Verkkolähetys saamelaiskäräjälakiesityksestä

Puolitoista tuntia asiaa saamelaiskäräjälakiesityksestä

Tallenne Suomen Saamelaiskäräjien saamelaiskäräjälakiuudistusta käsittelevästä verkkolähetyksestä on nyt katseltavana netissä ja siihen pääsee allaolevasta linkistä.

Vastasimme puolentoista tunnin ajan kysymyksiin saamelaiskäräjälakiesityksestä yhdessä saamelaiskärjälälakitoimikunnan jäsenten Tuomas Aslak Juuson, Anne Nuorgamin, Martin Scheininin ja Kalle Variksen sekä varajäsen Anni Koiviston kanssa.

Suosittelen katsomaan tallenteen erityisesti kansainvälisen oikeuden ja ihmisoikeuksien professori Martin Scheininin puheenvuorojen takia.

Kysymykset, joihin vastasimme tilaisuudessa alla (suluissa kuka vastasi).

Miksi saamelaiskäräjälakia pitää uudistaa? (Juuso, Scheinin)

Mitkä ovat saamelaiskäräjälakitoimikunnan keskeiset ehdotukset? 1 § lain tarkoitus; 3 § Nykyinen nk. saamelaismääritelmä eli jatkossa ehdotetusti 3 § Oikeus tulla merkityksi vaaliluetteloon sekä siihen liittyvä muutoksenhaku ja vaaliluettelon muodostaminen uudestaan; 5 § Saamelaiskäräjien yleinen toimivalta; 9 § yhteistoiminta- ja neuvotteluvelvoite; Saamelaiskäräjien vaalien järjestäminen ja äänestämisen helpottaminen. (Juuso, Scheinin, Näkkäläjärvi, Varis, Koivisto)

Miten esitys parantaisi saamelaisten itsemääräämisoikeutta? (Scheinin)

Ovatko YK:n ihmisoikeuskomitean päätökset vain suosituksia tai moitteita? (Scheinin)  

Ovatko YK:n rotusyrjintäkomitea CERD:n ja YK:n ihmisoikeuskomitean kannat keskenään ristiriidassa? (Scheinin)  

Millä tavalla ILO-sopimus nro 169 on huomioitu toimikunnan ehdotuksessa? Ketkä kuuluvat alkuperäiskansaan ILO-sopimuksen nro 169 mukaan? (Scheinin)  

Miksi Suomessa eduskunta ja korkein hallinto-oikeus määrittelevät saamelaisuutta, joka on täysin ihmisoikeuslakien vastainen? (Näkkäläjärvi, Scheinin)

Millä tavalla parafoitu pohjoismainen saamelaissopimus on esityksessä huomioitu? (Nuorgam)  

Mitä tarkoittaa, että erityisesti esityksen 3 §:stä on jätetty eriävä mielipide? (Scheinin)  

Mikä on ollut toimikunnan kokoonpano? (Juuso) 

Voiko kuka tahansa tuoda lakiesityksestä esille omia mielipiteitä? (Näkkäläjärvi)  

Miten asia etenee seuraavaksi? (Juuso)

Saamelaiskäräjäesityksestä voi kuka tahansa lausua 6.8.2021 asti lausuntopalvelussa.

Mietinnön voi lukea valtioneuvoston sivuilta.

Photo: Sámediggi | Saamelaiskäräjät | The Sámi Parliament

Saamelaiskäräjälakiesitys korjaisi Suomessa vallitsevan ihmisoikeusloukkauksen

Kirjoitus on julkaistu Inarilaisessa ja Enontekiön Sanomissa 20.5.2021. Lean čállán áššis sámegillii 11.5.2021.

Olen tyytyväinen saamelaiskäräjälakitoimikunnan esitykseen kokonaisuutena. Esitys on hallituspuolueiden edustajien ja Suomen Saamelaiskäräjien edustajien välinen neuvottelutulos. Me Saamelaiskäräjien edustajat jouduimme tekemään kompromisseja, jotta saimme kasaan esityksen, jonka kanssa asioissa päästään eteenpäin. Olisimme esimerkiksi halunneet KHO:n kokonaan pois muutoksenhakuprosessista, mutta meidän oli tyytyminen KHO:n kapeampaan rooliin.

Photo: Sámediggi | Saamelaiskäräjät | The Sámi Parliament
Photo: Sámediggi | Saamelaiskäräjät | The Sámi Parliament

Tämä saamelaiskäräjäesitys korjaisi Suomessa vallitsevan ihmisoikeusloukkauksen. YK:n ihmisoikeuskomitea totesi 1.2.2019, että KHO:n päätökset vaaliluettelosta 2011 ja 2015 loukkaavat KP-sopimusta, ja että Suomi on velvollinen sekä tarkistamaan nk. saamelaismääritelmän että toteuttamaan kaikki tarvittavat toimet estääkseen vastaavat oikeudenloukkaukset jatkossa. Kyse ei siis ole pelkistä moitteista. KP-sopimus eli kansalais- ja poliittisten oikeuksien sopimus on yksi YK:n ihmisoikeussopimuksista. Se tuli Suomessa voimaan vuonna 1976 ja se sitoo Suomea.

Lakiesityksen tiimoilta liikkuu valitettavasti disinformaatiota. Yksi koskee vaaliluetteloon liittyviä yksilövalitusprosesseja. Fakta on kuitenkin, että prosessin toinen osapuoli Suomen valtio (ulkoministeriö) selosti yli kolme vuotta kestäneessä prosessissa perusteellisesti KHO:n ratkaisuja ja välitti näin ihmisoikeuskomitealle myös KHO:n päätöksin vaaliluetteloon otettujen henkilöiden perusteet.

Toinen disinformaatio liittyy ILO 169 -sopimukseen. ILO-sopimuksen 1 artikla ei määrittele kuka yksittäinen henkilö kuuluu alkuperäiskansaan vaan millaiset ryhmät katsotaan alkuperäiskansoiksi. Englannin kielen peoples (kansat) ja people (ihmiset) saattavat helposti mennä sekaisin, mutta ILO-sopimuksessa liikutaan tosiaan kansojen tasolla.

Huomionarvoista on, että kansainvälisissä sopimuksissa ja asiakirjoissa valtiot ovat pidättyneet alkuperäiskansan jäsenyyden ehtojen määrittelemisestä. Alkuperäiskansoille kuuluu muiden kansojen kanssa yhdenvertaisesti itsemääräämisoikeus. YK:n alkuperäiskansojen oikeuksien julistuksen 33 artikla onkin asiassa hyvin selvä: alkuperäiskansoilla on oikeus määrätä omasta identiteetistään tai jäsenyydestään tapojensa ja perinteidensä mukaisesti sekä oikeus määrätä toimielintensä rakenteet ja valita niiden jäsenet omia menettelyjään noudattaen. 

Saamelaiskäräjälakiesityksen mukaan määritelmän kielikriteeri laajenisi yhden sukupolven neljänteen polveen ja olisi linjassa parafoidun pohjoismaisen saamelaissopimuksen kanssa. Lappalaiskriteeri poistettaisiin, koska se on vanhoissa maa-, veronkanto- ja henkikirjoissa viitannut elinkeinoon ja lapinveron maksuun eikä suinkaan etnisiteettiin. Vaaliluettelo muodostettaisiin uudelleen alusta lähtien. Vaaliluettelosta ei suljettaisi pois henkilöitä vaan suljettaisiin pois ne perusteet, jotka ovat johtaneet KP-sopimuksen loukkaukseen.

Ehdotetulla muutoksenhakuprosessilla vastataan moniin eri tarpeisiin. Vaalilautakunta laajenisi kahdella jäsenellä, ja toimisi koltan-, inarin- ja pohjoissaamen asiantuntijaelimenä käyttäen asiassa saamelaisten itsemääräämisoikeutta. Hallituksen käsittelyn tilalle tulisi uusi, itsenäinen ja riippumaton muutoksenhakulautakunta, joka varmistaisi yksilön oikeusturvan. Alkuperäiskansaoikeuksissa osapuolet ovat saamen kansa ja Suomen valtio, ja sen vuoksi Saamelaiskäräjät ehdottaisi kaikki jäsenet muutoksenhakulautakuntaan ja valtioneuvosto nimittäisi sen. KHO:hon voisi jatkossa valittaa vain valitusluvalla, ja KHO keskittyisi tutkimaan ennakkotapauksia sekä perusteltuja väitteitä syrjinnästä tai mielivallasta.

Lakiesitys sisältää merkittäviä parannusehdotuksia äänestämisen helpottamiseksi pitkien välimatkojen saamelaisalueella. Vaaliaika pitenisi kaksi viikkoa. Liikkuva äänestyspaikka eli vaalibussi otettaisiin käyttöön postiäänestyksen lisäksi. Saamelaisalueella järjestettäisiin aina vaalipäivän äänestys, jossa voi äänestää tiputtamalla äänen uurnaan. Saamelaisalueen kunnissa voisi olla useampi kuin yksi äänestyspaikka. Jos vaaliasiakirjat hukkuvat, ne voisi pyytää uudestaan vaalilautakunnalta tai noutaa vaalibussista tai äänestyspaikalta. Vaalipäivänä voisi mennä mille tahansa äänestyspaikalle, saada vaaliasiakirjat sieltä ja täyttää ne siellä (esimerkiksi vantaalainen voisi äänestää näin Inarissa tai rovaniemeläinen Enontekiöllä). Vaaliasiakirjat voisi palauttaa myös valtakirjalla vaalilautakunnalle.

Yli 180 sivua pitkä mietintö on todellinen alkuperäiskansa- ja saamelaisoikeuksien tietopankki. Toivottavasti mahdollisimman moni pääsee tutustumaan siihen.

Pirita Näkkäläjärvi

Saamelaiskäräjälakitoimikunnan jäsen ja Suomen Saamelaiskäräjien vaaleilla valittu jäsen, Inari

Aikaisempia kirjoituksiani aiheesta

11.5.2021: Sámediggeláhkadoaibmagotti evttohus čoavddašii olmmošriekteloavkideami mii lea fámus Suomas

1.7.2020: Suomi on velvollinen tarkistamaan saamelaismääritelmän ja meidän pitää auttaa valtiota siinä

25.9.2019: Vaalibussi ei kierrä niin kauan kuin saamelaismääritelmää käytetään tekosyynä

Pirita Näkkäläjärvi (Govva: Ville Fofonoff / Sámediggi)

Sámediggeláhkadoaibmagotti evttohus čoavddašii olmmošriekteloavkideami mii lea fámus Suomas

Pirita Näkkäläjärvi (Govva: Ville Fofonoff / Sámediggi)
Pirita Näkkäläjärvi (Govva: Ville Fofonoff / Sámediggi)

Kirjoitukseni aiheesta suomeksi.

Sámediggeláhkadoaibmagotti evttohus lea dál almmolaš. Lean duđavaš evttohussii.

Buorre vuoikŋa doaibmagottis

Sámediggeláhkadoaibmagotti badji lei 1.12.2020–15.5.2021 ja čohkkájin das oktan Suoma Sámedikki ovddasteaddjin. Doaibmagotti ságadoallin lei vuoigatvuohtaministeriija kansliijahoavda Pekka Timonen, ja doaibmagottis leamašan Sámedikki ja ráđđehusbellodagaid (sdb, guovddáš, ruonát, gurutlihttu, ráb) ovddasteaddjit.

Lea buorre dovdu, go guhkes, olles dálvvi bistán fidnu lea gárvvis. Doaibmagottis lei oppalohkái hui áššálaš ja konstruktiiva vuoikŋa, ja dorvvolaš ságastallanbiras. Giittán das ja buriin ságastallamiin miehtá dálvvi.

Divvut olmmošrivttiid rihkkuma

Lean duđavaš láhkaevttohussii, mii lea huksejuvvon eamiálbmot sámiid iešmearridanrievtti ala.

Doaibmagotti barggu boađus lea ollisvuohtan buorre. Mii nákciimet gávdnat čovdosa, mainna Suopma bastašii divvut olmmošriekteloavkideami, man ON olmmošriektekomitea gávnnahii válgalogahallanáššis jagis 2019, ja mii lea ain Suomas fámus. Láhkaevttohus lea dakkár, mii maid sihkkarastašii, ahte sullasaš riekteloavkideamit eai dáhpáhuva boahtteáiggis.

ON olmmošriektekomitea čovdosat eai leat dušše moaitámušat.

ON olmmošriektekomitea gávnnahii jagis 2019, ahte Suoma alimus hálddahusrievtti mearrádusat válgalogahallanáššis 2011 ja 2015 rihkkot ON siviila- ja politihkalaš rivttiid soahpamuša. SP-soahpamuš lea okta ON olmmošvuoigatvuođasoahpamušain, mii bođii fápmui Suomas 1976, ja čatná Suoma.

Komitea gávnnahii, ahte Suopma lea geatnegahtton dárkkistit sámediggelága 3 § nappo meroštallama ja sihkkarastit, ahte sullasaš riekteloavkideamit eai joatkašuva boahtteáiggis.

Máŋga dehalaš nuppástusa

Munnje dehalamos nuppástusat leat ovdalaš sápmelašmeroštallama ođasmahttin, válgalogahallama čohkken ođđasit álggu rájes (válgalávdegoddi fuolaha dan barggus eaige ovttaskas sámit dárbbaš ohcat ođđasit), AHR rolla gáržžideapmi ja váidinlobi ohcama lasiheapmi AHR:i, ja dieđusge jienastanbiila.

Dát leat áššit, mat leat váivvidan sámiid logiid jagiid ja caggan sámiid iešmearridanrivtti ollašuvvama Suomas. Dát láhkaevttohus buoridivčče dili sákka.

Evttohus ii leat dievaslaš, muhto mu mielas dat lea dakkár man sáhttá dohkkehit buriin mielain. Mii eat váidalahtti ožžon čađa buot min ulbmiliid, nugo politihkas láve máŋgii dáhpáhuvvat, muhto gávnnaimet čovdosiid, maiguin mii beassat ovddosguvlui. Guovddášbellodaga ovddasteaddji guđii sierraoaivila erenoamažit 3 §:s nappo meroštallamis. Muđui smiehttámuš lea ovttamielalaš.

Ávžžuhan lohkat olles smiehttámuša

Min dieđáhusas vuolábealde leat lassedieđut davvisámegillii. Seamma dieđáhus gávdno Sámedikki neahttasiidduin maid nuortalaš- ja anárašgillii.

Smiehttámuš lea váidalahtti dušše suomagillii, muhto ávžžuhan gal lohkat dan, daningo áššit leat ákkastallojuvvon das hui vuđolaččat.

Sáhtán muitalit lasi telefuvnnas, chattas dahje somes! Illudan gullan din kommeanttaid ja buoridanevttohusaid!

Dieđáhus:

Doaibmagotti evttohus ovddidivččii sápmelaččaid iešmearridanvuoigatvuođa ollašuvvama

Sámediggelága nuppástusa válmmaštalli doaibmagoddi lea ožžon gárvvisin evttohusas láhkanuppástusain. Evttohusaid ulbmilin lea ovddidit sápmelaččaid iešmearridanvuoigatvuođa ollašuvvama sihke buoridit sápmelaččaid gielas ja kultuvrras guoskevaš iešráđđema ja sámedikki doaibmangáibádusaid.

Doaibmagoddi evttoha smiehttamušainis, ahte sámedikki válgalogahallamii merkema gáibádusat ođasmahttojuvvojit ja válgalogahallan čohkkejuvvo ođđasit ođasmahtton kritearaid vuođul. Sápmelaččaid vuoigatvuođa eamiálbmogin ieš mearridit, gii lea sápmelaš, háliiduvvo nannejuvvot. Evttohuvvon nuppástusaid duogážin lea Suoma geatnegasvuohta oažžut sámediggelága soabalašvuhtii ON:id siviila- ja politihkalaš vuoigatvuođaid guoskevaš oppalašsoahpamušain ja eastadit soahpamuša loavkašuhttimiid boahttevuođas.

Vuoigatvuođas jienastit sámedikki válggain guoskevaš meroštallama dahje 3 § evttohuvvo nuppástuhttit nu, ahte paragráfa giellakriteara viidánivččii njealját bulvii ja das váldojuvvošii eret nu gohčoduvvon lappalaščuokkis. Paragráfas livččii gažaldat namalassii vuoigatvuođas jienastit ja vuoigatvuođas vuolgit evttohassan sámedikki válggain iige das livččii meroštallan, gean galgá oppanassii atnit sápmelažžan. Njuolggadus vástida buorre muddui jagis 2017 paraferejuvvon davviriikalaš sámesoahpamuša mearrádusa sámedikki jienastanlogahallamis.

– Lea dehálaš johtilit divvut dáláš dili ja fuolahit das, ahte Suopma dorvvasta boahttevuođas dievaslaččat sápmelaččaid vuođđo- ja olmmošvuoigatvuođaid, deattuha vuoigatvuođaministtar Anna-Maja Henriksson.

– ON:id olmmošvuoigatvuođakomitea lea deattuhan Suoma leat geatnegas divvut dál lean olmmošvuoigatvuođaloavkašuhttima ja gudnejahttit sápmelaččaid siskkáldas iešmearridanvuoigatvuođa. Dát lei maiddái doaibmagotti doaibmanaddin, ja lean ilolaš, ahte dat oidno loahppabohtosis dáhttun nannet sápmelaččaid iešmearridanvuoigatvuođa, cealká sámedikki sátnejođiheaddji Tuomas Aslak Juuso.

Smiehttamuššii gullet maiddái earát evttohusat. Sámedikki válggaid guoskevaš njuolggadusaid evttohit dárkkistit jienasteami álkidahttima dihtii sámeguovllus, gos leat guhkes mátkkiid. Doaibmagoddi evttoha ovdamearkka dihtii lihkadeaddji jienastanbáikki geavahussii váldima, ja ahte sámeguovllu gielddain livčče boahttevuođas eanet go okta jienastanbáiki.

Válgalogahallamii merkema guoskevaš ášši nuppástusohcan ođasmahttojuvvošii dan láhkai, ahte vuosttamuš aitosaš nuppástusohcandássin doaimmašii iehčanas ja sorjjasmeahttun nuppástusohcanlávdegoddi. Dat doaimmašii sámedikki oktavuođas ja dat nammaduvvošii sámedikki evttohusas. Nuppástusohcanlávdegotti mearrádusain sáhtašii ohcat nuppástusa alimus hálddahusrievttis, jos dat mieđiha váiddalobi.

Njuolggadusa virgeoapmahaččaid ráđđádallangeatnegasvuođas evttohuvvo ođasmahttot, vai Suopma deavddašii ON:id eamiálbmotjulggaštusas gáibiduvvon ja olmmošvuoigatvuođasoahpamušaid dulkomis nannejuvvon prinsihpa eamiálbmogiid friddja ja dihtui vuođđuduvvan ovddalgihtii miehtamis (Free, Prior and Informed Consent, FPIC). Lassin sápmelaččaid vuoigatvuođaid vuhtiiváldimis virgeoapmahaččaid doaimmain ásahuvvošii dárkileappot. Maiddái sámedikki doaibmaváldenjuolggadusa háliidit ovddidit ja lága ulbmilparagráfii lasihit čujuheami sápmelaččaid iešmearridanvuoigatvuođas. Guoktečuođi vihttalogi jietnavuoigadahtton sápmelačča sáhtašedje boahttevuođas dahkat álgaga sámediggái dan bargguide gullevaš áššis.

Vuoigatvuođaministeriija ásahii sámediggelága nuppástusa válmmaštalli doaibmagotti áigegaskii 1.12.2020-15.5.2021. Vuoigatvuođaministeriija kansliijahoavda Pekka Timonen jođihan doaibmagottis leat leamašan sámedikki ja ráđđehusbellodagaid ovddasteaddjit. Doaibmagotti lahttu Juha Joona (Guovddáš) guđii sierraoaivila eandalii doaibmagotti evttohan 3 §:ii. Muđui smiehttamuš lea ovttamielalaš. Doaibmagotti smiehttamuš sáddejuvvo čuovvovaččat cealkámušaid várás. Riikkabeivviide addojuvvo dušše beare dakkáraš evttohus, man sámedikki čoahkkin dohkkeha.

Ráđđehusprográmma mielde ráđđehus gudnejahttá ja ovddida buohkaid sápmelaččaid ja sámejoavkkuid gielalaš ja kultuvrralaš vuoigatvuođaid ollašuvvama vuhtiiváldimin riikkaidgaskasaš soahpamušaid.

Prošeaktasiidu: https://oikeusministerio.fi/hanke?tunnus=OM002:00/2020

Govva dievasčoahkkimis 18.12.2020.

Buorre ságastallan komissáraid birra

Illudan politihkalaš ságastallamis duohtavuođa- ja soabadankomiššuvnnas! Livččen dieđusge sávvan, ahte livččiimet beassat ságastallat áššis almmolašvuođas jo ovdal mearrádusaid dahkama. Lihkká, buot servodatságastallan lea hui dárbbašlaš ja doalvu min ovddosguvlui.

Ledjen ovdal komissáraid válljemiid viidát oktavuođas iežan čanusjoavkkuiguin. Máŋgasat leat maid váldán munnje oktavuođa dál medias leamašan ságastallamiid maŋŋá. (Ristenrávdná Maggas, Áslat Holmbergis ja Rávdná Kuokkasis leat buohkain hui buorit poeŋŋat, maid gánneha guldalit dárkilit.)

Manan dás čađa duogáža Suoma Sámedikki komissáraválljemiidda 17.–18.12.2020.

Erenoamažit geardduhan dihto eavttuid, maid mii čuovuimet, go min bargun lei válljet guokte komissára juovlamánus 2020. Mii válljiimet komissáran Heikki J. Hyvärinen ja Miina Seurujärvi, geat eaba leat sápmelaččat.

(Nuortalaččaid giličoahkkin lei dalle jo válljen iežas (ii-sápmelaš) komissára. Son lei nuortalaččaid áidna evttohas Irja Jefremoff Anáris, gean Pauliina Feodoroff, Vladimir Feodoroff, Tiina Sanila-Aikio, Anna Lumikivi ja 38 eará vuolláičálli ledje evttohan.)

Govva dievasčoahkkimis 18.12.2020.
Govva dievasčoahkkimis 17.–18.12.2019.

Komissáraevttohasat

Suoma Sámediggi válljii guokte komissára dáid evttohasain (guovlluid mielde alfabehtalaš ortnegis ja lassin diehtu politihkalaš doaimmain):

  • Marjaana Aikio, sámegiela lektor ja pedagogihka magisttar, Anár
  • Petteri Länsman, fitnodatdoalli, Anár
  • Yrjö Musta, ovdalaš rektor (ealáhagas), Anár (ovdalaš Sámedikki lahttu)
  • Miina Seurujärvi, oahppamateriálaplánejeaddji ja filosofiija magisttar, Anár (Anára gielddapolitihkas ruonáid listtus čatnasmeahttumin)
  • Aslak A. Pieski, veahkeheaddji sámeskuvllas, Ohcejohka
  • Heikki J. Hyvärinen, vuoigatvuođadiehtagiid kandidáhta ja nákkosgirjedutki, Eanodat
  • Nils-Henrik Valkeapää, ovdalaš oahpaheaddji (ealáhagas), Eanodat (ovdalaš Sámi parlameantta ja Sámedikki lahttu)
  • Juha Joona, vuoigatvuođadiehtagiid doavttir ja universitehtadutki, Ylitornio (guovddášbellodaga ovddasteaddji sámediggeláhkadoaibmagottis)
  • Irja Seurujärvi-Kari, filosofiija doavttir ja ovdalaš universitehtalektor (ealáhagas), Helsset (dálá Sámedikki lahttu)

Eaktu 1: Nisson- ja almmáiolbmuid dásseárvu

Dásseárvolága vuoiŋŋas hálideimmet válljet ovttas nissonolbmo ja ovtta almmáiolbmo. Dábálaččat iešguđet virggálaš orgánaide válljejuvvojit unnimustá 40 proseantta sihke nisson- ja almmáiolbmot.

Sámedikki mearrádus devddii dán eavttu ja komissáran válljejuvvui okta nissonolmmoš ja okta dievdu.

Eaktu 2: Buot giellajoavkkuid ovddastus

Sámi orgánat besse válljet golbma komissára. Lei dehalaš, ahte komissárat ovddastit buot golmma giellajoavkku nappo okta nuortalašgiela joavkku, okta anárašgiela joavkku ja okta davvisámegiela joavkku.

Nuortalaččaid giličoahkkima ja Sámedikki mearrádusat devde dán eavttu. Mii evttoheimmet oktiibuot golbma komissára, geat ovddastit iešguđet golbma giellajoavkku.

Eaktu 3: Ovddit Sámedikki linnjen politihkalaš aktiivvalaš olbmuin

Min válljemiid stivrii maiddái ovddit Sámedikki linnjen, ahte ovdalaš ja dálá politihkarat eai galgga válljejuvvot komissáran.

Ášši boahtá ovdan dievasčoahkkima 17.–18.12.2019 báhpáriin. Dievasčoahkkimis 5/2019 17.12.2019 gevvojuvvui ng. sáttaságastallan duohtavuođa- ja soabadanproseassa gieđahallamis (7 §, beavdegirjji mielddus 23). Báhpáris lohká ná (mu jorgalus):

Sirdašuvvo Sámedikki bealiváldima (mielddus 4) gieđahallamii.

Petra Magga-Vars bivdá áššis sáhkavuoru ja evttoha, ahte bealiváldimii lasihuvvo mearkkašupmi das, ahte Sámedikki lahttut eai sáhte laktasit komissára bargui. Sanila-Aikio gávnnaha, ahte Sámedikki sáttaságastallamiin lea ovdal čielgasit linnjejuvvon, ahte olbmot geat leat leamaš aktiivvalaččat politihkalaš doaimmas mielde dahje Sámedikki dálá dahje ovdalaš lahttut eai leat heivvolaš komissáraevttohasat.

Sámedikki čoahkkin dohkkeha bealiváldima dakkárin go dat lea ovttajienalaččat.

Siirrytään Saamelaiskäräjien kannanoton (liite 4) käsittelyyn.

Petra Magga-Vars pyytää asiassa puheenvuoron ja ehdottaa, että kannanottoon lisätään merkintä siitä, että Saamelaiskäräjien jäsenet eivät voi liittyä komissaarin työhön. Sanila-Aikio toteaa, että aikaisemmin on Saamelaiskäräjien käymissä lähetekeskusteluissa selkeästi linjattu, että poliittisessa toiminnassa aktiivisesti mukana olleet tai Saamelaiskäräjien nykyiset tai aikaisemmat jäsenet eivät ole sopivia komissaariehdokkaita.

Saamelaiskäräjien kokous hyväksyy kannanoton sellaisenaan yksimielisesti.

Sámedikki čoahkkin 17.12.2019 (5/2019), 7 §, beavdegirjji mielddus 23. Saamelaiskäräjien kokous 17.12.2019 (5/2019), 7 §, pöytäkirjan liite 23

Dán ovddit Sámedikki linnjemis ii gávdnon virggálaš mearrádus, muhto máŋgasat oidne, ahte dát linnjen lea nu čielgasit ovdanbuktojuvvon ja dokumenterejuvvon, ahte dat ovddasta ovddit Sámedikki dáhtu. Máŋgasat mis mearridedje gudnejahttit dán linnjema.

Sámedikki mearrádus čuovui dán linnjema dan láhkai, ahte ovdalaš ja dálá Sámedikki politihkarat eai nammaduvvon komissáran. Miina Seurujärvi doaibmá Anára gielddapolitihkas ruonáid listtus čatnasmeahttumin. Goittotge lei nu, ahte anárašgiela searvvus manai čielgasit Seurujärvi duohkái, ja máŋgasat mis hálidedje doarjut anárašgiela servosa oainnu.

Eará áššit

Mu mearrádussii váikkuhedje máŋga earáge ášši.

Guovllut: Lea govttolaš ja vuoiggalaš, ahte buot golbma komissára eai boađe Anáris (vaikke ieš leange Anára áirras). Sihke Irja Jefremoff ja Miina Seurujärvi leaba Anáris. Ieš oidnen, ahte mielde ferte leat maid oarjjábeale olmmoš.

Suorggit: Komiššuvdnii lea buorre oažžut earáge go oahpahussuorggi máhtu ja vásáhusa.

Giella: Sámegiella lea hui dehalaš vai komissára gulahallá eandalitge boarrásot olbmuiguin. Heikki J. Hyvärinen hupmá ja Miina Seurujärvi sárdnu sámegiela.

Skuvlejupmi: Hui dehalaš lea maiddái dat, ahte komissáran leat skuvlejuvvon olbmot, geat máhttet analyseret struktuvrralaš vearrivuođaid.

Fáktat vuođđun: Komissárat galget máhttet ákkastallat fáktaiguin, jos ja go komiššuvdnii muitaluvvojit giellásat sámiid riektehistorjjás. Sii galget dovdat, mat leat giellásat sámiid birra ja mii lea duohtadiehtu.

Legitimitehta: Ieš in oainne váttisvuođa das, ahte komissáran leat suopmelaš olbmot, daningo Sámediggi sin válljii. Ii-sápmelaččaid válljen seailluha komiššuvnna legitimitehta, daningo válljema lea dahkan Sámediggi ieš, dievaslaš dieđuid vuođul ja eaktodáhtolaččat (FPIC).

Olggobeale olbmuid rolla: Muhtumin lea álkit hállat olggobeale olbmuide, geat goittotge áddejit min dili. Muhtumin maid mearrádusaid dahkkit jáhkket buoret olggobeale olbmuid, geat hállet sámiid beales.

Sámiid oassálastin komiššuvnna bargui: Sámit bohtet leat mielde komiššuvnna barggus álggus loahpa rádjai, daningo namalassii sámit galget beassat muitalit komiššuvdnii iežaset vásáhusaid birra.

Politihkalaš realitehta: Politihkalaš realitehta lea maiddái dat, ahte mii fertiimet birget jienastusas. Beavdegirjjis 4/2020 oidno, ahte Juha Joonas lei oalle olu guottáhus. (Norgga ja Ruoŧa beale olbmuide diehtun, ahte son ovddasta fámuid, mat barget sámiid rivttiid vuostá. Son maiddái ovdanbuktá dulkojumiid riektehistorjjás ja ILO-soahpamušas, mat eai vuođđuduva fáktadieđuide.) Jienat juohkkásedje ná:

  • Vuosttas jienasteapmi: davvisámegiela joavkku ovddasteaddji (20 jiena): Heikki J. Hyvärinen 12, Juha Joona 5, Marjaana Aikio 1, Irja Seurujärvi-Kari 1 ja guoros 1.
  • Nubbi jienasteapmi: anárašgiela joavkku ovddasteaddji (20 jiena): Miina Seurujärvi 14, Juha Joona 6.

Ákkastallamat

Mun dahken dievasčoahkkimii 17.12.2020 evttohusa Heikki J. Hyvärinen válljemis komissáran ja illudan, go mu evttohus birgii. Dá vel mu ákkastallamat evttohussii:

  • Evttohan lahttun sámiid duohtavuođa- ja soabadankomiššuvdnii jurista, vuoigatvuođadiehtágiid kandidáhta Heikki J. Hyvärisa, gean SámiSoster rs. lea álgoálggus evttohan, go sámi álbmogis bivdojuvvojedje evttohusat ng. komissáran.
  • Juridihkálaš skuvlejupmi.
  • Erenoamaš máhttu sámiid diliin, gielain ja kultuvrras namalassii juridihkalaš barggu bokte.
  • Sámedikki guhkesáigásaš láhkačálli, ja barggai jo Sámi Parlameantta áigge 70- ja 80-vuođđalogus vuoigatvuođajuhkosa čállin.
  • Erenoamaš buorre dovdamuš sámiide guoski láhkaásaheamis Suoma, Norgga ja Ruoŧa bealde.
  • Guhkes bargovásáhus sámi riekteáššiiguin ja dál sus lea barggu vuolde nákkosgirji sámiid riektehistorjjás.
  • Guhká eallán sámeguovllus ja sápmelaččaid gaskas.
  • Hupmá sámegiela ja maiddái ruoŧagiela.
  • Leamašan vuođđudeamen Johtti Sápmelaččat -searvvi Eanodaga bealde jo 60-vuođđalogus.
  • Dovdá bures, ii dušše oarjjábeale ja Eanodaga beale, muhto maiddái oppalohkái sámiid eanan- ja čáhcevuoigatvuođaid dili, mii lea dehalaš midjiide eamiálbmogin, gean gielain, kultuvrras ja árbevirolas ealáhusain lea nana oktavuohta eatnamiidda ja čáziide.
  • Máŋga ášši Hyvärisa guhkes ánsolisttus báhce máinnaškeahttáge, muhto oppalohkái skuvlejuvvon olmmošin sus lea buorre vejolašvuohta áddet ja analyseret daid struktuvrralaš (rakenteellinen) vearredáguid, maid sámit lea vásihan Suoma stáhta iehčanasvuođa áigge.
  • Ráfálaš ja luohttehahtti olmmoš, gii ákkastallá iežas oaiviliid, ja iežas guhkes eallinvásáhusa vuođul guldala maid earáid oaiviliid.
  • Návddaša viiddes luohttámuša sámi ja Suoma servodagaid gaskavuođas.
  • Čatnasmeahttun olmmošin, ovdalaš virgeolmmošin ja dálá friija dutkin son deavdá dehalaš sorjjasmeahttunvuođa gelbbolašvuođa duohtavuođa- ja soabadankomiššuvnna mandáhtas.

Eará čállosat

Pirita Näkkäläjärvi 25.5.2020: Jurdagat duohtavuođa- ja soabadankomiššuvnnas ‒ Sámepolitihkás gártá ráhkkanit beahttášumiide

Petra Laiti 16.2.2021: Komissáraid válljen ja servodaga ovddasvástádus: leigo dat min sivva?

Sámediggi: Sámiid duohtavuođa- ja soabadankomiššuvdna

Yle Sápmi 18.12.2020: Sámediggi jienastii duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna komissárain – Yle Sápmi čuovui reálaáiggis

Yle Sápmi 26.1.2021: Sámi Siida cuiggoda garrasit, go Sámediggi ii válljen sápmelaš komissáraid – Juuso: “Dievasčoahkkin lea válljen ná ja dan mii fertet doahttalit”

Yle Sápmi 9.2.2021: Duohtavuođa- ja soabadankommišuvdna galggašii álggahit barggus boahtte mánus – sámeprofessor eahpida kommišuvnna jáhkehahttivuođa

Photo: Fifth Chrome

Companies should look at Mergers and Acquisitions Integration as a separate discipline

This essay was part of the course work for the ‘Ultimate M&A Integration Foundation Course’ by Fifth Chrome.

Photo: Fifth Chrome
Photo: Fifth Chrome

Introduction
It is almost a cliché to say that most mergers and acquisitions (M&A) transactions fail but indeed research shows that ‘some 50% to 83% of M&A result in failure’ (Lewis, 2019). Arzac (2008:153) also points out that merger synergies are difficult to attain and their size can be disappointing.

However, M&A transactions are an important part of implementing the strategic goals of the buyer, whether growth or bringing in new capabilities. The sale of a company is a major event also for its owners (the sellers), management, employees and other stakeholders alike (Rosenbaum and Pearl, 2009:8). It is therefore important to understand that ‘a disciplined approach to integration will improve success and keep value drivers behind the deal in focus’ (PwC, 2017:1).

In this essay I argue that any company engaging in M&A and wishing to do it successfully, should treat M&A Integration as a separate discipline with dedicated resources, a systematic approach and proper management attention to it.

Main body
Let us start by definitions. The term ‘M&A’ refers to a merger or acquisition transaction that leads to the combination of two or more companies that in the future are meant to operate as one (Reed, Lajoux and Nesvold, 2007:646). Furthermore, the term ‘M&A Integration’ refers to the ‘art of combining two or more companies‒not just on paper, but in reality‒after they have come under common ownership’ (Reed, Lajoux and Nesvold, 2007:646).

It is worth noting that M&A Integration is also often referred to as ‘Post-Merger Integration’ (BCG, 2015) or simply ‘Merger Integration’ (Bain & Company, 2016). I however prefer the term ‘M&A Integration’, because talking about Post-Merger Integration implies a process that starts only after the closing of the transaction, whereas, I argue, a successful integration of an M&A transaction requires starting the integration planning as early in the M&A process as possible.

In my experience, M&A should be viewed as a means to an end, ie. a tool for implementing a company’s strategy. According to research (Reed, Lajoux and Nesvold, 2007:647), the ten most common reasons why companies make acquisitions are:

  1. Achieving economies of scale (operating synergy)
  2. Accomplishing strategic goals more quickly (strategic planning)
  3. Making less efficient managers in the target more efficient (differential efficiency)
  4. Replacing inefficient managers in the target (inefficient management)
  5. Increasing market share (market power)
  6. Lowering cost of capital (financial strategy)
  7. Taking advantage of a relatively low share price (undervaluation)
  8. Asserting control in an underperforming company (agency problems)
  9. Obtaining a more favourable tax status (tax efficiency) and
  10. Increasing the size of a company (managerialism)

Given the well-known wisdom about most M&A deals failing, it is surprising that according to BCG (2015), less than 40 percent of companies have a standardised approach to M&A Integration, while they do have standardised processes for other part of the M&A process, such as target screening, due diligence, and valuation. I argue that M&A Integration should be viewed as a separate discipline with due resources and attention, should the acquirer want to be serious about implementing its strategy through M&A.

PwC advises that successful M&A Integration must happen quickly and systematically (PwC, 2017:5), and that ‘there is no value in delay’ (PwC, 2017:2). According to Reed, Lajoux and Nesvold (2007:649), M&A Integration can take up to a year, but the more successful initiatives are completed in six months, with the most critical phases completed in three months (100 days).

Implementation of a quick and systematic M&A Integration process, however, does not happen by itself. In my experience, there is a real risk that without a dedicated team and proper management attention, M&A Integration falls between the cracks due to at least two reasons. First, deal teams are seldom neither interested nor incentivised to see through the entire integration, and secondly, the business division that owns the acquisition is too busy focusing on the implementation of its organic growth strategy, and often lacks the skills and discipline required for M&A Integration. Thus, M&A Integration should be done by a dedicated M&A Integration team lead by a dedicated M&A Integration manager, who has full support of the senior management.

Putting focus and effort into M&A Integration pays off. According to McKinsey (2016), those companies that do integration well deliver as much as 6 to 12 percentage points higher total returns to shareholders than those that do not.

The discipline required in M&A Integration is well demonstrated by studying the M&A Integration processes recommended by leading consulting firms. For example, PwC (2017) talks about seven fundamental tenets of successful integration, that are

  1. Accelerate the transition
  2. Define the integration strategy
  3. Focus on priority initiatives
  4. Prepare for Day One
  5. Communicate with all
  6. Establish leadership at all levels, and
  7. Manage the integration as a business process.

According to PwC (2017:6), ‘companies who do not follow a disciplined approach to integration usually aren’t as successful with their deals as those who do’ because a disciplined approach to integration helps to achieve early wins, build momentum, and instill confidence among stakeholders.

McKinsey (2016) further advises that it is not enough to follow off-the-shelf integration plans and generic best practices that tend to overemphasise process and ignore the unique aspects of the deal. M&A Integration ‘should be explicitly tailored to support the objectives and sources of value that warranted the deal in the first place’ (McKinsey, 2016). I agree, and in my experience M&A Integration should be driven by the key value drivers of the entire deal, and not driven by schematic integration of functions.

After establishing that a systematic M&A Integration approach with dedicated resources is key to M&A success, it is good to remember that M&A transactions may fail due to other reasons as well. Dealroom (2020) has listed ten common reasons why mergers and acquisitions fail. They are overpaying, overestimating synergies, insufficient due diligence, misunderstanding the target company, lack of a strategic plan, lack of cultural fit, overextending resources, wrong time in industry cycle, external factors, and lack of management involvement. It is worth noting, that even if the M&A Integration team gets involved early in the M&A process, many of the reasons for failure cited by Dealroom are beyond the control of the M&A Integration team.

Conclusion
Companies engaging in M&A strategy want to avoid the commonly known pitfalls of M&A. In my experience, a way to maximise the success of M&A transactions is to pay attention not only to the ‘what’ of M&A transactions (eg., strategic fit, valuation, and synergies) but also the ‘how’ of M&A Integration (eg., employing a disciplined approach, having dedicated M&A Integration resources, and using key value drivers of the deal also as drivers of the M&A Integration).

The best way to ensure due focus on the ‘how’ of M&A Integration is to dedicate earmarked resources and ensure full management attention to it. Despite the risks linked to M&A, it is good to remember that when managed well, ‘overall, M&A activity does produce positive results for participants’ (Reed, Lajoux and Nesvold, 2007:650) ‒ a sure incentive for acquirers to treat M&A Integration as a separate discipline.

The author is M&A Director at Helen, one of Finland’s largest energy companies. She has 15 years of M&A, strategy, communications and management experience at Merrill Lynch, Nokia, Booz & Company, Valmet, Finnish Broadcasting Company and PwC.

Sources

Arzac, Enrique R. (2008) Valuation for Mergers, Buyout and Restructuring. 2nd edition. Hoboken: John Wiley & Sons, Inc.

Bain & Company (2016) A Strategic Guide to Merger Integration. [Online] [Accessed 4 October 2020] https://www.bain.com/insights/a-strategic-guide-to-merger-integration-infographic/

BCG (2015) Why Deals Fail. [Online] [Accessed on 4 October 2020] https://www.bcg.com/publications/2015/why-deals-fail

Dealroom (2020) 10 Common Reasons Why Mergers and Acquisitions Fail. [Online] [Accessed on 4 October 2020] https://dealroom.net/blog/reasons-why-mergers-and-acquisitions-fail

Lewis, Marsha (2019) Common M&A Pitfalls and Problems. [Online] [Accessed 4 October 2020] https://medium.com/m-a-science/common-m-a-pitfalls-and-problems-1c0a5eca1b05

McKinsey (2016) How the best acquirers excel at integration. [Online] [Accessed 4 October 2020] https://www.mckinsey.com/business-functions/strategy-and-corporate-finance/our-insights/how-the-best-acquirers-excel-at-integration

PwC (2017) Seven fundaments tenets of successful integration. [Online] [Accessed on 4 October 2020] https://www.pwccn.com/en/deals/publications/seven-fundamental-tenents-of-successful-integration.pdf

Reed, Stanley Foster, Lajoux, Alexandra Reed and Nesvold H. Peter (2007) The art of M&A: a merger/acquisition/buyout guide. 4th edition. New York: McGraw Hill.

Rosenbaum, Joshua and Pearl, Joshua (2009) Investment Banking: Valuation, Leveraged Buyouts, and Mergers & Acquisitions. Hoboken: John Wiley & Sons, Inc.

Mu sáhkavuorru ruvkelága sáttaságastallamis 18.9.2020 / Puheeni kaivoslain lähetekeskustelussa

Joatkit buori ovttasbarggu ruvkelága ođastusa ovdii. Easkahan mii oaččuimet iežamet jiena gullosii! Jatketaan siis hyvää yhteistyötä myös kaivoslain uudistamisen viemiseksi oikeaan suuntaan. Ei lopeteta nyt, kun vasta saimme äänemme kuuluviin!

Dievasčoahkkima nubbi beaivi gáiddusin Uruváris. Täysistunnon toinen päivä etänä Uruvaarasta.

Hálidan das ruvkelága sáttaságastallama Suoma Sámedikki čoahkkima 3/2020 álggus muitalit Ii ruvkkiid Suoma Giehtaruohttasii -lihkadusa birra ja čilget dan bokte ruvkelága ođastandárbbuid. Min álbmotlihkadus čokkii mannan gease lagabui 40 000 nama adressii, mii buktá ovdan, ahte mii vuolláčállit eat hálit ruvkedoaimmaid Giehtaruohttasii, mii eallá buhtes luonddus ja dan suvdilis geavaheamis.

Adreassa álggahii geassemánus roahkkadis stáhtaborgár, sámi boazonisu Ergona Duommá Ánne Minna Näkkäläjärvi reakšuvdnan Akkerman Finland Oy Helssega sturrosaš várremii Ergona siidda guohtuneatnamiidda Eanodaga Jiehtáčearu ja Dárvvatvári guvlui. Minna oaččui jođánit mielde eaktodáhtolaččaid joavkku guolásteaddjiin konsulttaide miehtá Sámi ja Suoma.

Lagabui 40 000 nama adreassas lea mearehis olu. Dat muitala das, ahte Ii ruvkkiid Suoma Giehtaruohttasii -lihkadusas lea álbmotservoša nana doarjja miehtá Suoma. Adreassa sáhttá veardidit Ruvkeláhka Dál -álbmotálgagii, mii čokkii badjel 58 000 nama. Min adreassa ii goassege lean oaivvilduvvonge álbmotálggan, muhto dat laktasa dán ruvkelága ođastussii.

Dievasčoahkkin 18.9.2020. Täysisunto 18.9.2020.

Akkerman Finland -fitnodaga várren lea buorre ovdamearka das, mii lea endorii dálá ruvkelágas.

Ruvkesuorggi firpmát sáhttet dahkat várremiid iige dain boađe oba diehtuge báikkálaš olbmuide, Sámediggái dahje bálgosiidda. Sis ii maid leat riekti váidit várremiin. Jiehtáčearu várremiin geavai vuot nu, ahte báikkálaš olbmot deive gullat várrema birra dalle, go ledje muđuide lossa áiggit: guhkes dálvi, olu muohta, ja vel korona dasa ala.

Akkerman Finland Oy várrenguovlu lea máŋggageardásaš suodjalanguovlu. Dat lea naturaguovlu ja jekkiidsuodjalanprográmmas. Dárvvatvári meahcceguovllus leat badjel 30 áitojuvvon loddešlája ja guovllu suodjalanággan lea Suoma eanemus áitojuvvon šládja, njálla. 

Lihkká firpmát sáhttet beare almmuhit, ahte sii dahket várremiid suodjaluvvon guovlluide. Várremiid stuorámus ulbmilin lea goittotge ohcat málbmaohcanlobi guovtti jagi siste nappo válmmaštallat ruvkedoaimmaid. Dát ii leat riekta.

Ii ruvkkiid Suoma Giehtaruohttasii -lihkadusa bargu ii nohkan lagabui 40 000 nama adreassa geigemii biras- ja dálkkadatministtar Krista Mikkosii čakčamánu álggus. Dat ii nohkan dan seamma beaivve lágiduvvon deaivvademiide iešguđet ministeriijaiguin ja ruvkeláhkabargojoavkku sátnejođiheaddjiin. Dat ii nohkan dasage, go jearahallamiid bokte juvssaimet sullii miljon olbmot ee. Radio Suoma ja MTV njuolggosáddagiin.

Ii ruvkkiid Suoma Giehtaruohttasii -lihkadusa bargu joatkašuvvá dál ruvkelága ođastusain. Njeallje olbmo min joavkkus, Minna Näkkäläjärvi, Janne Hirvasvuopio, Anni-Helena Ruotsala ja mun doalaimet sáhkavuoruid bargo- ja ealáhusministeriija ruvkeláhkagullamis dán vahkus.

Bukten ovdan, ahte

  • Sámeguovllus galgá ođđa ruvkelága meroštallat no go -guovlun, gosa eai boađe ruvkket.
  • Eamiálbmot sámiide galgá dorvvastit duođalaš váikkuhanvejolašvuođa ruvkemearrádusaide sámeguovllus. 
  • Ruvkeláhkahápmosis lea evttohus buoridit gielddaid rievtti mearridit lávvema bokte, ahte leatgo ruvkedoaimmat vejolaččat gieldda guovllus. Dát ii dorvvas sámiid riektesajádaga. Sámiin ferte leat albma váikkuhanvejolašvuohta ruvkkiid guoski mearrádusaid dahkamii.
  • Dat ii reahkká, ahte dálá ruvkeláhka dušše beare šliipejuvvo, muhto dárbbašuvvo ollislaš ođastus.

Máŋggat dis áirraskollegain ja máŋggat dis dievasčoahkkima čuovvuin leiddet adreassa sullii 40 000 vuolláičálli joavkkus. Váimmolaš giitosat. Das leamašan stuorra mearkkašupmi, ahte mii leat ovttas bargan Ii ruvkkiid Suoma Giehtaruohttasii -ášši ovdii. Joatkit buori ovttasbarggu ruvkelága ođastusa ovdii. Easkahan mii oaččuimet iežamet jiena gullosii! Giitu.

Mu sáhkavuorru gáiddusoktavuođa bokte. Puheenvuorona etäyhteyden välityksellä.

Haluan tässä kaivoslain lähetekeskustelun alussa Suomen Saamelaiskäräjien kokouksessa 3/2020 kertoa Ei kaivoksia Suomen Käsivarteen -liikkeestä ja sen kautta avata kaivoslain muutostarpeita. Ei kaivoksia Suomen Käsivarteen-kansanliike keräsi viime kesän aikana lähemmäs 40 000 nimeä adressiin, jonka viestinä on, että me allekirjoittajat emme halua mitään kaivostoimintaa Käsivarteen, jonka elinvoima perustuu puhtaaseen luontoon ja sen kestävään käyttöön. 

Adressin pani kesäkuussa alulle rohkea kansalainen, saamelainen poronainen Minna Näkkäläjärvi reaktiona Akkerman Finland Oy:n Helsingin kokoiseen varaukseen Erkunan siidan laidunmaille Enontekiön Hietakeron ja Tarvantovaaran alueelle. Minna sai nopeasti taakseen laajan vapaaehtoisporukan kalastajista konsultteihin ympäri Saamenmaata ja Suomea. 

Lähemmäs 40 000 nimeä adressissa on valtava määrä. Se kertoo siitä, että Ei kaivoksia Suomen Käsivarteen -liikkeellä on kansalaisyhteiskunnan laaja tuki takanaan ympäri Suomen. Vertailun vuoksi, Kaivoslaki Nyt -kansalaisaloite keräsi yli 58 000 nimeä. Meidän adressiamme ei koskaan oltu tarkoitettu kansalaisaloitteeksi, mutta sillä on yhtymäkohta meneillään olevaan kaivoslain uudistamiseen.

Akkerman Finland Oy:n tekemä varaus on nimittäin koulukirjaesimerkki nykyisen kaivoslain ongelmista. 

Kaivosalan yritykset voivat tehdä varauksia ilman että niistä tulee edes tietoa paikallisille ihmisille, Saamelaiskäräjille tai paliskunnalle. Näillä samoilla tahoilla ei myöskään ole valitusoikeutta varauksesta. Hietakeron tapauksessa tieto varauksesta saavutti paikalliset puskaradion kautta raskaan, runsaslumisen talven jälkeen ja keskellä koronahuolia. 

Akkerman Finland Oy:n varausalue on moninkertaista suojelualuetta. Se on natura-alue ja osa soidensuojeluohjelmaa. Tarvantovaaran erämaa-alueella esiintyy yli kolmekymmentä uhanalaista lintulajia ja alueen suojeluperusteisena lajina on Suomen uhanalaisin laji, naali. 

Silti alueelle saa tehdä ilmoitusluontoisen varauksen, jonka perimmäisenä tarkoituksena on hakea malminetsintälupaa kahden vuoden sisällä eli käytännössä valmistella kaivostoimintaa. Tämä ei ole oikein.

Ei kaivoksia Suomen Käsivarteen -liikkeen työ ei päättynyt noin 40 000 nimeä sisältävän adressin ojentamiseen ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkoselle syyskuun alussa. Se ei päättynyt samana päivänä järjestettyihin tapaamisiin eri ministeriöiden ja kaivoslakityöryhmän puheenjohtajan kanssa. Se ei päättynyt edes noin miljoona ihmistä tavoittaneisiin haastatteluihin mm. Radio Suomen ja MTV:n suorissa lähetyksissä. 

Ei kaivoksia Suomen Käsivarteen -liikkeen työ jatkuu nyt kaivoslain uudistuksen parissa. Neljä edustajaamme Minna Näkkäläjärvi, Janne Hirvasvuopio, Anni-Helena Ruotsala ja minä olimme kuultavina työ- ja elinkeinoministeriön kaivoslakitilaisuudessa tällä viikolla.

Toin esille, että 

  • Saamelaisalue pitää uudessa kaivoslaissa määritellä kaivosvapaaksi no go -alueeksi. 
  • Alkuperäiskansa saamelaisille pitää turvata aito vaikuttamismahdollisuus kaivoksia koskevaan päätöksentekoon saamelaisalueella.
  • Kaivoslakiluonnoksessa ehdotetaan kunnille oikeutta päättää kaavoituksella, onko kaivostoiminta mahdollista kunnan alueella. Tämä ei riitä turvaamaan saamelaisten oikeusasemaa vaan saamelaisilla pitää olla aito vaikuttamismahdollisuus kaivoksia koskevaan päätöksentekoon.
  • Pelkkä nykyisen kaivoslain viilailu ei ole tarpeeksi vaan tarvitaan kokonaisuudistus.

Monet teistä Saamelaiskäräjien edustajakollegoista ja monet teistä tämän täysistunnon seuraajista olitte adressin noin 40 000 allekirjoittajan joukossa. Sydämelliset kiitokset. Sillä on ollut suuri merkitys, että Ei kaivoksia Suomen Käsivarteen on ollut meidän kaikkien yhteinen ponnistus. Jatketaan siis hyvää yhteistyötä myös kaivoslain uudistamisen viemiseksi oikeaan suuntaan. Ei lopeteta nyt, kun vasta saimme äänemme kuuluviin! Kiitos.

Puheenvuoroni kaivoslain kuulemisessa / Mu sáhkavuorru ruvkelága gullamis

Työ- ja elinkeinoministeriön kaivoslain kuulemis- ja keskustelutilaisuus 15.9.2020. Bargo- ja ealáhusministeriija ruvkelága gullan- ja ságastallandilálašvuohta 15.9.2020. (YouTube-tallenne)

TEM:in tiedote

Valmistautumassa etäkuulemiseen 15.9.2020. Ráhkkaneamen gáiddusgullamii 15.9.2020.

Árvvus atnojuvvon ruvkeláhkabargojoavkku ovddasteaddjit, buorit guldaleaddjit, Arvoisat kaivoslakityöryhmän edustajat, hyvät kuulijat,

Olen Pirita Näkkäläjärvi Ei kaivoksia Suomen Käsivarteen -liikkeestä. Kiitän mahdollisuudesta puheenvuoroon. Aluksi pari sanaa liikkeestämme ja sen jälkeen keskityn saamelaisten alkuperäiskansaoikeuksiin.

Ei kaivoksia Suomen Käsivarteen -liikkeellä on kansalaisyhteiskunnan laaja tuki ympäri maata. Keräsimme viime kesänä yli 37 000 nimeä adressiin, jonka viesti oli, että emme halua kaivosalan toimintaa Käsivarteen, jonka elinvoima perustuu puhtaan luonnon kestävään käyttöön.

Hyvät kuulijat, Käsivarsi ja koko saamelaisalue ovat alkuperäiskansa saamelaisten koti. Meillä ei ole muuta paikkaa, missä harjoittaa perinteisiä elinkeinojamme. Ne puolestaan kannattelevat kaikkia saamen kieliä ja meidän kulttuuriamme. Alkuperäiskansa saamelaisten perustuslailliset oikeudet tulee aidosti turvata kaivoslain uudistuksessa, sillä saamelaiset eivät ole sidosryhmä vaan saamelaiset ovat oikeudenomistajia.

Meille esitellyssä luonnoksessa hallituksen esitykseksi (HE) uudeksi kaivoslaiksi on hyviä aineksia. Siinä sanotaan, että alkuperäiskansa saamelaisten oikeus ylläpitää ja kehittää kieltään ja kulttuuriaan on katsottava niin perustavanlaatuiseksi oikeudeksi, että saamelaiskäräjillä ja kolttien kyläkokouksella on jatkossa oltava valitusoikeus varauspäätöksiä koskevissa asioissa. Lisäksi jäljennös varauspäätöksestä olisi jatkossa toimitettava saamelaiskäräjille ja kolttien kyläkokoukselle.

Arvoisa kaivoslakityöryhmä, näiden ehdotusten suunta on oikea. Liikkeemme on kuitenkin toistuvasti tuonut esille, että kaivoslain uudistuksessa ei pelkkä viilaaminen riitä. Tähän mennessä esitelty HE-luonnos jää valitettavasti monilta osin vasta viilailujen tasolle eikä vaikuta kokonaisuudistukselta. 

Liikkeemme on tuonut esille, että saamelaisalue pitää uudessa kaivoslaissa määritellä no go -alueeksi. Saamelaisalue pitäisi rauhoittaa varauksilta, malminetsintäluvilta, kaivosluvilta ja vastaavilta. Vähintäänkin saamelaisille pitää turvata aito vaikuttamismahdollisuus kaivoksia koskevaan päätöksentekoon saamelaisalueella. HE-luonnoksessa ehdotetaan kunnille oikeutta päättää kaavoituksella, onko kaivostoiminta mahdollista kunnan alueella. Tämä ei riitä turvaamaan saamelaisten oikeusasemaa. Uudessa kaivoslaissa, ja myös tulevassa saamelaiskäräjälain uudistuksessa, pitää turvata oikeutemme vapaaseen ja tietoon perustuvaan ennakkosuostumukseen, ml. aidot neuvottelut ja vaikutusten arviointi. Vaikutusten arvioinnissa tulee ottaa huomioon alueen käyttömuotojen kumulatiiviset vaikutukset saamelaisten oikeuteen harjoittaa kulttuuriaan sekä huomattavan haitan kielto. 

Ennakkosuostumuksen periaatteen, vaikutusten arvioinnin ja heikentämiskiellon tulee olla vahvemmin koko uuden kaivoslain pohjana. Mitään uutta ei kuitenkaan tarvitse keksiä kaivoslakia varten. Mm. perustuslaista, KP-sopimuksesta ja alkuperäiskansojen oikeuksien julistuksesta löytyvät selkeät nuotit. Ohjeistusta Suomen oloihin löytyy oikeusministeriön neuvotteluvelvoitemuistiosta ja esimerkiksi Miltä sopu näyttää -hankkeen tiivistelmästä saamelaiskulttuurin heikentämiskiellosta.

Lopuksi lausun, että tuen tässä tilaisuudessa puhuneiden liikkeemme muiden edustajien Minna Näkkäläjärven, Janne Hirvasvuopion ja Anni-Helena Ruotsalan näkemyksiä ja esityksiä. Paljon kiitoksia, olu giitu.

Mun lean Pirita Näkkäläjärvi Ii ruvkkiid Suoma Giehtaruohttasii -lihkadusas. Giittán vejolašvuođas sáhkavurrui. Vuos moadde sáni min lihkadusas ja dan maŋŋá vuojun sámiid eamiálbmotrivttiide.

Ii ruvkkiid Suoma Giehtaruohttasii -lihkadusas lea nana álbmotservoša doarjja miehtá Suoma. Mi čokkiimet mannan gease badjel 37 000 nama adressii, mii buvttii ovdan, ahte mii eat hálit ruvkesuorggi doaimmaid Giehtaruohttasii, mii eallá buhtes luonddu suvdilis geavaheamis.

Buorit guldaleaddjit, Giehtaruohtas ja olles sámeguovlu lea eamiálbmot sámiid ruoktu. Mii ii lea eará sadji, gos hárjehit min árbevirolaš ealáhusaid. Dat fas guddet buot sámegielaid ja min kultuvrramet. Eamiálbmot sámiid vuođđolágalaš rivttiid galgá duođaid dorvvastit ruvkelága ođastusas, daningo sámit eai leat čanusjoavku ‒ sámit leat riekteoamasteaddjit.

Midjiide ovdanbuktojuvvon hápmosis ráđđehusa evttohussan (RE) ođđa ruvkeláhkan leat buorit oasit. Das daddjojuvvo, ahte eamiálbmot sámiid rievtti doalahit ja ovddidit gielaset ja kultuvrraset ferte oaidnit nu prinsihpadási riektin, ahte Sámedikkis ja nuortalaččaid giličoahkkimis ferte dás duohko leat váidinriekti várrenmearrádusáššiin. Lassin kopiija várrenmearrádusas galga sáddejuvvot Sámediggái ja nuortalaččaid giličoahkkimii.

Árvvus atnojuvvon ruvkeláhkabargojoavku, dát evttohusat leat jo rivttes guvlui. Min lihkadus lea goittotge máŋgii buktán ovdan, ahte ii reahkká, ahte ruvkelága ođastusas dahkkojuvvojit uhca šliipemat. Dán rádjai ovdanbuktojuvvon RE-hámus báhcá váidalahtti máŋgga oasis easka šliipema dássái iige dat oro leamen ollislaš ođastus.

Min lihkadus lea buktán ovdan, ahte sámeguovllu galgá ođđa ruvkelágas meroštallat no go -guovlun. Sámeguovllu galgá ráfáidahttit várremiin, málbmaohcanlobiin, ruvkelogiin ja sullasaččain. Unnimustá sámiide galgá dorvvastit duođalaš váikkuhanvejolašvuođa ruvkemearrádusaide sámeguovllus. RE-hápmosis lea evttohus, ahte gielddaide addojuvvo riekti mearridit lávvema bokte, ahte leatgo ruvkedoaimmat vejolaččat gieldda guovllus. Dát ii dorvvas sámiid riektesajádaga. Ođđa ruvkelágas, ja maiddái boahttevaš sámediggelága ođastusas, galgá dorvvastit min vuoigatvuođa friddja, diehtui vuođđuduvvi, ovddalgihtii addojuvvon miehtamii, mii sisttisdoallá duođalaš ráđđádallamiid ja váikkuhusaid guorahallama. Váikkuhusaid guorahallamis galgá váldit vuhtii guovllu iešguđet geavahanvugiid kumulatiiva váikkuhusaid sámiid riektái hárjehit kultuvrraset sihke mearkkašahtti hehttehusa gildosa.

Ovdamiehtama prinsihpa, váikkuhusaid guorahallan ja heajuidahttingielddus galget leat nannosabbot olles ođđa ruvkelága vuođđun. Maidege ođđa ii goittotge dárbbaš kekset ruvkelága várás. Ee. vuođđolágas, KP-soahpamušas ja UNDRIP:as gávdnojit niesttit. Rávvagat Suoma diliige gávdnojit riekteministeriija ráđđádallangeatnegasvuohtamuitočállosas ja ovdamearkan Makkár soabalašvuohta lea olggosoaidnit -fidnu čoahkkáigeasus sámekultuvrra heajuidahttingildosis.

Lohppii dajan, ahte doarjjon dán dilálašvuođas hállan eará Ii ruvkkiid Suoma Giehtaruohttasii -joavkku ovddasteaddjiid Minna Näkkäläjärvi, Janne Hirvasvuopio ja Anni-Helena Ruotsala oainnuid ja evttohusaid. Paljon kiitoksia, olu giitu.

Pirita Näkkäläjärvi gáktebeaivve/saamenpukupäivänä 10.9.2020

Puheenvuoroni ihmisoikeusselonteon kuulemisessa / Mu sáhkavuorru olmmošriektečilgehusa gullamis

Valtioneuvoston ihmisoikeusselonteon kuuleminen 10.9.2020. Stáhtaráđi olmmošriektečilgehusa gullan 10.9.2020.

Pirita Näkkäläjärvi gáktebeaivve/saamenpukupäivänä 10.9.2020
Pirita Näkkäläjärvi gáktebeaivve/saamenpukupäivänä 10.9.2020

Árvvus atnojuvvon ministtarat ja buorit guldaleaddjit, arvoisat ministerit ja hyvät kuulijat, 

Nimeni on Pirita Näkkäläjärvi ja olen Suomen Saamelaiskäräjien jäsen. Kiitämme kutsusta valtioneuvoston ihmisoikeusselonteon kuulemiseen. Nostan esiin alkuperäiskansa saamelaisten itsemääräämisoikeuden.

Suomen ratifioimaa kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevaa yleissopimusta (ns. KP-sopimusta) valvova YK:n ihmisoikeuskomitea julkaisi viime vuonna kaksi ratkaisua valituksiin saamelaiskäräjävaaleihin liittyvistä korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuista. Ihmisoikeuskomitea totesi ratkaisuissaan, että Suomi loukkasi KP-sopimuksen 25 artiklaa sekä yksin että yhdessä 27 artiklan kanssa ja tulkittuna 1 artiklan valossa.

KP-sopimuksen mukaan sopimusvaltio on velvollinen hyvittämään ihmisoikeusloukkauksen, milloin sellainen on todettu. Ihmisoikeuskomitea totesi, että Suomi on velvollinen tarkistamaan saamelaiskäräjälain 3 §:n eli nk. saamelaismääritelmän varmistaen, että saamelaiskäräjävaalien kriteerit äänioikeudelle on määritelty, ja niitä käytännössä sovelletaan tavalla, joka vastaa saamen kansan oikeutta harjoittaa sisäistä itsemääräämisoikeutta. Suomi on myös velvollinen ryhtymään kaikkiin tarvittaviin toimiin sen varmistamiseksi, että vastaavilta loukkauksilta vältytään tulevaisuudessa. 

Stáhtaráđi olmmošriektečilgehusa gullan. Valtioneuvoston ihmisoikeusselonteon kuuleminen etätilaisuutena.
Stáhtaráđi olmmošriektečilgehusa gullan. Valtioneuvoston ihmisoikeusselonteon kuuleminen etätilaisuutena.

Hyvät kuulijat, alkuperäiskansojen oikeudet ovat jo pitkään kuuluneet Suomen kansainvälisen ihmisoikeuspolitiikan painopistealueisiin. Suomen ihmisoikeustilanteen osalta onkin merkittävä puute, ettei Suomi ole kyennyt tyydyttävästi kaikilta osin ratkaisemaan alkuperäiskansa saamelaisten oikeuksiin liittyviä kysymyksiä eikä ole edelleenkään tehnyt kaikkea varmistaakseen, että alkuperäiskansa saamelaiset voivat nauttia itsemääräämisoikeudesta, mukaan luettuna oikeudesta määrätä kansana jäsenyydestään tapojensa ja perinteidensä mukaisesti.

Saamelaiskäräjät odottaa valtiolta toimintaa, aktiivista roolia ja yhteistyöhalua tilanteen ratkaisemiseksi. Paljon kiitoksia, olu giitu.

Mu namma lea Pirita Näkkäläjärvi ja lean Suoma Sámedikki áirras. Mii giitit bovdehusas stáhtaráđi olmmošriektečilgehusa gullamii. Lokten ovdan eamiálbmot sápmelaččaid iešmearridanrievtti.

ON olmmošriektekomitea gohcá Suoma ratifiseren álbmot- ja politihkalaš rivttiid oktasašsoahpamuša, ng. KP-soahpamuša. Olmmošriektekomitea almmustahtii diibmá guokte čovdosa váidagiidda, mat guske alimus hálddahusrievtti mearrádusaid sámediggeválggain. Olmmošriektekomitea dajai čovdosiin, ahte Suopma rihkui KP-soahpamuša 25 artihkkala sihke okto ja ovttas 27 artihkkaliin, ja go dulkojuvvo 1 artihkkala bokte.

KP-soahpamuša mielde soahpamušstáhta lea geatnegahtton buhtet olmmošriekterihkkumuša, dalle go dakkár lea gávnnahuvvon. Olmmošriektekomitea dajai, ahte Suopma lea geatnegahtton dárkkistit sámediggelága 3 §:a nappo ng. sápmelasmeroštallama. Dárkkisteamis galgá sihkkarastit, ahte sámediggeválggaid kriterat jienastavuoigatvuhtii leat meroštallojuvvon nu, ahte dat gudnejahttá sámi álbmoga vuoigatvuođa návddašit siskkáldas iešmearridanrievttis. Seammaláhkai dárkkisteamis galgá sihkkarastit, ahte kriterat jienastanvuoigatvuhtii geavatlaččat heivehuvvojit nu, ahte dat gudnejahttá sámi álbmoga vuoigatvuođa návddašit siskkáldas iešmearrideamis. Olmmošriektekomitea dadjá, ahte Suoma stáhtas lea maiddái geatnegasvuohta váldit buot dárbbašlaš lávkkiid eastadan dihte sullasaš rihkkumušaid dahje loavkidemiid boahtteáiggis.

Buorit guldaleaddjit, eamiálbmogiid rievttit leat jo guhká deattuhuvvon Suoma álbmogiidgaskasaš olmmošriektepolitihkas. Suoma olmmošriektedili dáfus leage stuorra váilevašvuohta, ahte Suopma ii leat nákcen doarvái bures čoavdit buot eamiálbmot sámiid riektegažaldagaid. Suopma ii maid leat dahkan doarvái sihkkarastin dihte, ahte eamiálbmot sámit sáhttet návddašit iešmearridanrievttis, masa gullá maid riekti mearridit álbmogin álbmoga lahttovuođas iežas dábiid ja árbevieruid mielde

Sámediggi vuordá stáhtas doaimmaid, aktiivvalaš rolla ja ovttasbargohálu dili čoavdimii. Olu giitu, paljon kiitoksia.

Suomi on velvollinen tarkistamaan saamelaismääritelmän ja meidän pitää auttaa valtiota siinä

Suomen Saamelaiskäräjien tämän vaalikauden tärkein asia on auttaa valtiota tarkistamaan nk. saamelaismääritelmän, kuten Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeuskomitea on Suomea 1.2.2019 velvoittanut tekemään. YK:n ihmisoikeuskomitean ratkaisut eivät ole mitä tahansa moitteita tai suosituksia. Asiassa on kyse ihmisoikeusloukkauksesta.

Dát bloggačálus gávdno sámegillii dáppe.

Saamen lippu. Kuva: Sámediggi

Aloitan tämän blogikirjoituksen samalla asialla, josta käytin puheenvuoron Suomen Saamelaiskäräjien täysistunnon 26.6.2020 toimintakertomuskeskustelussa, mutta laajennan lisäksi yksityiskohtiin, joita ei ollut mahdollista käsitellä lyhyessä puheenvuorossa.

Lue Saamelaiskäräjien täysistunnosta 26.6.2020 lisää Janne Hirvasvuopion blogista.

Toimintakertomuksen alussa tärkeimmät asiat: vaalit ja ihmisoikeuskomitean ratkaisut

Suomen Saamelaiskäräjien täysistunto hyväksyi perjantaina 26.6.2020 vuoden 2019 toimintakertomuksen. Se alkaa puheenjohtajan katsauksella, jossa tuodaan heti alussa esille kaksi tärkeää asiaa.

Ensimmäinen tärkeä asia on Suomen Saamelaiskäräjien vaali 2019. Vaalien tuloksena me edustajat saimme saamen kansalta luottamuksen olla Saamelaiskäräjien jäseniä ja tehdä sieltä käsin töitä alkuperäiskansa saamelaisten itsemääräämisen eteen. Arvostan saamelaiskäräjävaaleja korkealle. Pidän myös Saamelaiskäräjien vaalilautakunnan työtä korkeassa arvossa ja näen, että on äärimmäisen tärkeää, että vaalilautakunnalla on vahva itsemääräämisoikeus. Omasta puolestani haluan kiittää Suomen Saamelaiskäräjien vaalilautakuntaa hyvästä, kovasta ja periksiantamattomasta työstä saamelaisten itsemääräämisoikeuden säilyttämisen ja vahvistamisen eteen ‒ jälleen kerran.

Toisena tärkeänä asiana mainitaan YK:n ihmisoikeuskomitean kaksi ratkaisua 1.2.2019 nk. saamelaismääritelmästä ja sen tulkinnasta (ratkaisu 1 löytyy täältä englanniksi ja ratkaisu 2 täältä englanniksi). Haluan nostaa ratkaisuista esille kaksi kohtaa, jotka ovat erityisen tärkeitä tulevaisuuden kannalta:

  1. YK:n ihmisoikeuskomitea sanoo, että Suomen valtio on velvollinen (is obligated) tarkistamaan saamelaiskäräjälain 3 §:n eli nk. saamelaismääritelmän. Tarkistamisen yhteydessä YK:n ihmisoikeuskomitean mukaan pitää varmistaa, että saamelaiskäräjävaalien kriteerit äänioikeudelle on määritelty tavalla, joka kunnioittaa saamen kansan oikeutta harjoittaa sisäistä itsemääräämisoikeutta. Samalla tavalla tarkistamisen yhteydessä pitää varmistaa, että saamelaiskäräjävaalien kriteerejä äänioikeudelle sovelletaan käytännössä tavalla, joka kunnioittaa saamen kansan oikeutta harjoittaa sisäistä itsemääräämisoikeutta.
  2. YK:n ihmisoikeuskomitea sanoo, että Suomen valtiolla on velvollisuus (is also under an obligation) ryhtyä kaikkiin tarvittaviin toimiin vastaavien oikeudenloukkausten estämiseksi tulevaisuudessa.

Tausta: Ihmisoikeusloukkaus

YK:n ihmisoikeuskomitean ratkaisut julkaistiin helmikuussa 2019. Ratkaisut koskevat Suomen korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) päätöksiä vuosina 2011 ja 2015, joilla KHO päästi Suomen Saamelaiskäräjien vaaliluetteloon 4 + 93 henkilöä Saamelaiskäräjien toimielinten päätösten vastaisesti.

Kyseessä on ihmisoikeusloukkaus.

YK:n ihmisoikeuskomitea tuli siihen tulokseen, että KHO:n päätökset rikkovat ihmisoikeuksia. Kyseessä on nk. KP-sopimuksen loukkaus, tarkemmin sanoen YK:n kansalais- ja poliittisten oikeuksien kansainvälisen yleissopimuksen artiklan 25 loukkaus sekä yksin että yhdessä artiklan 27 kanssa ja tulkittuna artiklan 1 valossa.

(Artikla 25 koskee poliittisia osallistumisoikeuksia, artikla 27 vähemmistöjen oikeuksia ja artikla 1 kansojen itsemääräämisoikeutta. KP-sopimus on yksi YK:n ihmisoikeussopimuksista ja se tuli Suomessa voimaan vuonna 1976.)

Merkitys ja momentum: Suomi on velvoitettu korjaamaan tilanteen

YK:n ihmisoikeuskomitean päätökset ovat lopullisia, vaikka Suomen Saamelaiskäräjien täysistunnossa 26.6.2020 vielä levitettiinkin virheellistä tietoa asiasta.

YK:n ihmisoikeuskomitean ratkaisuissa ei myöskään ole kyse pelkästään moitteista tai suosituksista, kuten mediakeskustelun perusteella voi saada kuvan. Kyse on YK:n KP-sopimuksen loukkauksesta.

Niissä maissa, joiden pyrkimyksenä on kunnioittaa ihmisoikeuksia, YK:n ihmisoikeuskomitean ratkaisut voidaan käytännössä rinnastaa tuomioistuinten päätöksiin.

YK:n ihmisoikeuskomitean päätöksillä on suuri merkitys, koska ne pistävät vauhtia saamelaiskäräjälain uudistamiseen Suomessa.

Päätöksillä on suuri merkitys, koska ne pistävät vauhtia saamelaiskäräjälain uudistamiseen Suomessa.

Suomen täytyy korjata tilanne ja varmistaa, että vastedes saamelaisten itsemääräämisoikeutta alkuperäiskansana kunnioitetaan. Saamelaiskäräjillä meidän pitää auttaa valtiota korjaamaan tilanne sellaiseksi, että se noudattaa alkuperäiskansojen oikeuksia, esimerkiksi YK:n julistusta alkuperäiskansojen oikeuksista eli UNDRIP:iä.

YK:n ihmisoikeuskomitean ratkaisuilla pitää mielestäni olla vaikutus sekä nk. saamelaismääritelmän sisältöön että tulkintaan.

Esimerkiksi, nk. saamelaismääritelmä pitää korjata sellaiseksi, että Suomen saamelaisten virallinen edustaja Saamelaiskäräjät voi sen viimein hyväksyä. (Suomen Saamelaiskäräjät ei ole koskaan hyväksynyt vuonna 1996 voimaan tullutta nk. saamelaismääritelmää, joka on edelleen voimassa.) Nk. saamelaismääritelmän itseidentifikaation merkitys tulee jatkossakin olla, että henkilö antaa luvan vaaliluetteloon merkitsemiseen, koska ketään ei voi (muun muassa toisen maailmansodan tapahtumien vuoksi) vastoin hänen omaan tahtoaan merkitä luetteloon, joka voidaan tulkita etniseksi rekisteriksi. Nk. saamelaismääritelmän objektiivisten kriteerien tulee ensisijaisesti perustua saamen kieleen ensimmäiseksi opittuna kielenä. Nk. lappalaiskohta pitää pyyhkiä saamelaiskäräjälaista pois, koska termi lappalainen viittaa vanhoissa asiakirjoissa henkilön elinkeinoon, ei etnisiteettiin.

Lisäksi, nk. saamelaismääritelmän tulkintaa pitää viedä siihen suuntaan, että saamelaisten itsemääräämisoikeutta alkuperäiskansana (ml. oikeus päättää oman kansan jäsenyydestä) vahvistetaan ja todella kunnioitetaan ‒ eikä se suinkaan mene taaksepäin.

Lue lisää

Fáktalávvu: Pieni opas saamelaismääritelmään

Ulkoministeriön sivu KP-sopimuksesta

Suomen Saamelaiskäräjät 1.2.2019: YK:n ihmisoikeuskomitea: KHO:n päätökset vuoden 2015 saamelaiskäräjävaalien vaaliluettelosta loukkasivat ihmisoikeuksia

Suomen ulkoministeriö 1.2.2019: YK:n ihmisoikeuskomitealta kaksi ratkaisua saamelaiskäräjien vaaliluetteloon hyväksymistä koskevassa asiassa

Sámi Árvvut -yhdistys 4.2.2019: Saamelaisilla tulee olla oikeus päättää omasta identiteetistään ja etnisyydestään

News Now Finland -kolumnini 6.2.2019 (englanniksi): Maamerkkipäätökset tuovat uutta toivoa saamelaisille (Landmark decisions bring new hope for the Sámi)

Ávvir 6.2.2019 (saameksi): ‒ YK:n ihmisoikeuskomitean päätökset tuovat uutta toivoa saamelaisille (‒ ON olmmošriektekomitea mearrádusat addet ođđa doaivaga sámiide)

Suopma lea geatnegahtton dárkkistit sápmelašmeroštallama ja mii galgat veahkehit stáhta dan barggus

Suoma Sámedikki dán válgabaji dehalamos ášši lea veahkehit Suoma stáhta dárkkistit ng. sápmelašmeroštallama, nugo Ovttastuvvan našuvnnaid (ON) olmmošriektekomitea lea Suoma stáhta geatnegahttán 1.2.2019. ON olmmošriektekomitea čovdosat eai leat mat beare moaitámušat dahje ávžžuhusat. Áššis leat gažaldat olmmošriekteloavkideamis (ihmisoikeusloukkaus).

Tämä blogikirjoitus on luettavissa suomeksi täältä.

Sámi leavga. Govva: Suoma Sámediggi

Álggahan dán bloggačállosa seamma áššiin, mas geavahin sáhkavuoru Suoma Sámedikki dievasčoahkkima doaibmamuitalusságastallamis 26.6.2020, muhto joatkkan de vel čiekŋalabbui go ovtta sáhkavuorus lea vejolaš mannat.

Lue Saamelaiskäräjien täysistunnossa 26.6.2020 pitämästäni, YK:n ihmisoikeuskomitean ratkaisuja käsittelevästä puheenvuorostani suomeksi lyhyesti Janne Hirvasvuopion blogista.

Doaibmamuitalusa álggus dehalamos áššit: válggat ja olmmošriektekomitea čovdosat

Suoma Sámedikki dievasčoahkkin dohkkehii bearjadaga 26.6.2020 jagi 2019 doaibmamuitalusa. Doaibmamuitalus álgá sátnejođiheaddji geahčastagain, mas čalmmustahttojuvvojit guokte dehalaš ášsi.

Vuosttas dehalaš ášši lea Suoma Sámedikki válga 2019. Válggaid boađusin mii áirasat oaččuimet álbmogis luohttámuša leat Sámedikki lahttut ja bargat doppe eamiálbmot sámiid iešmearrideami ovdii. Sámediggeválggain lea alla árvu ja válgalávdegoddi bargá mávssolaš barggu. Lea hui dehalaš, ahte Suoma Sámedikki válgalávdegottis lea nana iešmearrideapmi. Iežan bealis hálidan giitit válgalávdegotti buori barggus, ráhčamušain ja vuollánmeahttun vuoiŋŋas sámiid iešmearrideami doalaheami ja nannema ovdii ‒ vuot oktii.

Nubbin dehalaš áššin máinnašuvvojit ON olmmošriektekomitea guokte čovdosa 1.2.2019 ng. sápmelašmeroštallamis ja dan dulkomis (čoavddus 1 gávdno eaŋgasgillii dáppe ja čoavddus 2 eaŋgasgillii dáppe). Čovdosiin leat guokte erenoamaš dehalaš čuoggá boahtteáiggi dáfus:

  1. ON olmmošriektekomitea dadjá, ahte Suoma stáhta lea geatnegahtton (is obligated) dárkkistit sámediggelága 3 §:a nappo ng. sápmelasmeroštallama. Dárkkisteamis galgá sihkkarastit, ahte sámediggeválggaid kriterat jienastavuoigatvuhtii leat meroštallojuvvon nu, ahte dat gudnejahttá sámi álbmoga vuoigatvuođa návddašit siskkáldas iešmearridanrievttis. Seammaláhkai dárkkisteamis galgá sihkkarastit, ahte kriterat jienastanvuoigatvuhtii geavatlaččat heivehuvvojit nu, ahte dat gudnejahttá sámi álbmoga vuoigatvuođa návddašit siskkáldas iešmearrideamis.
  2. ON olmmošriektekomitea dadjá, ahte Suoma stáhtas lea maiddái geatnegasvuohta (is also under an obligation) váldit buot dárbbašlaš lávkkiid eastadan dihte sullasaš riekterihkkumušaid dahje -loavkidemiid boahtteáiggis.

Duogáš: Olmmošriekteloavkideapmi

ON olmmošriektekomitea čovdosat bohte guovvamánus 2019. Čovdosat gusket Suoma alimus hálddahusrievtti (AHR) mearrádusaid (2011 ja 2015), main dat luittii Suoma Sámedikki válgalogahallamii 4 + 93 olbmo Sámedikki orgánaid mearrádusaid vuostá.

Gažaldat lea olmmošriekteloavkideamis.

ON olmmošriektekomitea gávnnahii, ahte AHR mearrádusat rihkkot olmmošvuoigatvuođaid. Namalassii gažaldagas lea ng. SP-soahpamuša loavkideapmi. Nappo ON siviila- ja politihkálaš rivttiid riikkaidgaskasaš oktasašsoahpamuša artihkkala 25 loavkideapmi sihke okto ja ovttas artihkkaliin 27, ja go dulkojuvvo artihkkala 1 bokte.

(Artihkal 25 guoská politihkalaš oassálastinrivttiid, artihkal 27 vehádagaid rivttiid ja artihkal 1 álbmogiid iešmearridanrievtti. SP-soahpamuš lea okta ON olmmošvuoigatvuođasoahpamušain, mii bođii fápmui Suomas jagis 1976.)

Mearkkašupmi ja momentum: Suopma lea geatnegahtton čorget dili

ON olmmošriektekomitea čovdosat leat loahpalaččat, vaikke Suoma Sámedikki dievasčoahkkimis 26.6.2020 vel lebbejuvvojedje boasttodieđut ášši birra.

ON olmmošriektekomitea čovdosiin ii maid leat sáhka dušše moaitámušain dahje ávžžuhusain, dego almmolaš ságastallama vuođul soaitá boahtit govva. Gažaldagas lea SP-soahpamuša loavkideapmi.

ON olmmošriektekomitea čovdosat nappo mearrádusat sulastahttet geavatlaččat duopmostuoluid mearrádusaid daid riikkain, mat figget gudnejahttit olmmošvuoigatvuođaid. Dain lea nana fápmu.

ON olmmošriektekomitea čovdosiin lea stuorra mearkkašupmi danin, go dat huksejit čielga momentuma sámediggelága ođasmahttimii Suomas.

Čovdosiin lea stuorra mearkkašupmi danin, go dat huksejit čielga momentuma sámediggelága ođasmahttimii Suomas.

Suopma ferte divvut dili ja sihkkarastit, ahte sámiid iešmearrideapmi eamiálbmogin gudnejahttojuvvo dás duohko. Mii Sámedikkis fertet veahkehit stáhta čorget dili dakkárin, ahte dat čuovvu eamiálbmogiid rivttiid, ovdamearkan ON eamiálbmogiid rivttiid julggáštusa (UNDRIP).

ON olmmošriektekomitea čovdosat galget mu mielas váikkuhit sihke ng. sápmelašmeroštallama sisdollui ja dan dulkomii.

Ovdamearkan, ng. sápmelasmeroštallama ferte divvut dakkárin, ahte Suoma sápmelaččaid virggálaš ovddasteaddji Sámediggi sáhttá dan viimmat dohkkehit. Meroštallama iešidentifikašuvnna mearkkašupmi galgá dás duohkoge leat, ahte olmmoš addá lobi merkejuvvot válgalogahallamii, daningo geange ii sáhte (earret eará nuppi máilmmisoađi dáhpáhusaid dihte) iežas dáhtu vuostá merket registtariidda, maid sáhttá dulkot etnihkálas registtarin. Meroštallama objektiivalaš kriterat fertejit vuolgit sámegielas vuosttasin ohppojuvvon giellan. Ng. lappalaščuoggá galgá sihkkut eret, daningo tearbma lappalaš čujuha dološ dokumeanttain olbmo ealáhussii, ii etnisitehtii.

Lassin, ng. sápmelasmeroštallama dulkojumi galgá maid doalvut dan guvlui, ahte sámiid iešmearridanriekti eamiálbmogin iežas álbmoga lahttovuođas nannejuvvo ja duođaid gudnejahttojuvvo ‒ iige mana maŋosguvlui.

Loga lasi

Olgoministeriija siidu SP-soahpamuša birra (suomagillii)

Sámediggi 1.2.2019: ON:id olmmošvuoigatvuođakomitea: AHR:a mearrádusat jagi 2015 sámediggeválggaid válgalogahallamis loavkidedje olmmošvuoigatvuođaid

Suoma olgoministeriija 1.2.2019 (suomagillii): ON olmmošriektekomiteas guokte čovdosa sámedikki válgalogahallamii dohkkeheami guoski áššis (YK:n ihmisoikeuskomitealta kaksi ratkaisua saamelaiskäräjien vaaliluetteloon hyväksymistä koskevassa asiassa)

Sámi Árvvut rs 4.2.2019: Sápmelaččain galgá leat vuoigatvuohta mearridit iežaset identiteahtas ja etnihkalašvuođas

News Now Finland -kolumna: Pirita Näkkäläjärvi 6.2.2019 (eaŋgasgillii): Mearkkašahtti čovdosat addet ođđa doaivaga sámiide (Landmark decisions bring new hope for the Sámi)

Ávvir 6.2.2019: ‒ ON olmmošriektekomitea mearrádusat addet ođđa doaivaga sámiide