut go nammačuorvumis (Báikki alde – Paikalla). Sivvan lei dat, ahte áššelisttus ledje eanaš ovddalgihtii min ráđđádallamiin sohppojuvvon nammadanáššit ja moadde ovddit váldostivrabaji áigge válmmaštallon giddodat- ja lávvaášši. Dás duohko davvisámegiel sáhkavuoruid gullabehtet goittot mus (ruon. čatn.) ja Anni Koivistos (sdb). (Anni Koivisto ii lean vuosttas váldostivrra čoahkkimis, daningo son lei oktan Suoma Sámedikki ovddasteaddjin báikki alde Helssegis deaivamin stáhtaministtar Sanna Marina (sdb) – ieš oassálasten dien čoahkkimii gáiddusin Anáris ovdal váldostivrra.)
Dulkoma fállamis lea stuorra mearkkašupmi gielddaáirasii, guhte hállá davvisámegiela eatnigiellan. Beasan geavahit váldostivrras ja vejolaččat maid eará gieldda doaibmaorgánain iežan eatnigiela. Ná giellageavahanbirrasat viidot sohkaoktavuođain, árbevirolaš ealáhusain, sámepolitihkas, sámegiel medias ja sámi álbmotservodagas maiddái suopmelaš servodahkii ja almmolaš, virggálaš oktavuođaide.
Gažaldat lea maiddái representašuvnnas. Mis lea dál Anára gielddas dakkár dilli, ahte davvisámegiella gullo ja doaivvu mielde maŋŋelappos maid oidno váldostivrra ja eará doaibmaorgánaid čoahkkimiin ja áššegirjjiin. Dat lokte giela árvvu olbmuid čalmmiin. Dat lasiha sámegielaid geavaheami dohkkeheami. Go giella geavahuvvo, nu giela geavaheamis boahtá normála ášši. Sávan, ahte davvisámegiela gullon váldostivrras váikkuha positiivalaččat erenoamažit mánáide ja nuoraide, ja maid sámegiel bálvalusaid geavaheapmái ja fállamii.
Anára gielda lea njealljegielat ja lea hui fiinna ášši, ahte fidniimet dál davvisámegiela gullosii váldostivrra čoahkkimiin. Vuorddan iluin čuovvovaš lávkki nappo dan, ahte mii oažžut váldostivrra ja eará doaibmaorgánaid čoahkkimiidda dulkoma maid anáraš- ja nuortalašgielas suomagillii ja nuppebeliid.
Tallenne Suomen Saamelaiskäräjien saamelaiskäräjälakiuudistusta käsittelevästä verkkolähetyksestä on nyt katseltavana netissä ja siihen pääsee allaolevasta linkistä.
Vastasimme puolentoista tunnin ajan kysymyksiin saamelaiskäräjälakiesityksestä yhdessä saamelaiskärjälälakitoimikunnan jäsenten Tuomas Aslak Juuson, Anne Nuorgamin, Martin Scheininin ja Kalle Variksen sekä varajäsen Anni Koiviston kanssa.
Suosittelen katsomaan tallenteen erityisesti kansainvälisen oikeuden ja ihmisoikeuksien professori Martin Scheininin puheenvuorojen takia.
Kysymykset, joihin vastasimme tilaisuudessa alla (suluissa kuka vastasi).
Miksi saamelaiskäräjälakia pitää uudistaa? (Juuso, Scheinin)
Mitkä ovat saamelaiskäräjälakitoimikunnan keskeiset ehdotukset? 1 § lain tarkoitus; 3 § Nykyinen nk. saamelaismääritelmä eli jatkossa ehdotetusti 3 § Oikeus tulla merkityksi vaaliluetteloon sekä siihen liittyvä muutoksenhaku ja vaaliluettelon muodostaminen uudestaan; 5 § Saamelaiskäräjien yleinen toimivalta; 9 § yhteistoiminta- ja neuvotteluvelvoite; Saamelaiskäräjien vaalien järjestäminen ja äänestämisen helpottaminen. (Juuso, Scheinin, Näkkäläjärvi, Varis, Koivisto)
Miten esitys parantaisi saamelaisten itsemääräämisoikeutta? (Scheinin)
Ovatko YK:n ihmisoikeuskomitean päätökset vain suosituksia tai moitteita? (Scheinin)
Ovatko YK:n rotusyrjintäkomitea CERD:n ja YK:n ihmisoikeuskomitean kannat keskenään ristiriidassa? (Scheinin)
Millä tavalla ILO-sopimus nro 169 on huomioitu toimikunnan ehdotuksessa?Ketkä kuuluvat alkuperäiskansaan ILO-sopimuksen nro 169 mukaan? (Scheinin)
Miksi Suomessa eduskunta ja korkein hallinto-oikeus määrittelevät saamelaisuutta, joka on täysin ihmisoikeuslakien vastainen? (Näkkäläjärvi, Scheinin)
Millä tavalla parafoitu pohjoismainen saamelaissopimus on esityksessä huomioitu? (Nuorgam)
Mitä tarkoittaa, että erityisesti esityksen 3 §:stä on jätetty eriävä mielipide?(Scheinin)
Mikä on ollut toimikunnan kokoonpano?(Juuso)
Voiko kuka tahansa tuoda lakiesityksestä esille omia mielipiteitä? (Näkkäläjärvi)
Miten asia etenee seuraavaksi? (Juuso)
Saamelaiskäräjäesityksestä voi kuka tahansa lausua 6.8.2021 asti lausuntopalvelussa.
Olen tyytyväinen saamelaiskäräjälakitoimikunnan esitykseen kokonaisuutena. Esitys on hallituspuolueiden edustajien ja Suomen Saamelaiskäräjien edustajien välinen neuvottelutulos. Me Saamelaiskäräjien edustajat jouduimme tekemään kompromisseja, jotta saimme kasaan esityksen, jonka kanssa asioissa päästään eteenpäin. Olisimme esimerkiksi halunneet KHO:n kokonaan pois muutoksenhakuprosessista, mutta meidän oli tyytyminen KHO:n kapeampaan rooliin.
Photo: Sámediggi | Saamelaiskäräjät | The Sámi Parliament
Esitys korjaisi ihmisoikeusloukkauksen
Tämä saamelaiskäräjäesitys korjaisi Suomessa vallitsevan ihmisoikeusloukkauksen. YK:n ihmisoikeuskomitea totesi 1.2.2019, että KHO:n päätökset vaaliluettelosta 2011 ja 2015 loukkaavat KP-sopimusta, ja että Suomi on velvollinen sekä tarkistamaan nk. saamelaismääritelmän että toteuttamaan kaikki tarvittavat toimet estääkseen vastaavat oikeudenloukkaukset jatkossa. Kyse ei siis ole pelkistä moitteista. KP-sopimus eli kansalais- ja poliittisten oikeuksien sopimus on yksi YK:n ihmisoikeussopimuksista. Se tuli Suomessa voimaan vuonna 1976 ja se sitoo Suomea.
Uskotaan faktoja, ei huhupuheita
Lakiesityksen tiimoilta liikkuu valitettavasti disinformaatiota. Yksi koskee vaaliluetteloon liittyviä yksilövalitusprosesseja. Fakta on kuitenkin, että prosessin toinen osapuoli Suomen valtio (ulkoministeriö) selosti yli kolme vuotta kestäneessä prosessissa perusteellisesti KHO:n ratkaisuja ja välitti näin ihmisoikeuskomitealle myös KHO:n päätöksin vaaliluetteloon otettujen henkilöiden perusteet.
Toinen disinformaatio liittyy ILO 169 -sopimukseen. ILO-sopimuksen 1 artikla ei määrittele kuka yksittäinen henkilö kuuluu alkuperäiskansaan vaan millaiset ryhmät katsotaan alkuperäiskansoiksi. Englannin kielen peoples (kansat) ja people (ihmiset) saattavat helposti mennä sekaisin, mutta ILO-sopimuksessa liikutaan tosiaan kansojen tasolla.
Huomionarvoista on, että kansainvälisissä sopimuksissa ja asiakirjoissa valtiot ovat pidättyneet alkuperäiskansan jäsenyyden ehtojen määrittelemisestä. Alkuperäiskansoille kuuluu muiden kansojen kanssa yhdenvertaisesti itsemääräämisoikeus. YK:n alkuperäiskansojen oikeuksien julistuksen 33 artikla onkin asiassa hyvin selvä: alkuperäiskansoilla on oikeus määrätä omasta identiteetistään tai jäsenyydestään tapojensa ja perinteidensä mukaisesti sekä oikeus määrätä toimielintensä rakenteet ja valita niiden jäsenet omia menettelyjään noudattaen.
Nk. saamelaismääritelmää koskevia muutoksia
Saamelaiskäräjälakiesityksen mukaan määritelmän kielikriteeri laajenisi yhden sukupolven neljänteen polveen ja olisi linjassa parafoidun pohjoismaisen saamelaissopimuksen kanssa. Lappalaiskriteeri poistettaisiin, koska se on vanhoissa maa-, veronkanto- ja henkikirjoissa viitannut elinkeinoon ja lapinveron maksuun eikä suinkaan etnisiteettiin. Vaaliluettelo muodostettaisiin uudelleen alusta lähtien. Vaaliluettelosta ei suljettaisi pois henkilöitä vaan suljettaisiin pois ne perusteet, jotka ovat johtaneet KP-sopimuksen loukkaukseen.
Ehdotettu muutoksenhakuprosessi vastaa huolenaiheisiin
Ehdotetulla muutoksenhakuprosessilla vastataan moniin eri tarpeisiin. Vaalilautakunta laajenisi kahdella jäsenellä, ja toimisi koltan-, inarin- ja pohjoissaamen asiantuntijaelimenä käyttäen asiassa saamelaisten itsemääräämisoikeutta. Hallituksen käsittelyn tilalle tulisi uusi, itsenäinen ja riippumaton muutoksenhakulautakunta, joka varmistaisi yksilön oikeusturvan. Alkuperäiskansaoikeuksissa osapuolet ovat saamen kansa ja Suomen valtio, ja sen vuoksi Saamelaiskäräjät ehdottaisi kaikki jäsenet muutoksenhakulautakuntaan ja valtioneuvosto nimittäisi sen. KHO:hon voisi jatkossa valittaa vain valitusluvalla, ja KHO keskittyisi tutkimaan ennakkotapauksia sekä perusteltuja väitteitä syrjinnästä tai mielivallasta.
Lukuisia ehdotuksia, jotka helpottaisivat äänestämistä
Lakiesitys sisältää merkittäviä parannusehdotuksia äänestämisen helpottamiseksi pitkien välimatkojen saamelaisalueella. Vaaliaika pitenisi kaksi viikkoa. Liikkuva äänestyspaikka eli vaalibussi otettaisiin käyttöön postiäänestyksen lisäksi. Saamelaisalueella järjestettäisiin aina vaalipäivän äänestys, jossa voi äänestää tiputtamalla äänen uurnaan. Saamelaisalueen kunnissa voisi olla useampi kuin yksi äänestyspaikka. Jos vaaliasiakirjat hukkuvat, ne voisi pyytää uudestaan vaalilautakunnalta tai noutaa vaalibussista tai äänestyspaikalta. Vaalipäivänä voisi mennä mille tahansa äänestyspaikalle, saada vaaliasiakirjat sieltä ja täyttää ne siellä (esimerkiksi vantaalainen voisi äänestää näin Inarissa tai rovaniemeläinen Enontekiöllä). Vaaliasiakirjat voisi palauttaa myös valtakirjalla vaalilautakunnalle.
Yli 180 sivua pitkä mietintö on todellinen alkuperäiskansa- ja saamelaisoikeuksien tietopankki. Toivottavasti mahdollisimman moni pääsee tutustumaan siihen.
Pirita Näkkäläjärvi
Saamelaiskäräjälakitoimikunnan jäsen ja Suomen Saamelaiskäräjien vaaleilla valittu jäsen, Inari
Sámediggeláhkadoaibmagotti evttohus lea dál almmolaš. Lean duđavaš evttohussii.
Buorre vuoikŋa doaibmagottis
Sámediggeláhkadoaibmagotti badji lei 1.12.2020–15.5.2021 ja čohkkájin das oktan Suoma Sámedikki ovddasteaddjin. Doaibmagotti ságadoallin lei vuoigatvuohtaministeriija kansliijahoavda Pekka Timonen, ja doaibmagottis leamašan Sámedikki ja ráđđehusbellodagaid (sdb, guovddáš, ruonát, gurutlihttu, ráb) ovddasteaddjit.
Lea buorre dovdu, go guhkes, olles dálvvi bistán fidnu lea gárvvis. Doaibmagottis lei oppalohkái hui áššálaš ja konstruktiiva vuoikŋa, ja dorvvolaš ságastallanbiras. Giittán das ja buriin ságastallamiin miehtá dálvvi.
Divvut olmmošrivttiid rihkkuma
Lean duđavaš láhkaevttohussii, mii lea huksejuvvon eamiálbmot sámiid iešmearridanrievtti ala.
Doaibmagotti barggu boađus lea ollisvuohtan buorre. Mii nákciimet gávdnat čovdosa, mainna Suopma bastašii divvut olmmošriekteloavkideami, man ON olmmošriektekomitea gávnnahii válgalogahallanáššis jagis 2019, ja mii lea ain Suomas fámus. Láhkaevttohus lea dakkár, mii maid sihkkarastašii, ahte sullasaš riekteloavkideamit eai dáhpáhuva boahtteáiggis.
ON olmmošriektekomitea čovdosat eai leat dušše moaitámušat.
ON olmmošriektekomitea gávnnahii jagis 2019, ahte Suoma alimus hálddahusrievtti mearrádusat válgalogahallanáššis 2011 ja 2015 rihkkot ON siviila- ja politihkalaš rivttiid soahpamuša. SP-soahpamuš lea okta ON olmmošvuoigatvuođasoahpamušain, mii bođii fápmui Suomas 1976, ja čatná Suoma.
Dát leat áššit, mat leat váivvidan sámiid logiid jagiid ja caggan sámiid iešmearridanrivtti ollašuvvama Suomas. Dát láhkaevttohus buoridivčče dili sákka.
Evttohus ii leat dievaslaš, muhto mu mielas dat lea dakkár man sáhttá dohkkehit buriin mielain. Mii eat váidalahtti ožžon čađa buot min ulbmiliid, nugo politihkas láve máŋgii dáhpáhuvvat, muhto gávnnaimet čovdosiid, maiguin mii beassat ovddosguvlui. Guovddášbellodaga ovddasteaddji guđii sierraoaivila erenoamažit 3 §:s nappo meroštallamis. Muđui smiehttámuš lea ovttamielalaš.
Ávžžuhan lohkat olles smiehttámuša
Min dieđáhusas vuolábealde leat lassedieđut davvisámegillii. Seamma dieđáhus gávdno Sámedikki neahttasiidduin maid nuortalaš- ja anárašgillii.
Smiehttámuš lea váidalahtti dušše suomagillii, muhto ávžžuhan gal lohkat dan, daningo áššit leat ákkastallojuvvon das hui vuđolaččat.
Sáhtán muitalit lasi telefuvnnas, chattas dahje somes! Illudan gullan din kommeanttaid ja buoridanevttohusaid!
Erenoamažit geardduhan dihto eavttuid, maid mii čuovuimet, go min bargun lei válljet guokte komissára juovlamánus 2020. Mii válljiimet komissáran Heikki J. Hyvärinen ja Miina Seurujärvi, geat eaba leat sápmelaččat.
(Nuortalaččaid giličoahkkin lei dalle jo válljen iežas (ii-sápmelaš) komissára. Son lei nuortalaččaid áidna evttohas Irja Jefremoff Anáris, gean Pauliina Feodoroff, Vladimir Feodoroff, Tiina Sanila-Aikio, Anna Lumikivi ja 38 eará vuolláičálli ledje evttohan.)
Petra Magga-Vars pyytää asiassa puheenvuoron ja ehdottaa, että kannanottoon lisätään merkintä siitä, että Saamelaiskäräjien jäsenet eivät voi liittyä komissaarin työhön. Sanila-Aikio toteaa, että aikaisemmin on Saamelaiskäräjien käymissä lähetekeskusteluissa selkeästi linjattu, että poliittisessa toiminnassa aktiivisesti mukana olleet tai Saamelaiskäräjien nykyiset tai aikaisemmat jäsenet eivät ole sopivia komissaariehdokkaita.
Dán ovddit Sámedikki linnjemis ii gávdnon virggálaš mearrádus, muhto máŋgasat oidne, ahte dát linnjen lea nu čielgasit ovdanbuktojuvvon ja dokumenterejuvvon, ahte dat ovddasta ovddit Sámedikki dáhtu. Máŋgasat mis mearridedje gudnejahttit dán linnjema.
Sámedikki mearrádus čuovui dán linnjema dan láhkai, ahte ovdalaš ja dálá Sámedikki politihkarat eai nammaduvvon komissáran. Miina Seurujärvi doaibmá Anára gielddapolitihkas ruonáid listtus čatnasmeahttumin. Goittotge lei nu, ahte anárašgiela searvvus manai čielgasit Seurujärvi duohkái, ja máŋgasat mis hálidedje doarjut anárašgiela servosa oainnu.
Suorggit: Komiššuvdnii lea buorre oažžut earáge go oahpahussuorggi máhtu ja vásáhusa.
Giella: Sámegiella lea hui dehalaš vai komissára gulahallá eandalitge boarrásot olbmuiguin. Heikki J. Hyvärinen hupmá ja Miina Seurujärvi sárdnu sámegiela.
Fáktat vuođđun: Komissárat galget máhttet ákkastallat fáktaiguin, jos ja go komiššuvdnii muitaluvvojit giellásat sámiid riektehistorjjás. Sii galget dovdat, mat leat giellásat sámiid birra ja mii lea duohtadiehtu.
Mun dahken dievasčoahkkimii 17.12.2020 evttohusa Heikki J. Hyvärinen válljemis komissáran ja illudan, go mu evttohus birgii. Dá vel mu ákkastallamat evttohussii:
Evttohan lahttun sámiid duohtavuođa- ja soabadankomiššuvdnii jurista, vuoigatvuođadiehtágiid kandidáhta Heikki J. Hyvärisa, gean SámiSoster rs. lea álgoálggus evttohan, go sámi álbmogis bivdojuvvojedje evttohusat ng. komissáran.
Guhkes bargovásáhus sámi riekteáššiiguin ja dál sus lea barggu vuolde nákkosgirji sámiid riektehistorjjás.
Guhká eallán sámeguovllus ja sápmelaččaid gaskas.
Hupmá sámegiela ja maiddái ruoŧagiela.
Leamašan vuođđudeamen Johtti Sápmelaččat -searvvi Eanodaga bealde jo 60-vuođđalogus.
Dovdá bures, ii dušše oarjjábeale ja Eanodaga beale, muhto maiddái oppalohkái sámiid eanan- ja čáhcevuoigatvuođaid dili, mii lea dehalaš midjiide eamiálbmogin, gean gielain, kultuvrras ja árbevirolas ealáhusain lea nana oktavuohta eatnamiidda ja čáziide.
Pirita Näkkäläjärvi 
Kommenttien kirjoittaminen edellyttää että olet kirjautunut.