Keesi Sajosist | Summer in Sajos

Juovlaskeaŋkaruhta buoridii vehá dili, muhto sámi kulturmearreruhta lea ain menddo uhcci

Suoma Sámedikki kulturlávdegoddi juogádii 19.5.2020 ng. juovlaskeaŋkaruđa sámi servviide, kulturdoaibmiide ja dáiddariidda.

Keesi Sajosist | Summer in Sajos
Photo: Sámediggi | Saamelaiskäräjät | The Sámi Parliament

Duogáš lea dat, ahte Suoma riikkabeaivvit juolludedje Suoma Sámediggái 100 000 euro juovlaskeaŋkaruđa oassin jagi 2020 bušeahta. 45 000 euro das juogáduvvui kulturmearreruhtan.

Juovlaskeaŋkaruđa galgá geavahit jagi 2020 áigge. Danin ii lean áigi ordnet ođđa ohcama, ja juovlaskeaŋkaruhta juhkkojuvvui diimmá ohcamušaid vuođul. Nappo seamma ohcamušaid vuođul juogáduvvojedje kulturmearreruđat guktii: 16.12.2019 ja 19.5.2020.

Geat ožžo kulturmearreruđa 16.12.2019 oidno dáppe ja 19.5.2020 juolludeamit oidnojit fas dáppe Suoma Sámedikki neahttasiiddus.

Juovlaskeaŋkaruhta buoridii vehá dán jagi dili

Sámi kulturmearreruhta lea bisson seamma dásis jagi 2010 rájes. Dábálaččat dat leat 176 000 jagis. Kulturmearreruhta boahtá jahkásaččat oahpahus- ja kulturministeriijas ja dat juogáduvvo Suoma beale sámi servviide, dáiddariidda, duojáriidda, kulturbargiide sihke davviriikalaš sámi servviide ja Ohcejoga girkostobuide.

Juovlaskeaŋkaruhta buoridii dán jagáš kulturmearreruhtadili vehá. Kulturlávdegoddi sáhtii addit lassedoarjaga jo ruhtaduvvon fidnuide, ja doarjugoahtit miehtá sámeguovllu ja Suoma fidnuid, mat eai vel 16.12.2019 ožžon kulturmearreruđa.

Lihkká veahkkeruđat per oažžu báhce fas gaskamearalaččat uhccin. Ámmátdáiddariidda dát lea stuorra hástalus, daningo kulturmearreruđa ala ii sáhte rehkenastit stuorát, guhkesáigásaš, váikkuheaddji prošeavttaid ruhtadeami.

Sámi servviid dilli ii leat dađi buoret (Petra Laiti čálii servviid hástalusaid birra bures 27.5.2020). Kulturmearreruđa doaibmadoarjja gokčá oasi hálddašangoluin, ja lassin lea vejolaš ohcat prošeaktaruhtadeami dáhpáhusaide, doaluide ja doaimmaide. Hástalus lea goittotge seamma go dáiddariinge: uhca kulturmearreruđaiguin ii leat vejolaš lágidit maidege stuorrá.

Yle Sápmi muitalii 27.5.2020, ahte sámi servviide lea váttis gávdnat doaibmaolbmuid. Danin ovdamearkan Oulu Sámit -searvi lea vihkkehallamin olles searvvi heaittiheami. Oulu Sámit áiguge geahččalit geasuhit doaibmaolbmuid čoahkkinbálkkašumiiguin. Doaivvu mielde earáge searvvit guorahallet vejolašvuođa máksigoahtit juobe unna čoahkkinbálkkáid doaibmaolbmuide ‒ sámi kulturmearreruđa olis dat lea vejolaš.

Symbolalaš, muhta dehalaš doarjja

Dálá dilis sámi kulturmearreruhta lea measta dušše beare symbolalaš doarjja, daningo doarjjasupmit leat nu uhccit. Nuppe dáfus kulturmearreruđas lea hui stuorra mearkkašupmi olles sámi searve-, kultur- ja dáiddasuorgái. Dieđán iešge kulturmearreruđa ohccin Fáktalávvu-bloggai, man dehalaš lea oažžut doarjaga namalassii iežas álbmogis ja servošis (juolludeapmi 9.2.2018 500 euro).

Kulturlávdegoddi lea evttohan Sámedikki doaibmaprográmmii valgabádjái 2020‒23 geahččalit loktet kulturmearreruđa oktiibuot 250 000 euroi, mas 13 000 euro manašii Ohcejoga girkostobuide. Datge ii leat lahkage doarvái. Maŋimuš ohcamisge kulturlávdegoddái bohte 68 ohcamuša 399 770 euro ovddas.

Sámi kulturmáilbmi anssašivčče olu eanet go dušše moaluid. Min dáiddariidda galggašii leat vejolašvuohta máksit seammasturrosaš dáiddarveahkeruđaid, maid stáhta juolluda Dáidaga ovddidanguovddáža (Taike) bokte jahkebeallái, jahkái, golmma jahkái, viđa jahkái, ja juobe logi jahkái. Min servviin galggašivčče leat albma doaibmavejolašvuođat sámi gilážiin ja maid gávpotservošiid doarjjan. Min kulturbargiin galggašii leat vejolašvuohta váldit áiggi iešguđetlágan duodje-, ealáskahttin- ja čállinbargguide.

Oppalohkái sámi kulturmearreruđain galggašii leat vejolaš ovddidit sihke ámmátlaš dáiddabarggu ja nannet maiddái sámi servodatlaš eallima.

Pirita Näkkäläjärvi lea Suoma Sámedikki kulturlávdegotti sátnejođiheaddji 2020‒23.

Govva lea váldojuvvon Venetsia Biennálas 2019, gos sámit ledje mielde dáiddarjoavkkus Miracle Workers, mii ovddastii Suoma. Dáiddarat gokče FINLANDIA-šilttas bustávaid nu, ahte das šattaige LAND. Govva: Oula-Antti Labba

Jurdagat duohtavuođa- ja soabadankomiššuvnnas ‒ Sámepolitihkás gártá ráhkkanit beahttášumiide

Lean smiehtadan vejolaš duohtavuođa- ja soabadankomiššuvnna Suoma bealde ja vuosttamužžan bođii millii, ahte sámepolitihkás gártá ráhkkanit beahttášumiide.

Duohtavuođa- ja soabadankomiššuvdna lea oalle erenoamaš politihkálaš proseassa danin go Suoma Sámediggi lea ieš dan hálidan. Oalle erenoamaš lea datge, ahte mii vel dán muttus, go leat ráhkkaneamen nammadit komissáraid, gártat ballat, ahte olles proseassa manná endorii.

Govva lea váldojuvvon Venetsia Biennálas 2019, gos sámit ledje mielde dáiddarjoavkkus Miracle Workers, mii ovddastii Suoma. Dáiddarat gokče FINLANDIA-šilttas bustávaid nu, ahte das šattaige LAND. Govva: Oula-Antti Labba
Govva lea váldojuvvon Venetsia Biennálas 2019, gos sámit ledje mielde dáiddarjoavkkus Miracle Workers, mii ovddastii Suoma. Dáiddarat gokče FINLANDIA-šilttas bustávaid nu, ahte das šattaige LAND. Govva: Oula-Antti Labba

Muhtin cuiggodii mu sámediggeválggaid áigge sosiála medias, ahte manin lean nu pessimisttalaš sámediggelága birra.

Mu mielas sámepolitihkás sáhttá leat oktanaga hui idealista (ČSV!), muhto maiddái dovddastit daid realitehtaid, maid siste mii sámepolitihká geahččalit Suomas ovddidit njeallje jagi ain hávil. Seamma áigge sáhttet leat hui idealistalaš guhkit áiggi mihttomearit, muhto lea maiddái vejolaš árvvoštallat, ahte makkár boađus lea oktanaga realistalaš ja dohkkálaš lagasáiggis. Ovdamearkka dihtii sámediggelágas mii diehtit, ahte Suoma stáhtas leat dihto čavga gáibádusat Alimus hálddahusrievtti rollas, main dat ii dáidde luohpat ‒ ii, vaikke mii sámit mo hálidivččiimet nannet láhkaásaheamis iežamet iešmearrideami eamiálbmogin (nu johtilit go vejolaš).

Vejolaš duohtavuođa- ja soabadankomiššuvdna sáhttá bargat olu buori.

Dat lea čielggas, ahte sámit leat struktuvralaččat vealahuvvon Suoma iehčanasvuođa áigge mearrádusaid dahkamis, skuvlavuogádas, dearvvasvuođabálvalusain, eanangeavaheamis, boazodoallolágas ja nu ain. Dat lea čielggas, ahte Suomas váilu diehtu sámiid birra. Dat lea čielggas, ahte Suoma servodat ii leat huksejuvvon go ovtta álbmoga eavttuiguin. Lea erenoamaš buorre, jos duohtavuođa- ja soabadankomiššuvdna beassá vuđolaččat čielggadit ja čilget dáid áššiid iežas raporttas. Suoma stáhta galgá de váldit raportta duođas ja divvugoahtit áššiid.

Duohtavuođa- ja soabadankomiššuvdna lei okta Suoma Sámedikki válgabaji 2016‒2020 stuorámus fidnuin. Mandáhtta gárvánii maŋimuš dievasčoahkkimii 17.12.2019, mas Sámediggi dohkkehii duohtavuođa- ja soabadanproseassa mandáhta. Dohkkeheapmi ii lean ovttamielalaš: logis jienastedje mandáhta dohkkeheami bealis, njealjis vuostá ja okta guđii guoros jiena.

Ieš livččen sirdán mearrádusa duohtavuođa- ja soabadanproseassa mandáhtas Sámediggái 2020‒2023.

Ná stuorra áššis livčče leamašan govttolaš gullat guovtti Sámedikki. Livččiimet maid ožžon lasseáiggi gullat akademalaš dutkiid, geat leat jo guorahallan duohtavuođa- ja soabadanproseassaid maiddái Davviriikkain*. Livččiimet beassan smiehttat áibbas varrasamos dutkandieđuid vuođul, ahte leatgo buot bealit sihkkarit váldojuvvon vuhtii mandáhtas.

*) Moadde beaivve dán čállosa maŋŋá almmustuvai professor Rauna Kuokkasa akademalaš artihkkal Reconciliation as a Threat or Structural Change? The Truth and Reconciliation Process and Settler Colonial Policy Making in Finland, mii analysere Suoma duohtavuođa- ja soabadanproseassa dán rádjai.

Mandáhta ii livčče gánnehan dohkkehit menddo álkit, daningo das Suoma Sámediggi massii ovtta koartta ráđđádallamiin.

Mis livčče olu eanet ráđđádallanfápmu, jos duohtavuođa- ja soabadanmandáhtta livčče ain rabas. Lean hui fuolas dan dilis, ahte mis galggašii álgit duođalaš soabadanproseassa, muhto seamma áigge Suoma stáhta ii vuollán divvut sámediggelága ng. sápmelašmeroštallama dakkárin, ahte Sámediggi sáhtášii dan dohkkehit. Iibat dat livčče buot buoremus vuođđu olles duohtavuodá- ja soabadanprosessii, ahte stáhta čájehivčče ovdamearkka soabadanvuoiŋŋas, ja divttášii sámiid ieža mearridit dakkár sámediggelága, mii min álbmogii heive. Ja mii oaččošeimmet hábmet sápmelašmeroštallama duohtavuođa vuođul, nappo historjjálaš fáktaid ja álbmogiidgaskasaš geatnegasvuođaid vuođul.  

Ja, diehtitgo mii velge doarvái bures, mii lea Suoma stáhta motivasuvdna ng. soabadanprosessii?

Stáhta orru leamen hui čatnašuvvan duohtavuođa- ja soabadankomiššuvdnii. Jo golbma stáhtaministtara guovtte iešguđet bellodagas (Juha Sipilä (guovd.), Antti Rinne (sd) , Sanna Marin (sd)) leat soabadanproseassa ovddidan. Leago sivvan dat, ahte Suopma hálida beassat čevllohallat duohtavuođa- ja soabadankomiššuvnnain ON:s ja muitalit álbmogiidgaskasaš arenain, man bures Suopma lea ordnen “iežas eamiálbmoga” áššiid? Váldoálbmotge orru liikomin soabadallankonseavttas hui olu ‒ lešgo danin, ahte tearbma geažida, ahte stáhta ii okto leat sivalaš masage.

Professor Rauna Kuokkanen dajai jagis 2017 mu jearahallamis, ahte jos Suoma stáhta duođas háliida álggahit soabadanproseassa ja ahte sámit servet dasa, lea vealtameahttun ahte stáhta čájeha dan maiddái iežas daguid ja sátneválljemiid bokte. Rávdná dajai maid, ahte jos deattuha soabadallama ovdalgo leat láhččán dasa nana vuođu, dat ii boađe lihkostuvvat.

Duohtavuođa- ja soabadankomiššuvnna bargu ferte vuođđuduvvat historjjálaš fáktaide.

Orru áibbas jáhkkemeahttun, ahte dan gártá oba čállitge dahje dadjatge jitnosit. Eaibat buot proseassat Suomas vuođđuduva fáktaide? Sanna Marina ráđđehusprográmmasge daddjojuvvo, ahte sin doaimmat vuođđuduvvet dutkojuvvon dihtui.

Váidalahtti mii dieđusge diehtit, ahte Suomas čuolbman lea dat, ahte sámiid historjá lea botnjojuvvon jo máŋgalot jagi. Juobe akademiija lea proaktiivalaččat oassálastán disinformašuvnna jorgaleapmái mahkká akademalaš diehtun. Jos duohtavuođa- ja soabadankomiššuvnna bargu álgá, nu dan eaktun ferte leat, ahte historjjálas fáktat gudnejahttojuvvojit.

Go geassá visot oktii, nu duohtavuođa- ja soabadanproseassas orrot leamen vel olu riskkat.

Muhto dego máŋgga earáge mearrádusain, nu mii fertet eallit dainna ovddit Sámedikki mearrádusain duohtavuođa- ja soabadankomiššuvnna birra ‒ jos de Sámediggi ii vácce eret olles proseassas vel man nu muttus.

Govva: Paul-Anders Simma / Saamifilmi Oy

Hesarin arvio meni metsään ‒ Paul-Anders Simman uusin dokumenttielokuva on autenttinen kuvaus Venäjän saamelaisten tilanteesta

Vaikka Paul-Anders Simman Rakas äitini -dokumentin yleisilme on tumma ja koruton, niin saamelaisen silmään saamelaisuus on läsnä koko elokuvan ajan.

Ohjaaja Paul-Anders Simma uusi, koskettava dokumentti Rakas äitini (Suomi 2020) esitettiin Ylellä torstaina 23.4.2020. Helsingin Sanomissa ilmestyi samana aamuna arvio dokumentista otsikolla Dokumentti seuraa venäläisiä orpotyttöjä etsimässä juuriaan mutta tyttöjen saamelaistausta jää harmillisen vähälle.

”DOKUMENTIN taustamateriaaleissa sen omilla ja Ylen verkkosivuilla kerrotaan, että saamelaisia on sulautettu valtaväestöön myös Venäjällä samoin kuin useita muita alkuperäiskansoja eri puolilla maailmaa.

Nyt nähtävässä versiossa se puoli Dashan ja Aljonan taustasta jää aika vähälle. Siinä kyllä mainitaan, että Dasha on unohtanut saamenkielen ja näytetään hieman elämää Luujärvellä.

Mutta katsoja melkein unohtaa tyttöjen saamelaistaustan vähän samoin kuin heille tuntuu käyneen. Olisiko iso osa sitä teemaa jäänyt pois leikattuihin vähän päälle 20 minuuttiin?

Tällaisena Rakas äitini kertoo yleisinhimillistä tarinaa tyttöjen yrityksistä päästä sovintoon menneisyytensä kanssa. Liikuttaahan sekin, ja loppuratkaisu, jossa Dasha löytää lopullisesti äitinsä, kertoo paljon ihmisten välisten siteiden voimasta.

Mutta ihan kuin kokonaisuudesta puuttuisi jotain.”

Arvioon pitää ymmärrettävästi löytää kriittistä kulmaa, mutta tässä kritiikki osuu aivan väärään asiaan.

Päinvastoin, televisiossa esitetty versio Paul-Anders Simman dokumentista on hyvin autenttinen kuvaus Venäjän puolen saamelaisten tilanteesta.

On vaikeaa tietää mitä Hesarin kriitikko Harri Römpötti odotti näkevänsä enemmän. Erilaisten eksoottisten saamelaissymbolien näkymistä? Väriloistoa, kultaa ja hopeaa? Iloluontoista tanssia ja laulua? Juurevaa leu’ddaamista? Yltäkylläistä porokulttuuria?

Nämä ovat kohtuuttomia odotuksia venäjänsaamelaiselle yhteisölle, joka on kokenut raakaa pakkoassimilaatiota. Kokonaisten yhteisöjen pakkosiirtoja rannikolta Neuvostoliiton armeijan tukikohtien alta. Henkistä väkivaltaa sisäoppilaitoksissa. Maiden menetyksiä ja raskaan teollisuuden hengenvaarallisia saasteita. Jopa yhden kokonaisen saamen kielen kuoleman.

Dokumentti hyppää yli Venäjällä virallisista yhteyksistä tutut värikkäät ja tekopirteät folklore-esitykset ja näyttää suoraan raadollisen todellisuuden, ilman mitään eksotisointia.

Jos jotain tuntuu ennakko-odotuksista poiketen puuttuvan, niin sille ovat vakavat syynsä.

Paul-Anders Simma kertoo Lapin Kansa Ságat -toimituksen haastattelussa, että orpokotiin joutuneiden saamelaistyttöjen Dašan ja Aljonan tilanne on melko tavallinen ja ikävä Venäjän puolen saamelaisten keskuudessa.

Saamelaisen silmään saamelaisuus on läsnä läpi dokumentin

Vaikka dokumentin yleisilme on tumma ja koruton, niin saamelaisen silmään saamelaisuus on läsnä koko elokuvan ajan.

Se kuuluu Dašan nuoreksi ihmiseksi hyvin syvällisissä pohdinnoissa omasta saamelaisuudesta. Se näkyy vanhoissa valokuvissa Dašasta hänen isovanhempiensa laavulla. Se huokuu luujärveläisten saamelaisnaisten käytöksestä sukulaistyttöjen tultua kylään. Se kuuluu heidän kertomuksissaan asuntoloissa kokemastaan syrjinnästä. Se välittyy tavasta, jolla suvusta puhutaan. Tärkeydestä, joka saamen kielen osaamiselle annetaan. Se välittyy betonikerrostalojen lomassa kävelevien ihmisten kaipuuna tunturiin.

Kaikesta saamelainen tunnistaa toisen saamelaisen.

Sillä juuri tällaisesta puheesta tunnistaa saamelaisen. Kulttuurin sisäisen näkemyksen, etnostressin.

Screenshot/Yle
Screenshot/Yle

”Tiedän siitä ja tunnen sen sisälläni. Mutta en tunne olevani aito saamelainen.

Jotta voisi tuntea niin, pitäisi asua siellä ja elää sitä elämää.

Yritin opetella saamea. En ymmärtänyt mitään.

En osaa lausua sitä A:ta, jonka päällä on pisteet.

Puhuin saamea, kun olin ihan pieni. Mutta en osaa sitä enää.

Se kulttuuri kiinnostaa minua.

Kävimme siellä äidin kanssa ja pidimme siitä. Etsin saamen aapista.

Opettaja kertoi minulla saamelaisista ja muista arktisista kansoista.

Hän sanoi, että saamelaiset ovat uhanalaisia ja heitä pitää suojella.

Olin ihan että oi!

Kerroin siitä kotona äidille. hän pyysi kaikki koolle.

”Daša on uhanalainen. Suojellaan häntä.””

Simma tekee arvokasta työtä

Paul-Anders Simma tekee arvokasta työtä tuomalla esille Venäjän puolen saamelaisyhteisöjen tilanteen.

Saamelaismedia ei kaikista edistysaskelista huolimatta ole pystynyt tuomaan Venäjän puolen saamelaisten elämää näkyviin esimerkiksi pohjoismaiseen saamenkieliseen tv-lähetykseen Ođđasatiin. Saamelaisessa mediamaisemassa on Venäjän saamelaisten kohdalla valkoinen läiskä.

Paul-Anders Simma sanoo Lapin Kansa Ságat -toimitukselle, että hän pääsi kuvaamaan Venäjän orpokoteja aikaisemman dokumenttinsa Olga – to my friends päähenkilön kautta.

”Olga Kirillova on kasvanut juuri siinä samassa lastenkodissa kuin Daša. Olgan elämä lastenkodissa oli hyvin traumaattinen. On harvinaista, että kuvausryhmä pääsee sisään lastenkoteihin ja sitä varten on vaikeaa saada lupia. Olgan kautta pääsimme vierailemaan siellä ensimmäistä kertaa”, Simma kertoo haastattelussa.

Tasha 2017. Govva: Paul-Anders Simma / Saamifilmi Oy
Tasha 2017. Govva: Paul-Anders Simma / Saamifilmi Oy

Kuvakaappaus Ylen Elävästä Arkistosta

Stereotypioilla näytetään paikka yhteiskunnassa – Petelius ja nunnukasketsit

This column in English

Kansanedustaja Pirkka-Pekka Petelius (vihr) pyysi tällä viikolla saamelaisilta anteeksi loukkaavia nunnukasketsejään. Peteliuksen anteeksipyyntö on symbolisesti iso ja tärkeä asia.

Pirkka-Pekka Petelius ja Aake Kalliala pilkkasivat saamelaisia 1980- ja 90-luvuilla television Hymyhuulet-, Pulttibois- ja Manitbois-sketsisarjoissa. Petelius sanoo tiedotteessaan, että näissä tuotannoissa saamelaisia on kuvattu syrjivällä ja vääristelevällä tavalla.

Samoissa sarjoissa pilkattiin myös romaneja ja Petelius on jälkeenpäin ilmaissut haluavansa keskustella asiasta Romaniasiain neuvottelukunnan kanssa.

Kuvakaappaus Ylen Elävästä Arkistosta
Kuvakaappaus Ylen Elävästä Arkistosta

Stereotypioilla näytetään paikka vähemmistöille

Pirkka-Pekka Peteliuksen ja Aake Kallialan sketsit ovat olleet isossa osassa juurruttamassa stereotypioita saamelaisista.

Petelius ja Kalliala esiintyvät sketseissä rumissa feikkitakeissa, heidät on maskeerattu ruokottoman näköisiksi ja he hoilaavat nunnukalailaata halventavasti. Petelius ja Kalliala kuvaavat saamelaiset likaisina, alkoholiin menevinä ja hieman yksinkertaisina, ja kalliin saamenpuvun ja uhanalaisen joiun naurettavina.

Median ja viihteen kautta levitettävät stereotypiat eivät ole harmitonta leikkiä. Ne ovat ”paikan näyttämistä” suomalaisessa yhteiskunnassa ja sementoivat vallitsevia, epäsymmetrisiä valtarakenteita.

Stereotypiat ovat vallankäyttöä. Stereotypiat ovat yksi tapa alistaa vähemmistöjä.

Apulaisprofessori Abigail Levin sanoo kirjassaan Sananvapauden hinta – Porno, vihapuhe, ja niiden asettama haaste liberalismille (2010), että alistavalla retoriikalla on voimaa muuttua alistamiseksi.

Alistava retoriikka ja puhetapa pakottavat alempiarvoisiksi mielletyt pysymään kiltisti omassa lokerossaan.

Stereotypiat uhkaavat vähemmistöjen sananvapautta

Stereotypioilla on linkki vähemmistöjen sananvapauteen.

Tutkin saamelaisten sananvapautta Suomessa London School of Economicsiin tekemässäni MSc Dissertationissa (2017, luettavissa netistä). Haastattelututkimukseni identifioi viisi uhkaa alkuperäiskansa saamelaisten sananvapaudelle Suomessa. Yksi niistä on alistaminen mm. stereotypioiden ja ennakkoluulojen kautta.

Vähemmistöjä ja naisia käsittelevä sananvapauskirjallisuus on tuonut alistamisen käsitteen esille sananvapauden yhteydessä. Alistamista on tutkittu etenkin feministisessä kirjallisuudessa pornografiasta.

Alistavalla puheella voi Catharine MacKannonin (2003) ja Abigail Levinin (2010) mukaan olla suuria vaikutuksia. Alistava puhe:

  1. Ylläpitää asetelmaa, jossa vähemmistö on alisteisessa asemassa hallitsevaan kulttuuriin nähden
  2. Luokittelee alistetun ryhmän alempiarvoiseksi yhteiskunnassa
  3. Oikeuttaa alistettuun ryhmään kohdistuvan syrjinnän
  4. Riistää alistetulta ryhmältä heille kuuluvat oikeudet ja päätösvallan
  5. Hankaloittaa alistetun ryhmän mahdollisuuksia elämässä

Nunnukasketsit upposivat syvälle ihmisten tajuntaan

Haastattelututkimuksessani alistaminen ja stereotypiat tulivat esille nimenomaan Pirkka-Pekka Peteliuksen ja Aake Kallialan sketsien yhteydessä.

Haastateltavani näkivät, että Peteliuksen ja Kallialan nunnukasketsit ovat omalta osaltaan vahvistaneet ja ja ylläpitäneet stereotyyppisiä käsityksiä saamelaisista ja jopa kyseenalaistaneet saamelaisten kykyä toimia yhteiskunnassa.

Petelius ja Kalliala ovat rakentaneet vanhojen stereotypioiden päälle. Professori Veli-Pekka Lehtola kirjoittaa kirjassaan Saamelaiskiista (2015, luettavissa netistä), että vanhat saamelaisuuteen liittyvät stereotypiat ovat esittäneet saamelaiset primitiivisinä metsäläisinä.

Nunnukasketsien haitallinen vaikutus aukeaa, kun miettii kontekstia, jossa ne pyörivät julkisen palvelun tv:n primetimeajassa 1980- ja 90-luvuilla. Suomalaisessa yhteiskunnassa oli ja on edelleen häviävän vähän tietoa saamelaisista. Saamelaisista ei opetettu eikä edelleenkään opeteta juuri mitään mitään koulussa.

Kirjoitin vuonna 2017 Ylen strategiaartikkelikokoelmassa (luettavissa netistä), että viihdeohjelmien ja Lapin matkailuelinkeinon levittämät stereotypiat ovat edelleen monille suomalaisille tärkeimpiä saamelaisuuden tietolähteitä. Saamelaisista on lisäksi liikkeellä paljon valheellista tietoa myös verkossa, sosiaalisessa mediassa ja kuulopuheissa.

Nunnukasketsit ovat uponneet syvälle 1980- ja 90-luvuilla kasvaneiden tajuntaan. Kuulen ajoittain edelleen jopa työelämässä töksäytyksiä, joissa on kaikuja nunnukasketsien halventavasta puhetavasta.

Kohtaamilleni nuoremman sukupolven edustajille työelämässä nunnukasketsit ja niiden luoma stereotypia saamelaisista eivät onneksi tunnu olevan päällimmäisinä mielessä. Omien kokemusteni mukaan he näkevät saamelaisuuden luonnollisena osana yhteiskunnan diversiteettiä ja suhtautuvat saamelaisiin uteliaan positiivisesti.

Anteeksipyyntö liittyy sovintoprosessiin

Jos jaksoi lukea Vihreiden nettisivuilla julkaistun Pirkka-Pekka Peteliuksen tiedotteen loppuun asti, niin sieltä selvisi, että kontekstina hänen anteeksipyynnölleen on Suomen valtion ja saamelaisten välinen totuus- ja sovintoprosessi.

Suomalaiset ovat vähitellen heräämässä ymmärtämään oman etuoikeutetun asemansa verrattuna alkuperäiskansa saamelaisiin.

Peteliuksen anteeksipyyntö on signaali siitä, että asiat ovat suomalaisessa yhteiskunnassa liikkumassa parempaan suuntaan.

Sovintonäkökulmasta kiinnostuneille suosittele Helga Westin tuoretta blogikirjoitusta, jossa hän pohtii oliko Peteliuksen anteeksipyyntö poliittisten irtopisteiden keruuta vai aito sovinnon ele.

PS. Minulta on kysytty, että loukkasivatko Peteliuksen ja Kallialan saamelaisia pilkkaavat sketsit kolmekymmentä vuotta sitten saamelaisia. Kyllä loukkasivat. Vähemmistöön kuuluvana ymmärsin jo silloin ja ymmärrän nyt miten valtamedian levittämä pilkka vaikuttaa meihin ja yleisöön.

Monet saamelaiset kritisoivat Peteliuksen ja Kallialan sketsejä jo aikoinaan, mutta saamelaisten ääni ei silloin päässyt esille samalla tavalla kuin nyt sosiaalisen median aikakaudella.

Joitain jälkiä keskustelusta on sentään jäänyt historiankirjoihin. Yle kirjoittaa Elävän Arkiston artikkelissaan (luettavissa netistä) seuraavasti:

Peteliuksen ja Kallialan saamelaishahmot nousivat keväällä [1988] paitsi keskusteluaiheeksi myös uutisotsikoihin, koska niiden katsottiin loukkaavan saamelaisia. Tv-ohjelmaneuvosto käsitteli asiaa toukokuussa ja antoi Naima-Aslakille ja Soikhiapäälle hyväksyntänsä.

Tässä toinen aikalaisesimerkki, josta on jälkiä netistä. Expert-kodinkoneliikkeiden kampanjassa 1998 Peteliuksen nunnukahahmo mainosti kodinkoneita tv:ssä ja kuvastossa. Ry City-Sámit rs kanteli mainoksesta menestyksekkäästi kuluttaja-asiamiehelle. MTV kertoo uutisessaan vuonna 1998 seuraavasti (luettavissa netistä):

Kuluttaja-asiamies kehotti yhtiötä lopettamaan välittömästi kyseisten tv-mainosten esittämisen ja suoramarkkinointina jaettavan kesäkuvaston jakamisen. Kuluttaja-asiamiehen mukaan mainos esittää saamelaisen syrjivästi, kuvaa hänet vähempiarvoisena valtaväestöön nähden ja asettaa saamelaisten ihmisarvon kyseenalaiseksi.

PPS. Erinomaista analyysia Hesarilta (2019):

Englannin kielessä on jo pitkään ollut käsite ”punching down”, alaspäin lyöminen. Sillä tarkoitetaan vitsejä, joilla vahvemmassa asemassa oleva pilkkaa itseään heikommassa asemassa olevaa. Saamelaissketsit ovat malliesimerkkejä alaspäin lyömisestä. Niitä ei voi verrata esimerkiksi sketseihin, joissa pilkataan ministereitä tai muita vallanpitäjiä.

 

Lähteet

Helsingin Sanomat: Pirkka-Pekka Peteliuksesta tuli joidenkin silmissä petturi, kun hän pyysi saamelaisilta anteeksi vanhoja sketsejään – miksi? (2019, luettavissa netistä)

Veli-Pekka Lehtola: Saamelaiskiista (2015, luettavissa netistä)

Abigail Levin: The Cost of Free Speech: Pornography, Hate Speech, and Their Challenge to Liberalism (2010)

Catharine MacKannon: Toward a Feminist Theory of the State (2003)

MTV: Saamelaisia loukkaava mainos kiellettiin (1998, luettavissa netistä)

Pirita Näkkäläjärvi: Näkökulma: Närkästyneet saamelaiset otsikoissa (2015, luettavissa netistä)

Pirita Näkkäläjärvi: Threat to the Freedom of Speech of the Indigenous People Sámi in Finland (2017, luettavissa netistä)

Pirita Näkkäläjärvi: Vaientaminen ja disinformaatio uhkina saamelaisten sananvapaudelle Suomessa (2018, luettavissa netistä)

Pirita Näkkäläjärvi: Elinvoimainen saamelaisyhteisö ansaitsee elinvoimaisen julkisen palvelun (2017, luettavissa netistä)

Vihreät: Pirkka-Pekka Petelius pyytää anteeksi saamelaisilta (2019, luettavissa netistä)

Helga West: Pirkka-Pekka Petelius pyysi saamelaisilta anteeksi – Poliittisten irtopisteiden keruuta vai aito sovinnon ele? (2019, luettavissa netistä)

Yle Elävä Arkisto: Hymyhuulet vinoili herättelevän epäkorrektisti ja tartutti hokemat (2017, luettavissa netistä)

Yle Elävä Arkisto: Hymyhuulet: Nunnuka-nunnuka-lai-lai (2007, katsottavissa netistä)

YleX: Menneen ajan Suomi-viihde näyttää nyt rasistiselta – Pirkka-Pekka Petelius puhuu vanhoista sketseistään: ”Niissä nauretaan käsityksille, ei vähemmistöille” (2016, luettavissa netistä)

Vastatuuleen. Kuva: Lada Suomenrinne

Vastatuuleen antaa äänen pakkosuomalaistamisen selviytyjille

Toimittajakaksikko Kukka Rannan ja Jaana Kannisen tuoreen kirjan Vastatuuleen – Saamen kansan pakkosuomalaistamisesta tärkeintä antia ovat vanhemman polven kertomukset sekä faktapohjainen ja saamelaisista lähtökohdista lähtevä kehystys.

Vastatuuleen antaa kunnioittavasti äänen vanhemman polven saamelaisille, jotka ovat valitettavasti joutuneet kokemaan väkivaltaa, nöyryytystä ja pelkoa Suomen itsenäisyyden aikana.

”Asuntolakoulukokemuksia on tutkittu vähän, vaikka sotien jälkeen syntyneistä Suomen saamelaisalueen sukupolvista valtaosa vietti nuoruutensa niissä.”

”Asuntolakouluun ei saanut tuoda mitään henkilökohtaisia tavaroita, mikä Minna Rasmuksen mukaan edesauttoi lasten saamelaisten identiteetin riisumista. Vielä syvemmän haavan minuuteen jättivät kuitenkin saamen kielen väheksyminen ja kieltäminen.”

”Ruumiillinen kuritus kuului kasvatukseen vielä 1960-luvulla. Ja mitä aikuiset tekivät, siitä lapset ottivat mallia. Väkivallasta tuli olennainen osa elämää erityisesti asuntoloissa ja vapaa-ajalla, ja koko ajan piti olla valppaana.”

”Asuntolan ilmapiiristä Aslak [Pieski] muistaa eniten pelon, koti-ikävän ja ahdistuksen. Ikävä iski pahimmin yleensä iltaisin yksin omassa sängyssä, asuntolan kolkossa huoneessa.”

On tärkeää antaa ääni tälle sukupolvelle, joka kaikista kokemuksistaan huolimatta nousi sorron yläpuolelle.

Asuntolasukupolvi on sukupolvi, joka päätti siirtää saamen kielet meille jälkipolville. Se valitsi perinteiset elinkeinot. Se jatkoi elämää saamelaisina saamelaisessa kulttuurissa kaikista vastoinkäymisistä huolimatta.

Me olemme ikuisesti velkaa heille siitä, että he kaikesta huolimatta jaksoivat eteenpäin ja siirsivät valtavan elinvoimansa myös meille. ČSV!

Ensiapua valtaväestön tietovajeeseen

Vastatuuleen myös paikkaa epistemologisen tuhon jälkiä suomalaisessa yhteiskunnassa. Kirjaa tarjoaa ensiapua valtaväestön valtavaan rakenteelliseen tietovajeeseen Suomessa.

Arvokasta on kirjan teemojen kehystys, joka rakentuu saamelaisista lähtökohdista. Kirjailijat ovat nähneet saamelaisista levitettävän disinformaation läpi ja kuunnelleet saamelaisia.

Saamelaiset lähtivät tähän kirjaprojektiin suurella joukolla mukaan, koska tiesivät, että valtaväestöltä valtaväestölle on taktisesti hyvä valinta levittää faktapohjaista tietoa saamelaisten kokemasta pakkosuomalaistamisesta ja sen jäljistä.

Veikkaan, että Vastatuuleen tulee olemaan yksi vuoden kiitetyimmistä ja palkituimmista tietokirjoista Suomessa.

Kiitos Kukka ja Jaana siitä, millä otteella ja asenteella kirjoititte kirjaanne saamelaisten kanssa yhteistyössä sekä saamelaisten maailmankuvaa kunnioittaen. Olette kaiken suitsutuksen ansainneet!

Läpinäkyvyyden nimissä totean vielä, että minua on haastateltu kirjaan ja minun kirjoituksiani ja puheenvuorojani on käytetty osana kirjan lähteitä.

Vastatuuleen. Kuva: Lada Suomenrinne
Vastatuuleen. Kuva: Lada Suomenrinne (rajaus: Pirita Näkkäläjärvi)

Giitu!

Mun válljejuvvojin sámediggeválggain Suoma sámedikki áirasin Anáris badjái 2020–2023. Váimmolaš giitosat mu jienasteaddjiide! 

Minut valittiin saamelaiskäräjävaaleissa Suomen saamelaiskäräjien edustajaksi Inarista kaudelle 2020–2023. Sydämelliset kiitokset äänestäjilleni!

I was elected to the Sámi Parliament of Finland from Inari for 2020–2023. I cordially thank my voters!

Pirita_kiitos_fbkansikuva_JPG

Bohtosat gávdnojit Yle Sámi neahttasiiddus. Mun ožžon dáid válggain 106 jiena. Ovddit háve ledje evttohassan jagis 2011. Dalle ožžon 77 jiena ja jienastuvvojin Suoma sámediggái Helssega-áirasin. Ledjen sámedikki stivrralahttun 1.1.-30.9.2012 Celken iežan eret sámedikkis, go sirdašuvven Yle Sámi hoavdan golggotmánus 2012.

Tulokset löytyvät Yle Sápmin nettisivuilta. Sain näissä vaaleissa 106 ääntä. Edellisen kerran olin ehdolla vuonna 2011. Silloin sain 77 ääntä ja pääsin Suomen saamelaiskäräjille Helsingin-edustajana. Olin saamelaiskäräjien hallituksen jäsen 1.1.-30.9.2012. Siirtyessäni Yle Sápmin päälliköksi lokakuussa 2012 erosin saamelaiskäräjiltä.

The results are on the Yle Sápmi website. I got 106 votes in this election. Last time I ran for the Sámi Parliament in Finland in 2011. That time I got 77 votes and I was elected to the Sámi Parliament in Finland as a Helsinki representative. I was a member of the Executive Board 1 Jan-30 Sep 2012. I resigned from the Sámi Parliament when I started as the Head of Yle Sápmi in October 2012.

(c) Natta Summerky/SOI Foundation

Vaalibussi ei kierrä niin kauan kuin saamelaismääritelmää käytetään tekosyynä

Tämä yleisönosastokirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Inarilaisessa 25.9.2019.

Kuluvien saamelaiskäräjävaalien aikana julkisuudessa on kritisoitu käytössä olevaa postiäänestysjärjestelmää, ja on lisäksi raportoitu ongelmista postinkulun suhteen.

Postiäänestys tuntuu varmasti monista kankealta. Pitää tarkistaa osoite keväällä kotiin tulevasta äänioikeusilmoituslapusta ja tehdä mahdollinen osoitteenmuutos. Pitää hakea kirjattu kirje määräaikaan mennessä postista. Pitää muistaa allekirjoittaa kaikki tarvittavat asiakirjat. Pitää huolehtia, että kirje on määräaikaan mennessä perillä Sajoksessa.

Etenkin nuorempi polvi on tottunut asioimaan sähköisesti ja joustavasti. Valtakunnallisissa vaaleissakaan ei tosin ole käytössä sähköistä äänestystä. Äänestäminen tapahtuu esimerkiksi postissa, muissa ennakkoäänestyspaikoissa kotimaassa tai ulkomailla tai omassa äänestyspaikassa henkilöllisyystodistusta näyttämällä.

Sähköinen äänestäminen ei liene tulossa saamelaiskäräjävaaleihinkaan kovin pian. Oikeusministeriön työryhmä linjasi joulukuussa 2017, että nettiäänestystä ei tule ottaa käyttöön yleisissä vaaleissa Suomessa, koska sen riskit ovat suurempia kuin hyödyt etenkin varmennettavuuden ja vaalisalaisuuden kannalta.

Asuinpaikan perusteella saamelaiskäräjävaalien äänestäjät ovat kuitenkin eriarvoisessa asemassa. Monesta keskeisestä saamelaiskylästä on pitkä matka postin asioimispisteeseen.

Lähellä Sajosta asuvat äänestäjät voivat palauttaa vaaliasiakirjat vielä perjantaina 27.9.2019 henkilökohtaisesti vaalilautakunnan toimistoon Sajokseen. Kauempana Inarista asuvat joutuvat todennäköisimmin turvautumaan postiin, jonka toimitusaikoja voi olla vaikea arvioida.

Saamelaiskäräjävaalien äänestysjärjestelmää pitäisi päästä kehittämään siihen suuntaan, että vaalien aikaan olisi mahdollista äänestää vaaliautossa. Saamelaisalueella kiertävä vaalibussi sisältyi saamelaiskäräjälakiesityksiin vuosina 2014 ja 2018. Vaalibussi palvelisi yhdenvertaisesti koko saamelaisaluetta ja olisi taloudellisesti toteuttamiskelpoinen.

Vaalibussi ei kuitenkaan pääse kiertämään niin kauan kuin nk. saamelaismääritelmää käytetään tekosyynä jarruttaa koko saamelaiskäräjälain uudistamista. Tämä on väärin saamelaista demokratiaa ja alkuperäiskansa saamelaisten itsemääräämisoikeutta kohtaan.

Annetaan saamelaiskäräjien päättää miten nk. saamelaismääritelmää pitäisi uudistaa, niin saisimme ajanmukaisen äänestysjärjestelmän, joka palvelisi saamelaisia yhdenvertaisesti.Pirita_fb_kansikuva_2