Suomi on velvollinen tarkistamaan saamelaismääritelmän ja meidän pitää auttaa valtiota siinä

Suomen Saamelaiskäräjien tämän vaalikauden tärkein asia on auttaa valtiota tarkistamaan nk. saamelaismääritelmän, kuten Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeuskomitea on Suomea 1.2.2019 velvoittanut tekemään. YK:n ihmisoikeuskomitean ratkaisut eivät ole mitä tahansa moitteita tai suosituksia, vaan niissä maissa, joiden pyrkimyksenä on kunnioittaa ihmisoikeuksia, ihmisoikeuskomitean ratkaisut voidaan käytännössä rinnastaa tuomioistuinten päätöksiin.

Dát bloggačálus gávdno sámegillii dáppe.

Saamen lippu. Kuva: Sámediggi

Aloitan tämän blogikirjoituksen samalla asialla, josta käytin puheenvuoron Suomen Saamelaiskäräjien täysistunnon 26.6.2020 toimintakertomuskeskustelussa, mutta laajennan lisäksi yksityiskohtiin, joita ei ollut mahdollista käsitellä lyhyessä puheenvuorossa.

Lue Saamelaiskäräjien täysistunnosta 26.6.2020 lisää Janne Hirvasvuopion blogista.

Toimintakertomuksen alussa tärkeimmät asiat: vaalit ja ihmisoikeuskomitean ratkaisut

Suomen Saamelaiskäräjien täysistunto hyväksyi perjantaina 26.6.2020 vuoden 2019 toimintakertomuksen. Se alkaa puheenjohtajan katsauksella, jossa tuodaan heti alussa esille kaksi tärkeää asiaa.

Ensimmäinen tärkeä asia on Suomen Saamelaiskäräjien vaali 2019. Vaalien tuloksena me edustajat saimme saamen kansalta luottamuksen olla Saamelaiskäräjien jäseniä ja tehdä sieltä käsin töitä alkuperäiskansa saamelaisten itsemääräämisen eteen. Arvostan saamelaiskäräjävaaleja korkealle. Pidän myös Saamelaiskäräjien vaalilautakunnan työtä korkeassa arvossa ja näen, että on äärimmäisen tärkeää, että vaalilautakunnalla on vahva itsemääräämisoikeus. Omasta puolestani haluan kiittää Suomen Saamelaiskäräjien vaalilautakuntaa hyvästä, kovasta ja periksiantamattomasta työstä saamelaisten itsemääräämisoikeuden säilyttämisen ja vahvistamisen eteen ‒ jälleen kerran.

Toisena tärkeänä asiana mainitaan YK:n ihmisoikeuskomitean kaksi ratkaisua 1.2.2019 nk. saamelaismääritelmästä ja sen tulkinnasta (ratkaisu 1 löytyy täältä englanniksi ja ratkaisu 2 täältä englanniksi). Haluan nostaa ratkaisuista esille kaksi kohtaa, jotka ovat erityisen tärkeitä tulevaisuuden kannalta:

  1. YK:n ihmisoikeuskomitea sanoo, että Suomen valtio on velvollinen (is obligated) tarkistamaan saamelaiskäräjälain 3 §:n eli nk. saamelaismääritelmän. Tarkistamisen yhteydessä YK:n ihmisoikeuskomitean mukaan pitää varmistaa, että saamelaiskäräjävaalien kriteerit äänioikeudelle on määritelty tavalla, joka kunnioittaa saamen kansan oikeutta harjoittaa sisäistä itsemääräämisoikeutta. Samalla tavalla tarkistamisen yhteydessä pitää varmistaa, että saamelaiskäräjävaalien kriteerejä äänioikeudelle sovelletaan käytännössä tavalla, joka kunnioittaa saamen kansan oikeutta harjoittaa sisäistä itsemääräämisoikeutta.
  2. YK:n ihmisoikeuskomitea sanoo, että Suomen valtiolla on velvollisuus (is also under an obligation) ryhtyä kaikkiin tarvittaviin toimiin samanlaisten rikkomusten estämiseksi tulevaisuudessa.

Tausta: YK:n ihmisoikeuskomitean ratkaisut koskevat KHO:n päätöksiä 2011 ja 2015

YK:n ihmisoikeuskomitean ratkaisut julkaistiin helmikuussa 2019. Ratkaisut koskevat Suomen korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) päätöksiä vuosina 2011 ja 2015, joilla KHO päästi Suomen Saamelaiskäräjien vaaliluetteloon 4 + 93 henkilöä Saamelaiskäräjien toimielinten päätösten vastaisesti.

YK:n ihmisoikeuskomitea tuli siihen tulokseen, että KHO:n päätökset rikkovat ihmisoikeuksia. Kyseessä on nk. KP-sopimuksen loukkaus, tarkemmin sanoen YK:n kansalais- ja poliittisten oikeuksien kansainvälisen yleissopimuksen artiklan 25 loukkaus sekä yksin että yhdessä artiklan 27 kanssa ja tulkittuna artiklan 1 valossa.

(Artikla 25 koskee poliittisia osallistumisoikeuksia, artikla 27 vähemmistöjen oikeuksia ja artikla 1 kansojen itsemääräämisoikeutta. KP-sopimus on yksi YK:n ihmisoikeussopimuksista ja se tuli Suomessa voimaan vuonna 1976.)

Merkitys ja momentum: Suomi on velvoitettu korjaamaan tilanteen

YK:n ihmisoikeuskomitean päätökset ovat lopullisia, vaikka Suomen Saamelaiskäräjien täysistunnossa 26.6.2020 vielä levitettiinkin virheellistä tietoa asiasta.

YK:n ihmisoikeuskomitean ratkaisuissa ei myöskään ole kyse pelkästään moitteista tai suosituksista, kuten mediakeskustelun perusteella voi saada kuvan.

Niissä maissa, joiden pyrkimyksenä on kunnioittaa ihmisoikeuksia, YK:n ihmisoikeuskomitean ratkaisut voidaan käytännössä rinnastaa tuomioistuinten päätöksiin.

YK:n ihmisoikeuskomitean päätöksillä on suuri merkitys, koska ne pistävät vauhtia saamelaiskäräjälain uudistamiseen Suomessa.

Päätöksillä on suuri merkitys, koska ne pistävät vauhtia saamelaiskäräjälain uudistamiseen Suomessa.

Suomen täytyy korjata tilanne ja varmistaa, että vastedes saamelaisten itsemääräämisoikeutta alkuperäiskansana kunnioitetaan. Saamelaiskäräjillä meidän pitää auttaa valtiota korjaamaan tilanne sellaiseksi, että se noudattaa alkuperäiskansojen oikeuksia, esimerkiksi YK:n julistusta alkuperäiskansojen oikeuksista eli UNDRIP:iä.

YK:n ihmisoikeuskomitean ratkaisuilla pitää mielestäni olla vaikutus sekä nk. saamelaismääritelmän sisältöön että tulkintaan.

Esimerkiksi, nk. saamelaismääritelmä pitää korjata sellaiseksi, että Suomen saamelaisten virallinen edustaja Saamelaiskäräjät voi sen viimein hyväksyä. (Suomen Saamelaiskäräjät ei ole koskaan hyväksynyt vuonna 1996 voimaan tullutta nk. saamelaismääritelmää, joka on edelleen voimassa.) Nk. saamelaismääritelmän itseidentifikaation merkitys tulee jatkossakin olla, että henkilö antaa luvan vaaliluetteloon merkitsemiseen, koska ketään ei voi (muun muassa toisen maailmansodan tapahtumien vuoksi) vastoin hänen omaan tahtoaan merkitä luetteloon, joka voidaan tulkita etniseksi rekisteriksi. Nk. saamelaismääritelmän objektiivisten kriteerien tulee perustua saamen kieleen ensimmäiseksi opittuna kielenä ja siihen, että ainakin toinen vanhemmista on merkitty tai on ollut merkittynä äänioikeutetuksi Saamelaisvaltuuskunnan tai Suomen Saamelaiskäräjien vaaleissa. Nk. lappalaiskohta pitää pyyhkiä saamelaiskäräjälaista pois, koska termi lappalainen viittaa vanhoissa asiakirjoissa henkilön elinkeinoon, ei etnisiteettiin.

Lisäksi, nk. saamelaismääritelmän tulkintaa pitää viedä siihen suuntaan, että saamelaisten itsemääräämisoikeutta alkuperäiskansana (ml. oikeus päättää oman kansan jäsenyydestä) vahvistetaan ja todella kunnioitetaan ‒ eikä se suinkaan mene taaksepäin.

Lue lisää

Fáktalávvu: Pieni opas saamelaismääritelmään

Ulkoministeriön sivu KP-sopimuksesta

Suomen Saamelaiskäräjät 1.2.2019: YK:n ihmisoikeuskomitea: KHO:n päätökset vuoden 2015 saamelaiskäräjävaalien vaaliluettelosta loukkasivat ihmisoikeuksia

Suomen ulkoministeriö 1.2.2019: YK:n ihmisoikeuskomitealta kaksi ratkaisua saamelaiskäräjien vaaliluetteloon hyväksymistä koskevassa asiassa

Sámi Árvvut -yhdistys 4.2.2019: Saamelaisilla tulee olla oikeus päättää omasta identiteetistään ja etnisyydestään

News Now Finland -kolumnini 6.2.2019 (englanniksi): Maamerkkipäätökset tuovat uutta toivoa saamelaisille (Landmark decisions bring new hope for the Sámi)

Ávvir 6.2.2019 (saameksi): ‒ YK:n ihmisoikeuskomitean päätökset tuovat uutta toivoa saamelaisille (‒ ON olmmošriektekomitea mearrádusat addet ođđa doaivaga sámiide)

Suopma lea geatnegahtton dárkkistit sápmelašmeroštallama ja mii galgat veahkehit stáhta dan barggus

Suoma Sámedikki dán válgabaji dehalamos ášši lea veahkehit Suoma stáhta dárkkistit ng. sápmelašmeroštallama, nugo Ovttastuvvan našuvnnaid (ON) olmmošriektekomitea lea Suoma stáhta geatnegahttán 1.2.2019. ON olmmošriektekomitea čovdosat nappo mearrádusat sulastahttet geavatlaččat duopmostuoluid mearrádusaid daid riikkain, mat figget gudnejahttit olmmošvuoigatvuođaid.

Tämä blogikirjoitus on luettavissa suomeksi täältä.

Sámi leavga. Govva: Suoma Sámediggi

Álggahan dán bloggačállosa seamma áššiin, mas geavahin sáhkavuoru Suoma Sámedikki dievasčoahkkima doaibmamuitalusságastallamis 26.6.2020, muhto joatkkan de vel čiekŋalabbui go ovtta sáhkavuorus lea vejolaš mannat.

Lue Saamelaiskäräjien täysistunnossa 26.6.2020 pitämästäni, YK:n ihmisoikeuskomitean ratkaisuja käsittelevästä puheenvuorostani suomeksi lyhyesti Janne Hirvasvuopion blogista.

Doaibmamuitalusa álggus dehalamos áššit: válggat ja olmmošriektekomitea čovdosat

Suoma Sámedikki dievasčoahkkin dohkkehii bearjadaga 26.6.2020 jagi 2019 doaibmamuitalusa. Doaibmamuitalus álgá sátnejođiheaddji geahčastagain, mas čalmmustahttojuvvojit guokte dehalaš ášsi.

Vuosttas dehalaš ášši lea Suoma Sámedikki válga 2019. Válggaid boađusin mii áirasat oaččuimet álbmogis luohttámuša leat Sámedikki lahttut ja bargat doppe eamiálbmot sámiid iešmearrideami ovdii. Sámediggeválggain lea alla árvu ja válgalávdegoddi bargá mávssolaš barggu. Lea hui dehalaš, ahte Suoma Sámedikki válgalávdegottis lea nana iešmearrideapmi. Iežan bealis hálidan giitit válgalávdegotti buori barggus, ráhčamušain ja vuollánmeahttun vuoiŋŋas sámiid iešmearrideami doalaheami ja nannema ovdii ‒ vuot oktii.

Nubbin dehalaš áššin máinnašuvvojit ON olmmošriektekomitea guokte čovdosa 1.2.2019 ng. sápmelašmeroštallamis ja dan dulkomis (čoavddus 1 gávdno eaŋgasgillii dáppe ja čoavddus 2 eaŋgasgillii dáppe). Čovdosiin leat guokte erenoamaš dehalaš čuoggá boahtteáiggi dáfus:

  1. ON olmmošriektekomitea dadjá, ahte Suoma stáhta lea geatnegahtton (is obligated) dárkkistit sámediggelága 3 §:a nappo ng. sápmelasmeroštallama. Dárkkisteamis galgá sihkkarastit, ahte sámediggeválggaid kriterat jienastavuoigatvuhtii leat meroštallojuvvon nu, ahte dat gudnejahttá sámi álbmoga vuoigatvuođa návddašit siskkáldas iešmearridanrievttis. Seammaláhkai dárkkisteamis galgá sihkkarastit, ahte kriterat jienastanvuoigatvuhtii geavatlaččat heivehuvvojit nu, ahte dat gudnejahttá sámi álbmoga vuoigatvuođa návddašit siskkáldas iešmearrideamis.
  2. ON olmmošriektekomitea dadjá, ahte Suoma stáhtas lea maiddái geatnegasvuohta (is also under an obligation) váldit buot dárbbašlaš lávkkiid eastadan dihte sullasaš rihkkumušaid dahje loavkidemiid boahtteáiggis.

Duogáš: ON olmmošriektekomitea čovdosat guske AHR mearrádusaid 2011 ja 2015

ON olmmošriektekomitea čovdosat bohte guovvamánus 2019. Čovdosat gusket Suoma alimus hálddahusrievtti (AHR) mearrádusaid (2011 ja 2015), main dat luittii Suoma Sámedikki válgalogahallamii 4 + 93 olbmo Sámedikki orgánaid mearrádusaid vuostá.

ON olmmošriektekomitea gávnnahii, ahte AHR mearrádusat rihkkot olmmošvuoigatvuođaid. Namalassii gažaldagas lea ng. SP-soahpamuša loavkideapmi. Nappo ON siviila- ja politihkálaš rivttiid riikkaidgaskasaš oktasašsoahpamuša artihkkala 25 loavkideapmi sihke okto ja ovttas artihkkaliin 27, ja go dulkojuvvo artihkkala 1 bokte.

(Artihkal 25 guoská politihkalaš oassálastinrivttiid, artihkal 27 vehádagaid rivttiid ja artihkal 1 álbmogiid iešmearridanrievtti. SP-soahpamuš lea okta ON olmmošvuoigatvuođasoahpamušain, mii bođii fápmui Suomas jagis 1976.)

Mearkkašupmi ja momentum: Suopma lea geatnegahtton čorget dili

ON olmmošriektekomitea čovdosat leat loahpalaččat, vaikke Suoma Sámedikki dievasčoahkkimis 26.6.2020 vel lebbejuvvojedje boasttodieđut ášši birra.

ON olmmošriektekomitea čovdosiin ii maid leat sáhka dušše moaitámušain dahje ávžžuhusain, dego almmolaš ságastallama vuođul soaitá boahtit govva.

ON olmmošriektekomitea čovdosat nappo mearrádusat sulastahttet geavatlaččat duopmostuoluid mearrádusaid daid riikkain, mat figget gudnejahttit olmmošvuoigatvuođaid. Dain lea nana fápmu.

ON olmmošriektekomitea čovdosiin lea stuorra mearkkašupmi danin, go dat huksejit čielga momentuma sámediggelága ođasmahttimii Suomas.

Čovdosiin lea stuorra mearkkašupmi danin, go dat huksejit čielga momentuma sámediggelága ođasmahttimii Suomas.

Suopma ferte divvut dili ja sihkkarastit, ahte sámiid iešmearrideapmi eamiálbmogin gudnejahttojuvvo dás duohko. Mii Sámedikkis fertet veahkehit stáhta čorget dili dakkárin, ahte dat čuovvu eamiálbmogiid rivttiid, ovdamearkan ON eamiálbmogiid rivttiid julggáštusa (UNDRIP).

ON olmmošriektekomitea čovdosat galget mu mielas váikkuhit sihke ng. sápmelašmeroštallama sisdollui ja dan dulkomii.

Ovdamearkan, ng. sápmelasmeroštallama ferte divvut dakkárin, ahte Suoma sápmelaččaid virggálaš ovddasteaddji Sámediggi sáhttá dan viimmat dohkkehit. Meroštallama iešidentifikašuvnna mearkkašupmi galgá dás duohkoge leat, ahte olmmoš addá lobi merkejuvvot válgalogahallamii, daningo geange ii sáhte (earret eará nuppi máilmmisoađi dáhpáhusaid dihte) iežas dáhtu vuostá merket registtariidda, maid sáhttá dulkot etnihkálas registtarin. Meroštallama objektiivalaš kriterat fertejit vuođđuduvvat sámegillii vuosttasin ohppojuvvon giellan ja dasa, ahte unnimustá nubbi vánhemiin lea merkejuvvon dahje leamašan merkejuvvon jietnavuoigadahtton olmmošin Sámi parlameantta dahje Suoma Sámedikki válggain. Ng. lappalaščuoggá galgá sihkkut eret, daningo tearbma lappalaš čujuha dološ dokumeanttain olbmo ealáhussii, ii etnisitehtii.

Lassin, ng. sápmelasmeroštallama dulkojumi galgá maid doalvut dan guvlui, ahte sámiid iešmearridanriekti eamiálbmogin iežas álbmoga lahttovuođas nannejuvvo ja duođaid gudnejahttojuvvo ‒ iige mana maŋosguvlui.

Loga lasi

Olgoministeriija siidu SP-soahpamuša birra (suomagillii)

Sámediggi 1.2.2019: ON:id olmmošvuoigatvuođakomitea: AHR:a mearrádusat jagi 2015 sámediggeválggaid válgalogahallamis loavkidedje olmmošvuoigatvuođaid

Suoma olgoministeriija 1.2.2019 (suomagillii): ON olmmošriektekomiteas guokte čovdosa sámedikki válgalogahallamii dohkkeheami guoski áššis (YK:n ihmisoikeuskomitealta kaksi ratkaisua saamelaiskäräjien vaaliluetteloon hyväksymistä koskevassa asiassa)

Sámi Árvvut rs 4.2.2019: Sápmelaččain galgá leat vuoigatvuohta mearridit iežaset identiteahtas ja etnihkalašvuođas

News Now Finland -kolumna: Pirita Näkkäläjärvi 6.2.2019 (eaŋgasgillii): Mearkkašahtti čovdosat addet ođđa doaivaga sámiide (Landmark decisions bring new hope for the Sámi)

Ávvir 6.2.2019: ‒ ON olmmošriektekomitea mearrádusat addet ođđa doaivaga sámiide

Govva dokumeanttas Jag är same. Govva: Svenska Yle

Beaivegirji Svenska Yle dokumeanttas Jag är same

Oassálastin riikka tv:a prográmmaide lea álo riska sámiide. Dán beaivegirjjis muitalan proseassas ja jurdagiin Svenska Yle dokumeantta Jag är same duohken.

6.6.2020

Svenska Yle sámedokumeanta Jag är same bođii Yle Areenai, ja seamma beaivve almmustuvai maiddái artihkkal Från Enare till Helsingfors ‒ nio bilder av att vara same idag. Ožžon lihkus lohkat ovddalgihtii artihkkala osiid, mat guske mu, ja evttohit njulgemiid faktafeaillaide, mat ledje ain báhcán tekstii, vaikke dokumentarista lei bargan sámeáššiiguin čavčča 2019 rájes.

Govva dokumeanttas Jag är same. Govva: Svenska Yle
Govva dokumeanttas Jag är same. Govva: Svenska Yle

Ledjen beassan gullat iežan osiid dokumeanttas jietnabáddin ovddalgihtii, muhto lihkká ballen oaidnit ollisvuođa. Ledjego dokumentii báhcán áššefeaillat sámiid birra? Maid osiid mu viđa jearahallamis Ijahis ijas, PwC:s, olgoministeriijas, Kiasmas ja Sámedikki ortniiduvvančoahkkimis dokumentarista lei geavahan? Man rollii dokumentarista lei mu bidjan vs. eará olbmot dokumeanttas?

Loahppaboađus lei goittotge lihkus áibbas buorre. Dokumeanta addá ovtta gova sámi servošis Suoma bealde ja gudnejahtan journalistta válljemiid.

Smihtten goittotge rahpat didjiide vásáhusaid dokumeantta govvemiin beaivegirjin.

Borgemánnu 2019

Lei Ijahis idja -vahkkoloahppa, ja Svenska Yle lei boahtán Anárii govvet tv-dokumeantta sámiid birra.

Ledjen lohpidan addit jearahallama sámeáššiin, muhto dokumeanta bovttii lihkká olu gažaldagaid. Duosttágo dokumentii vuolgit mielde? Mis leat maŋimuš áiggiid leamašan olu heajos vásáhusat riikka mediain, sihke tv:in ja aviissaiguin.

Okta ovdamearka lei dat, go skábmamánus 2016 Helsingin Sanomat almmustahtii artihkkala Bohccot borre Lappis jeahkála, ja Mikko-Pekka Heikkinen arvvai Ohcejohkii jearrat báhkka gažaldaga: Leatgo bohccot menddo olu?. Artihkkalis ledje botnjan máŋga ášši. Mu mielas vearrásamos lei, ahte áviisa lei geavahan anonyma gáldu, mainna attii hui roavvadit gova, ahte olmmoš livčče mahkká heakkaváras, jos hállá das, mo sámit bibmet bohccuideaset suinniiguin:

”HS jearahallan gálduid mielde bohccot lassebibmojuvvojit jo dálvet iige juohke suoidnelásta cáhppojuvvo. Njuoska suoidnegáhkut leat miehtá duoddara Ohcejogas vel geassitge. Gáldut eai hálit namaideaset eaige ássansajiideaset áviisii.”

Ovdalaš váldodoaimmaheaddjin dieđán, ahte anonyma, namahis gáldut geavahuvvojit hui, hui hárve. Yle nuolggadusaid mielde anonyma gáldut geavahuvvojedje dušše spihkastatdilis. Jos diehtu vižžojuvvui anonyma gáldus, nu gáldokritihkka lei hui dehalaš. Lean iešge bidjan doaimmaheaddji njulget šláddariid, maid son muitalii njuolggoradiosáddagis anonyma gálduid vuođul, daningo geavatlaččat anonyma gálduid geavaheapmái gáibiduvvui váldodoaimmaheaddji lohpi.

Nubbi ovdamearka lei Yle A-studio tv-prográmma Gii lea sápmelaš? guovvamánus 2018. Yle mielde “A-studio doaimmaheaddji Tuomas Hyytinen vulggii čielggadit, mas lea gažaldat sámeriiddus, mii gaiku Badje-Lappi”. Áššis almmustahttojuvvui neahttaášsi, mas lei klikkabajilčála “Berliinna muvrra lágan juohku seamma olbmuid gaskkas” ‒ Badje-Lappi gaikujeaddji riidu sápmelašvuođas vuordá ain čovdosa.

Doaimmaheaddji lei jearahallan diibmoviisáid máŋgga sápmelačča ja sámeáššiid áššedovdi, muhto jogo jearahallamat eai lean váldojuvvon ollenge mielde tv-prográmmii dahje jearahallamis lei geavahuvvon dušše hui uhca oasáš, ja jearahallon olmmoš biddjojuvvon ártegis rollii prográmmas.

Yle A-studio sámeprográmmas ožžo hui olu saji disinformašuvdna ja giellásat. Doaimmaheaddji ovdagáttut oidnojedje maiddái das, makkár miellagovaid son huksii muhtin sámiid birra, geat ledje mielde prográmmas ja neahttaáššis. Yle A-studio doaimmaheaddji bivddii maid mus jearahallama A-studio prográmmii, muhto in bargodili dihtii astan prográmmii mielde. Go oidnen loahppabohtosa, nu ledjen ilolaš, ahte in lean mannan mielde.

Mo de mearridin, ahte vuolggango mielde Svenska Yle dokumentii? Dat orui buorre vuolggasadji, ahte bargojoavku bođii ruoŧagiel Yles, nuppi giellaminoritehtajoavkku medias. Sis goit galggašii leat áddejupmi das, mo lea eallit unnitlohkun Suomas. Háleštin dokumentaristtain guhká telefuvnnas ja munnje bođii dakkár govva, ahte son guldala sámiid ja lea dahkamin áššálaš dokumeantta. Mu lassin dokumentarista áiggui jearahallat logiid sápmelaččaid Ijahis ija oktavuođas. Datge orui buorre vuolggasadji.

Ijahis idja -arena 2019. Govva: Oula-Antti Labba
Ijahis idja -arena 2019. Govva: Oula-Antti Labba

Govviimet Ijahis idja -lávvardaga, daningo mun in bearjadaga astan addit jearahallama Suoma PEN-klubba ordnen Ijahis idja -arena dihte, man mun láidestin. Lávvardaga govviimet Svenska Yle golmma olbmo govvenjoavkkuin máŋga diimmu jávregáttis, Sajosis ja Ijahis ija festiválašiljus luohtekonsearttas, gos mu buoremus ustit ja oarpmealli Anna Näkkäläjärvi-Länsman juoiggai min soga luđiid, maid son lei áiddo ealáskahttan arkiivabáttiin. Tv-kamera vurkii mu reakšuvnna máttaráhku luođi gullamis almmolaš lávddis. Min soga luđiid ealáskahttin lea munnje hui stuorra ášši, daningo orru, ahte daid bokte mii leat nanosmuvvan. Seammás dovddan stuorra morraša das, ahte luohteárbevierru lea mis measta boatkanan ee. lestadionismma dihtii. Ieš lean musihkkaolmmoš, muhto oarjemáilmmi musihkkateoriija ja harmonihkačuojaheami studeren mánnávuođa rájes leat billistan mu vejolašvuođaid oahppat árbevirolaš juoiganovdanbuktima, -jietnadeami. Dat lea munnje stuorra moraš, mas lea čállán kolumnna Álbmotmusihkka-bláđđái.

Svenska Yle govvejeaddji govvemin mu geahččamin juoigankonseartta. Govva: Pirita Näkkäläjärvi
Svenska Yle govvejeaddji govvemin mu geahččamin juoigankonseartta. Govva: Pirita Näkkäläjärvi

Ieš jearahallan jávregáttis lei guhkki. Gažaldagat guske hui máŋggalágan kultur-, historjá- ja politihkkááššiid. Gákti, luohti, sámegiella, sápmelašmeroštallan, lappalaštearbma, eananvuoigatvuođat, Jiekŋameara ruovdegeaidnu, Deanu soahpamuš, eamiálbmogat, ILO-soahpamuš, orrun Anáris, orrun Helssegis, vuoiŋŋalaš veahkaváldi maid vásihin Yle Sámi hoavdan.

Jearahallama maŋŋá čállen ustibii dieđu, ahte vásáhus lei lossat. Lossat danin, ahte fáttát ledje nu olu, ja danin, go juohke gažaldahkii fertii geahččalit vástidit nu bures, ahte lea áibbas seamma mii vástádus geavahuvvo ja man oktavuođas.

PS. Lávvardaga maŋŋá Svenska Yle joavku lei mearridan, ahte sii hálidit joatkit mu eallima čuovvuma Helssegis. Danin sii hálidedje govvet, go lávkejin Helssega-girdái sotnabeaivve.

Golggotmánu álgu 2019

Vuosttas deaivvadeapmi Svenska Yle joavkkuin Helssegis. Sii hálidedje govvet mu mu gávpotbirrasis. Bargen dalle fitnodatgávperáđđeaddin PwC:s ja ožžon bargoaddis lobi buktit govvenjoavkku firpmá almmolaš lanjaide. Svenska Yle ii dieđusge sáhttán govvet mu bargamin min kundariid luhtolaš prošeavttaiguin. Mis lei goittotge barggu vuolde PwC oassálastin Sámedikki ordnen sámi giellavahkkui. (Jorgalin PwC árvvuid davvisámegillii ja dagaimet dain screensavera, mii jorai 1200 PwC bargi dihtoriin miehtá Suoma guokte(!) vahku.) Svenska Yle oaččui govvet giellavahku válmmaštallama ovttas PwC gulahallanolbmuiguin. Dát oassi ii goittotge geavahuvvon dokumeanttas.

Sámi giellavahku 2019 várás jorgalin PwC árvvuid davvisámegillii ja dagaimet dain screensavera, mii jorai 1200 PwC bargi dihtoriin miehtá Suoma guokte(!) vahku. Govva: Pirita Näkkäläjärvi

Giellačoahkkima maŋŋá dokumentarista dagai nuppi guhkes jearahallama muinna. Das bođii várra guhkit go mun ja sii ledje plánenge, daningo sis ledje nu viiddes gažaldagat, ahte daid čilgemii vuđolaččat manai olu áigi. Dán jearahallamis ii dáidán geavahuvvot tv-prográmmas geavatlaččat mihkkege. Sivvan lei várra dat, ahte mannen nu detáljadássái sámi ásaidahttingažaldagaide, eananvuoigatvuođaide ja sámediggelága riektehistorjjálaš teknihkálašvuođaide, ahte daid lei menddo váttis bidjat oassin oanehis tv-dokumeantta.

(Dát lei muđui sámediggeválggaid maŋŋá ja sáhka lei maid das, ahte makkár plánat mus leat politihkás.)

Golggotmánu loahppa 2019

Deaivvaimet fas govvenjoavkkuin Helssegis. Iđđes Svenska Yle lei čuovvumin mu olgoministeriijas, gosa ođđa árktalaš ja antárktalaš ambassadevra Petteri Vuorimäki lei bovden mu. Sivvan galledeapmái lei Students on Ice -fidnu, gos ledjen borgemánus 2019 Kalaallit Nunaatis ja Davvi-Kanadas vuosttas EU sádden skuvlejeaddjin. Svenska Yle oaččui govvet deaivvadeami álggus, muhto loahpas báziimet ságastallat dušše gaskaneamet olgoministeriija veagain. Govat deaivvadeami álggus eai goassege geavahuvvon tv-prográmmas.

Olgoministeriijas 16.10.2019 árktalaš ja antárktalaš ambassadevra Petteri Vuorimäki guossin, Govva: Olgoministeriija

Olgoministeriija maŋŋá Svenska Yle govvenjoavku hálidii deaivat Kiasmas. Sii hálidedje govvet mu geahččamin Outi Pieski installašuvnna ja Marja Helander filmma. (Danin mus lei gákti badjelis Kiasmas, go ledjen boahtimin olgoministeriijas.) Čaibmen govvenjoavkui, ahte dás boahtá dakkár Pirita Näkkäläjärvi Looking At Things -dokumeanta. Dáiddagovvemiid maŋŋá dagaimet oanehis jearahallama, mii gieđahalai eanaš dan, man unnán suopmelaš servodagas lea diehtu sámiid birra ja man olu sámit gártet skuvlet váldoálbmoga áibbas vuođđoáššiin. Dán jearahallamis ii dáidán boahtit mihkkege prográmmii.

Skábmamánnu 2019

Dokumentarista lei geahččamin, go Venetsia biennálas 2019 Suoma ovddastan filbma The Killing of Čáhcerávga, mas juigen ja čájáhallen, čájehuvvui vuosttas háve Helssegis. Govvejeaddji ja jietnaalmmái eaba lean mielde, nu ahte dán dáhpáhusas ii boahtán mihkkege dokumentii. Suddu, daningo dán fidnus mun ledjen dahkkin ja dáiddarin inge beare geahččamin eará olbmuid dahkan dáidaga.

Oassi The Killing of Čáhcerávga -filmmas Venetsia biennálas 2019. Video: Pirita Näkkäläjärvi

Guovvamánnu 2020

Svenska Yle bođii nuppe háve Anárii govvet Sámedikki ortniiduvvančoahkkinvahkus. Gearggaimet deaivat easka justa ovdal ortniiduvvančoahkkima álggu dan meare, ahte govvejeaddji bijai munnje mikrofovnna. Sii hálidedje govvet ja báddet dan, go Sámediggi ja mun lávlluimet Sámi soga lávlaga.

Dalán lávluma ja nammačuorvuma maŋŋá dáhpáhuvai oalle erenoamaš episoda, mas dokumentarista beasai ieš vásihit makkár doaibman sámeáššiiguin lea. Moadde suomamielat sámediggeáirasa dahke nummira das, ahte Svenska Yle joavku lei govvemin almmolaš Sámedikki čoahkkimis. Nubbi dokumeantadahkki Suvi West, guhte lei maid govvemin báikki alde, dajai Yle Sámi jearahallamis, ahte su mielas ahte gažaldagas lei sensureren- ja jávohuhttiniskkadeapmi, ja vuohki mainna geahččalit jaskkodahttit rabas ságastallama ja giddet daid olbmuid njálmmi, geat figget buktit áššiid ovdan.

Yle Sápmi muitalii dáhpáhusas ná:

”Ortniiduvvančoahkkima jođiheaddji, anárlaš Kari Kyrö muitalii čoahkkima álggus, ahte muhtin Sámedikki lahtut leat almmuhan, ahte eai hálit govvejuvvot.

Sámediggeáirasat Inka Kangasniemi ja Anu Avaskari háliideigga ráddjet dokumentáraid govvema Sámedikki ortniiduvvančoahkkimis Anáris odne guovvamánu 27. beaivve. Kangasniemi válddii ovdan sáhkavuorustis dan, ahte dokumentáraid govvemis ii leat boahtán ovddalgihtii diehtu sidjiide, ja son háliida diehtit, makkár oktavuođas son čájehuvvo dokumentárain.

– Mun bivddášin, ahte in oidnošii govain ja mu eai filbmešii.

Kangasniemi gáibidii dokumeantadahkkiin čilgehusaid dokumeanttaid sisdoaluin e-boasta bokte. Yle Sápmi ii leat velá ožžon Inka Kangasniemi kommenteret sávaldagas govvengildosis.

Dokumeantadahkki Mikaela Weurlander Svenska Yles muitalii čoahkkima álggus iežas prošeavttas, man sii leat govvemin ja čilgii, ahte almmolaš sajis galggašii leat lohpi govvet. Weurlander namuhii, ahte sii leat dahkamin diimmu guhkkosaš dokumentára, mas muitalit sápmelaččain ja masa leat jearahallan máŋggaid olbmuid.

Dát episoda lei áibbas dárbbašmeahttun. Dieđán maid, ahte váidaleaddjiide lei sáddejuvvon ovddalgihtii oalle dárkilis diehtu das, maid ja masa Svenska Yle lea Sajosis govvemin. Na, nuppe dáfus lei buorre, ahte dokumeantajoavku gárttai ieš vásihit dán. Ja váidaleaddjit fas dahke sámiide bálvalusa, go gilde iežaset govvema dokumentii. Seasttašuvaiba sadji ja mielde ii boahtán sin disinformasuvdna ja populisma.

Pirita Näkkäläjärvi. Govva: Ville-Riiko Fofonoff / Sámediggi
Mu virggálaš sámediggegovva 2020‒23. Govva: Ville-Riiko Fofonoff / Sámediggi

Svenska Yle jearahalai mu vel oktii ortniiduvvančoahkkima nuppi beaivve lunšabottus. Mus lei hui fámuiduvvan dovdu ja muitalin rámis mo min sámemielat áirasiid joavku lei nákcen jorgalit sátnejođiheaddjigilvvu Tuomas Aslak Juuso vuoitun jienaiguin 16‒5. Muitalin maid, man buorre dovdu lei leat válggaiguin válljejuvvon Sámedikki lahttu, ja beassat áibbas virggálaččat bargat iežas váibmoáššiiguin. Nuppe dáfus muitalin mán ártegis dovdu lei čuožzut doppe čoahkkima ovddabealde dan dilis, go in lean gilvohallamin Sámedikki presideantagilvvus, vaikke iežan agi, duogáža, bargovásáhusa ja beroštumiid vuođul dat livčče leamašan hui lunddolaš, muhto ahte eallin manai dál ná ja juohkeláhkai kombinašuvdna Helena Director-bargu ja Sámedikki lahttovuohta doaibmá hui bures. Dán jearahallamis ii boahtán mihkkege prográmmii.

Njukčamánnu 2020

Ledjen koronaáigodaga gáiddusbarggus Anáris, go dokumentarista válddii oktavuođa. Dokumeanta lei measta gárvvis ja son fálai munnje vejolašvuođa guldalit iežan jietnabáttiid dokumeanttas. Giiten doaimmaheaddji vejolašvuođas dárkkistit iežan sitáhtaid, vaikke jearahallon olmmošin mus ii diedusge leat váldi váikkuhit doaimmaheaddji journalistalaš válljemiidda. Nuppe dáfus, mu beales buot maid ledjen dadjan oaččui bidjat olggos.

Dán muttus ii lean vel diehtu, goas dokumeanta boahtá olggos, muhto dat lei dieđus, ahte koronadili dihte dokumeantta čájeheapmi tv:s sirdašuvai álgoálgosaš plánain.

Miessemánnu 2020

Ožžon dokumeantadahkkis dieđu, ahte dokumeanta Jag är same čájehuvvo Yle Femis/Teemas geassemánu 9. beaivve 2020 diibmu 18.30 ja nuppádassii geassemánu 12. beaivve 2020 diibmu 10.

Bloggačállosa váldogovva: Svenska Yle

Keesi Sajosist | Summer in Sajos

Juovlaskeaŋkaruhta buoridii vehá dili, muhto sámi kulturmearreruhta lea ain menddo uhcci

Suoma Sámedikki kulturlávdegoddi juogádii 19.5.2020 ng. juovlaskeaŋkaruđa sámi servviide, kulturdoaibmiide ja dáiddariidda.

Keesi Sajosist | Summer in Sajos
Photo: Sámediggi | Saamelaiskäräjät | The Sámi Parliament

Duogáš lea dat, ahte Suoma riikkabeaivvit juolludedje Suoma Sámediggái 100 000 euro juovlaskeaŋkaruđa oassin jagi 2020 bušeahta. 45 000 euro das juogáduvvui kulturmearreruhtan.

Juovlaskeaŋkaruđa galgá geavahit jagi 2020 áigge. Danin ii lean áigi ordnet ođđa ohcama, ja juovlaskeaŋkaruhta juhkkojuvvui diimmá ohcamušaid vuođul. Nappo seamma ohcamušaid vuođul juogáduvvojedje kulturmearreruđat guktii: 16.12.2019 ja 19.5.2020.

Geat ožžo kulturmearreruđa 16.12.2019 oidno dáppe ja 19.5.2020 juolludeamit oidnojit fas dáppe Suoma Sámedikki neahttasiiddus.

Juovlaskeaŋkaruhta buoridii vehá dán jagi dili

Sámi kulturmearreruhta lea bisson seamma dásis jagi 2010 rájes. Dábálaččat dat leat 176 000 jagis. Kulturmearreruhta boahtá jahkásaččat oahpahus- ja kulturministeriijas ja dat juogáduvvo Suoma beale sámi servviide, dáiddariidda, duojáriidda, kulturbargiide sihke davviriikalaš sámi servviide ja Ohcejoga girkostobuide.

Juovlaskeaŋkaruhta buoridii dán jagáš kulturmearreruhtadili vehá. Kulturlávdegoddi sáhtii addit lassedoarjaga jo ruhtaduvvon fidnuide, ja doarjugoahtit miehtá sámeguovllu ja Suoma fidnuid, mat eai vel 16.12.2019 ožžon kulturmearreruđa.

Lihkká veahkkeruđat per oažžu báhce fas gaskamearalaččat uhccin. Ámmátdáiddariidda dát lea stuorra hástalus, daningo kulturmearreruđa ala ii sáhte rehkenastit stuorát, guhkesáigásaš, váikkuheaddji prošeavttaid ruhtadeami.

Sámi servviid dilli ii leat dađi buoret (Petra Laiti čálii servviid hástalusaid birra bures 27.5.2020). Kulturmearreruđa doaibmadoarjja gokčá oasi hálddašangoluin, ja lassin lea vejolaš ohcat prošeaktaruhtadeami dáhpáhusaide, doaluide ja doaimmaide. Hástalus lea goittotge seamma go dáiddariinge: uhca kulturmearreruđaiguin ii leat vejolaš lágidit maidege stuorrá.

Yle Sápmi muitalii 27.5.2020, ahte sámi servviide lea váttis gávdnat doaibmaolbmuid. Danin ovdamearkan Oulu Sámit -searvi lea vihkkehallamin olles searvvi heaittiheami. Oulu Sámit áiguge geahččalit geasuhit doaibmaolbmuid čoahkkinbálkkašumiiguin. Doaivvu mielde earáge searvvit guorahallet vejolašvuođa máksigoahtit juobe unna čoahkkinbálkkáid doaibmaolbmuide ‒ sámi kulturmearreruđa olis dat lea vejolaš.

Symbolalaš, muhta dehalaš doarjja

Dálá dilis sámi kulturmearreruhta lea measta dušše beare symbolalaš doarjja, daningo doarjjasupmit leat nu uhccit. Nuppe dáfus kulturmearreruđas lea hui stuorra mearkkašupmi olles sámi searve-, kultur- ja dáiddasuorgái. Dieđán iešge kulturmearreruđa ohccin Fáktalávvu-bloggai, man dehalaš lea oažžut doarjaga namalassii iežas álbmogis ja servošis (juolludeapmi 9.2.2018 500 euro).

Kulturlávdegoddi lea evttohan Sámedikki doaibmaprográmmii valgabádjái 2020‒23 geahččalit loktet kulturmearreruđa oktiibuot 250 000 euroi, mas 13 000 euro manašii Ohcejoga girkostobuide. Datge ii leat lahkage doarvái. Maŋimuš ohcamisge kulturlávdegoddái bohte 68 ohcamuša 399 770 euro ovddas.

Sámi kulturmáilbmi anssašivčče olu eanet go dušše moaluid. Min dáiddariidda galggašii leat vejolašvuohta máksit seammasturrosaš dáiddarveahkeruđaid, maid stáhta juolluda Dáidaga ovddidanguovddáža (Taike) bokte jahkebeallái, jahkái, golmma jahkái, viđa jahkái, ja juobe logi jahkái. Min servviin galggašivčče leat albma doaibmavejolašvuođat sámi gilážiin ja maid gávpotservošiid doarjjan. Min kulturbargiin galggašii leat vejolašvuohta váldit áiggi iešguđetlágan duodje-, ealáskahttin- ja čállinbargguide.

Oppalohkái sámi kulturmearreruđain galggašii leat vejolaš ovddidit sihke ámmátlaš dáiddabarggu ja nannet maiddái sámi servodatlaš eallima.

Pirita Näkkäläjärvi lea Suoma Sámedikki kulturlávdegotti sátnejođiheaddji 2020‒23.

Govva lea váldojuvvon Venetsia Biennálas 2019, gos sámit ledje mielde dáiddarjoavkkus Miracle Workers, mii ovddastii Suoma. Dáiddarat gokče FINLANDIA-šilttas bustávaid nu, ahte das šattaige LAND. Govva: Oula-Antti Labba

Jurdagat duohtavuođa- ja soabadankomiššuvnnas ‒ Sámepolitihkás gártá ráhkkanit beahttášumiide

Lean smiehtadan vejolaš duohtavuođa- ja soabadankomiššuvnna Suoma bealde ja vuosttamužžan bođii millii, ahte sámepolitihkás gártá ráhkkanit beahttášumiide.

Duohtavuođa- ja soabadankomiššuvdna lea oalle erenoamaš politihkálaš proseassa danin go Suoma Sámediggi lea ieš dan hálidan. Oalle erenoamaš lea datge, ahte mii vel dán muttus, go leat ráhkkaneamen nammadit komissáraid, gártat ballat, ahte olles proseassa manná endorii.

Govva lea váldojuvvon Venetsia Biennálas 2019, gos sámit ledje mielde dáiddarjoavkkus Miracle Workers, mii ovddastii Suoma. Dáiddarat gokče FINLANDIA-šilttas bustávaid nu, ahte das šattaige LAND. Govva: Oula-Antti Labba
Govva lea váldojuvvon Venetsia Biennálas 2019, gos sámit ledje mielde dáiddarjoavkkus Miracle Workers, mii ovddastii Suoma. Dáiddarat gokče FINLANDIA-šilttas bustávaid nu, ahte das šattaige LAND. Govva: Oula-Antti Labba

Muhtin cuiggodii mu sámediggeválggaid áigge sosiála medias, ahte manin lean nu pessimisttalaš sámediggelága birra.

Mu mielas sámepolitihkás sáhttá leat oktanaga hui idealista (ČSV!), muhto maiddái dovddastit daid realitehtaid, maid siste mii sámepolitihká geahččalit Suomas ovddidit njeallje jagi ain hávil. Seamma áigge sáhttet leat hui idealistalaš guhkit áiggi mihttomearit, muhto lea maiddái vejolaš árvvoštallat, ahte makkár boađus lea oktanaga realistalaš ja dohkkálaš lagasáiggis. Ovdamearkka dihtii sámediggelágas mii diehtit, ahte Suoma stáhtas leat dihto čavga gáibádusat Alimus hálddahusrievtti rollas, main dat ii dáidde luohpat ‒ ii, vaikke mii sámit mo hálidivččiimet nannet láhkaásaheamis iežamet iešmearrideami eamiálbmogin (nu johtilit go vejolaš).

Vejolaš duohtavuođa- ja soabadankomiššuvdna sáhttá bargat olu buori.

Dat lea čielggas, ahte sámit leat struktuvralaččat vealahuvvon Suoma iehčanasvuođa áigge mearrádusaid dahkamis, skuvlavuogádas, dearvvasvuođabálvalusain, eanangeavaheamis, boazodoallolágas ja nu ain. Dat lea čielggas, ahte Suomas váilu diehtu sámiid birra. Dat lea čielggas, ahte Suoma servodat ii leat huksejuvvon go ovtta álbmoga eavttuiguin. Lea erenoamaš buorre, jos duohtavuođa- ja soabadankomiššuvdna beassá vuđolaččat čielggadit ja čilget dáid áššiid iežas raporttas. Suoma stáhta galgá de váldit raportta duođas ja divvugoahtit áššiid.

Duohtavuođa- ja soabadankomiššuvdna lei okta Suoma Sámedikki válgabaji 2016‒2020 stuorámus fidnuin. Mandáhtta gárvánii maŋimuš dievasčoahkkimii 17.12.2019, mas Sámediggi dohkkehii duohtavuođa- ja soabadanproseassa mandáhta. Dohkkeheapmi ii lean ovttamielalaš: logis jienastedje mandáhta dohkkeheami bealis, njealjis vuostá ja okta guđii guoros jiena.

Ieš livččen sirdán mearrádusa duohtavuođa- ja soabadanproseassa mandáhtas Sámediggái 2020‒2023.

Ná stuorra áššis livčče leamašan govttolaš gullat guovtti Sámedikki. Livččiimet maid ožžon lasseáiggi gullat akademalaš dutkiid, geat leat jo guorahallan duohtavuođa- ja soabadanproseassaid maiddái Davviriikkain*. Livččiimet beassan smiehttat áibbas varrasamos dutkandieđuid vuođul, ahte leatgo buot bealit sihkkarit váldojuvvon vuhtii mandáhtas.

*) Moadde beaivve dán čállosa maŋŋá almmustuvai professor Rauna Kuokkasa akademalaš artihkkal Reconciliation as a Threat or Structural Change? The Truth and Reconciliation Process and Settler Colonial Policy Making in Finland, mii analysere Suoma duohtavuođa- ja soabadanproseassa dán rádjai.

Mandáhta ii livčče gánnehan dohkkehit menddo álkit, daningo das Suoma Sámediggi massii ovtta koartta ráđđádallamiin.

Mis livčče olu eanet ráđđádallanfápmu, jos duohtavuođa- ja soabadanmandáhtta livčče ain rabas. Lean hui fuolas dan dilis, ahte mis galggašii álgit duođalaš soabadanproseassa, muhto seamma áigge Suoma stáhta ii vuollán divvut sámediggelága ng. sápmelašmeroštallama dakkárin, ahte Sámediggi sáhtášii dan dohkkehit. Iibat dat livčče buot buoremus vuođđu olles duohtavuodá- ja soabadanprosessii, ahte stáhta čájehivčče ovdamearkka soabadanvuoiŋŋas, ja divttášii sámiid ieža mearridit dakkár sámediggelága, mii min álbmogii heive. Ja mii oaččošeimmet hábmet sápmelašmeroštallama duohtavuođa vuođul, nappo historjjálaš fáktaid ja álbmogiidgaskasaš geatnegasvuođaid vuođul.  

Ja, diehtitgo mii velge doarvái bures, mii lea Suoma stáhta motivasuvdna ng. soabadanprosessii?

Stáhta orru leamen hui čatnašuvvan duohtavuođa- ja soabadankomiššuvdnii. Jo golbma stáhtaministtara guovtte iešguđet bellodagas (Juha Sipilä (guovd.), Antti Rinne (sd) , Sanna Marin (sd)) leat soabadanproseassa ovddidan. Leago sivvan dat, ahte Suopma hálida beassat čevllohallat duohtavuođa- ja soabadankomiššuvnnain ON:s ja muitalit álbmogiidgaskasaš arenain, man bures Suopma lea ordnen “iežas eamiálbmoga” áššiid? Váldoálbmotge orru liikomin soabadallankonseavttas hui olu ‒ lešgo danin, ahte tearbma geažida, ahte stáhta ii okto leat sivalaš masage.

Professor Rauna Kuokkanen dajai jagis 2017 mu jearahallamis, ahte jos Suoma stáhta duođas háliida álggahit soabadanproseassa ja ahte sámit servet dasa, lea vealtameahttun ahte stáhta čájeha dan maiddái iežas daguid ja sátneválljemiid bokte. Rávdná dajai maid, ahte jos deattuha soabadallama ovdalgo leat láhččán dasa nana vuođu, dat ii boađe lihkostuvvat.

Duohtavuođa- ja soabadankomiššuvnna bargu ferte vuođđuduvvat historjjálaš fáktaide.

Orru áibbas jáhkkemeahttun, ahte dan gártá oba čállitge dahje dadjatge jitnosit. Eaibat buot proseassat Suomas vuođđuduva fáktaide? Sanna Marina ráđđehusprográmmasge daddjojuvvo, ahte sin doaimmat vuođđuduvvet dutkojuvvon dihtui.

Váidalahtti mii dieđusge diehtit, ahte Suomas čuolbman lea dat, ahte sámiid historjá lea botnjojuvvon jo máŋgalot jagi. Juobe akademiija lea proaktiivalaččat oassálastán disinformašuvnna jorgaleapmái mahkká akademalaš diehtun. Jos duohtavuođa- ja soabadankomiššuvnna bargu álgá, nu dan eaktun ferte leat, ahte historjjálas fáktat gudnejahttojuvvojit.

Go geassá visot oktii, nu duohtavuođa- ja soabadanproseassas orrot leamen vel olu riskkat.

Muhto dego máŋgga earáge mearrádusain, nu mii fertet eallit dainna ovddit Sámedikki mearrádusain duohtavuođa- ja soabadankomiššuvnna birra ‒ jos de Sámediggi ii vácce eret olles proseassas vel man nu muttus.

Govva: Paul-Anders Simma / Saamifilmi Oy

Hesarin arvio meni metsään ‒ Paul-Anders Simman uusin dokumenttielokuva on autenttinen kuvaus Venäjän saamelaisten tilanteesta

Vaikka Paul-Anders Simman Rakas äitini -dokumentin yleisilme on tumma ja koruton, niin saamelaisen silmään saamelaisuus on läsnä koko elokuvan ajan.

Ohjaaja Paul-Anders Simma uusi, koskettava dokumentti Rakas äitini (Suomi 2020) esitettiin Ylellä torstaina 23.4.2020. Helsingin Sanomissa ilmestyi samana aamuna arvio dokumentista otsikolla Dokumentti seuraa venäläisiä orpotyttöjä etsimässä juuriaan mutta tyttöjen saamelaistausta jää harmillisen vähälle.

”DOKUMENTIN taustamateriaaleissa sen omilla ja Ylen verkkosivuilla kerrotaan, että saamelaisia on sulautettu valtaväestöön myös Venäjällä samoin kuin useita muita alkuperäiskansoja eri puolilla maailmaa.

Nyt nähtävässä versiossa se puoli Dashan ja Aljonan taustasta jää aika vähälle. Siinä kyllä mainitaan, että Dasha on unohtanut saamenkielen ja näytetään hieman elämää Luujärvellä.

Mutta katsoja melkein unohtaa tyttöjen saamelaistaustan vähän samoin kuin heille tuntuu käyneen. Olisiko iso osa sitä teemaa jäänyt pois leikattuihin vähän päälle 20 minuuttiin?

Tällaisena Rakas äitini kertoo yleisinhimillistä tarinaa tyttöjen yrityksistä päästä sovintoon menneisyytensä kanssa. Liikuttaahan sekin, ja loppuratkaisu, jossa Dasha löytää lopullisesti äitinsä, kertoo paljon ihmisten välisten siteiden voimasta.

Mutta ihan kuin kokonaisuudesta puuttuisi jotain.”

Arvioon pitää ymmärrettävästi löytää kriittistä kulmaa, mutta tässä kritiikki osuu aivan väärään asiaan.

Päinvastoin, televisiossa esitetty versio Paul-Anders Simman dokumentista on hyvin autenttinen kuvaus Venäjän puolen saamelaisten tilanteesta.

On vaikeaa tietää mitä Hesarin kriitikko Harri Römpötti odotti näkevänsä enemmän. Erilaisten eksoottisten saamelaissymbolien näkymistä? Väriloistoa, kultaa ja hopeaa? Iloluontoista tanssia ja laulua? Juurevaa leu’ddaamista? Yltäkylläistä porokulttuuria?

Nämä ovat kohtuuttomia odotuksia venäjänsaamelaiselle yhteisölle, joka on kokenut raakaa pakkoassimilaatiota. Kokonaisten yhteisöjen pakkosiirtoja rannikolta Neuvostoliiton armeijan tukikohtien alta. Henkistä väkivaltaa sisäoppilaitoksissa. Maiden menetyksiä ja raskaan teollisuuden hengenvaarallisia saasteita. Jopa yhden kokonaisen saamen kielen kuoleman.

Dokumentti hyppää yli Venäjällä virallisista yhteyksistä tutut värikkäät ja tekopirteät folklore-esitykset ja näyttää suoraan raadollisen todellisuuden, ilman mitään eksotisointia.

Jos jotain tuntuu ennakko-odotuksista poiketen puuttuvan, niin sille ovat vakavat syynsä.

Paul-Anders Simma kertoo Lapin Kansa Ságat -toimituksen haastattelussa, että orpokotiin joutuneiden saamelaistyttöjen Dašan ja Aljonan tilanne on melko tavallinen ja ikävä Venäjän puolen saamelaisten keskuudessa.

Saamelaisen silmään saamelaisuus on läsnä läpi dokumentin

Vaikka dokumentin yleisilme on tumma ja koruton, niin saamelaisen silmään saamelaisuus on läsnä koko elokuvan ajan.

Se kuuluu Dašan nuoreksi ihmiseksi hyvin syvällisissä pohdinnoissa omasta saamelaisuudesta. Se näkyy vanhoissa valokuvissa Dašasta hänen isovanhempiensa laavulla. Se huokuu luujärveläisten saamelaisnaisten käytöksestä sukulaistyttöjen tultua kylään. Se kuuluu heidän kertomuksissaan asuntoloissa kokemastaan syrjinnästä. Se välittyy tavasta, jolla suvusta puhutaan. Tärkeydestä, joka saamen kielen osaamiselle annetaan. Se välittyy betonikerrostalojen lomassa kävelevien ihmisten kaipuuna tunturiin.

Kaikesta saamelainen tunnistaa toisen saamelaisen.

Sillä juuri tällaisesta puheesta tunnistaa saamelaisen. Kulttuurin sisäisen näkemyksen, etnostressin.

Screenshot/Yle
Screenshot/Yle

”Tiedän siitä ja tunnen sen sisälläni. Mutta en tunne olevani aito saamelainen.

Jotta voisi tuntea niin, pitäisi asua siellä ja elää sitä elämää.

Yritin opetella saamea. En ymmärtänyt mitään.

En osaa lausua sitä A:ta, jonka päällä on pisteet.

Puhuin saamea, kun olin ihan pieni. Mutta en osaa sitä enää.

Se kulttuuri kiinnostaa minua.

Kävimme siellä äidin kanssa ja pidimme siitä. Etsin saamen aapista.

Opettaja kertoi minulla saamelaisista ja muista arktisista kansoista.

Hän sanoi, että saamelaiset ovat uhanalaisia ja heitä pitää suojella.

Olin ihan että oi!

Kerroin siitä kotona äidille. hän pyysi kaikki koolle.

”Daša on uhanalainen. Suojellaan häntä.””

Simma tekee arvokasta työtä

Paul-Anders Simma tekee arvokasta työtä tuomalla esille Venäjän puolen saamelaisyhteisöjen tilanteen.

Saamelaismedia ei kaikista edistysaskelista huolimatta ole pystynyt tuomaan Venäjän puolen saamelaisten elämää näkyviin esimerkiksi pohjoismaiseen saamenkieliseen tv-lähetykseen Ođđasatiin. Saamelaisessa mediamaisemassa on Venäjän saamelaisten kohdalla valkoinen läiskä.

Paul-Anders Simma sanoo Lapin Kansa Ságat -toimitukselle, että hän pääsi kuvaamaan Venäjän orpokoteja aikaisemman dokumenttinsa Olga – to my friends päähenkilön kautta.

”Olga Kirillova on kasvanut juuri siinä samassa lastenkodissa kuin Daša. Olgan elämä lastenkodissa oli hyvin traumaattinen. On harvinaista, että kuvausryhmä pääsee sisään lastenkoteihin ja sitä varten on vaikeaa saada lupia. Olgan kautta pääsimme vierailemaan siellä ensimmäistä kertaa”, Simma kertoo haastattelussa.

Tasha 2017. Govva: Paul-Anders Simma / Saamifilmi Oy
Tasha 2017. Govva: Paul-Anders Simma / Saamifilmi Oy

Kuva: Ville-Riiko Fofonoff / Sámediggi

Neuvottelut käänsivät puheenjohtajavaalin luvut selkeästi 16‒5

Julkaistu alunperin Inarilaisessa 3.3.2020

Saa­me­lais­kä­rä­jien jär­jes­täy­ty­mis­ko­kous käy­tiin to‒pe 27.‒28.2.2020 Sa­jok­ses­sa. Pu­heen­joh­ta­jak­si va­lit­tiin Tuo­mas As­lak Juu­so Enon­te­ki­öl­tä sel­vin lu­vuin 16‒5, vaik­ka neu­vot­te­lui­hin läh­det­tiin en­nak­ko­a­se­tel­mis­ta 12‒9. Lu­vut kään­tyi­vät his­to­ri­al­li­sen sel­keik­si eri­tyi­ses­ti asi­al­lis­ten neu­vot­te­lui­den tu­lok­se­na, joi­ta käy­tiin kaik­kien kah­den­kym­me­ne­nyh­den saa­me­lais­kä­rä­jä­e­dus­ta­jan kes­ken en­sim­mäi­se­nä päi­vä­nä.

Pu­heen­joh­ta­jis­ton, hal­li­tuk­sen, lau­ta­kun­tien, neu­vos­to­jen ja mui­den kes­keis­ten työ­ryh­mien va­lin­nat siir­tyi­vät täl­lä ker­taa toi­sel­le ko­kous­päi­väl­le. Syy­nä oli ikä­pu­he­mies Kari Ky­rön mää­rää­mä neu­vot­te­lu­tau­ko, joka kes­ti lä­hes koko en­sim­mäi­sen päi­vän ajan ja jota ve­ny­tet­tiin ai­na seu­raa­vaan aa­muun as­ti.

Jo en­sim­mäi­sen il­lan ai­ka­na use­at edus­ta­jat kui­ten­kin pyy­si­vät, et­tä neu­vot­te­lu­tau­ko lo­pe­tet­tai­siin ‒ vaik­ka ää­nes­tyk­sel­lä ‒, ja ko­kous ja ää­nes­tyk­set lai­tet­tai­siin käyn­tiin. Kä­si­tyk­sem­me mu­kaan jopa seit­se­män­tois­ta saa­me­lais­kä­rä­jä­e­dus­ta­jaa oli ko­kouk­sen käyn­nis­tä­mi­sen puo­lel­la tors­tai­na noin klo 19, kun neu­vot­te­lu­tau­ko mää­rät­tiin kes­tä­mään seu­raa­vaan aa­muun as­ti.

Mitä sul­jet­tu­jen ovien ta­ka­na tors­tai­na sit­ten ta­pah­tui? Erään neu­vot­te­li­jan vii­saas­ta eh­do­tuk­ses­ta to­det­tiin, et­tä kah­den­kym­me­ne­nyh­den edus­ta­jan kes­ken ei val­lit­se yk­si­mie­li­syyt­tä nk. saa­me­lais­mää­ri­tel­mäs­tä, ja sik­si se pää­tet­tiin jät­tää neu­vot­te­lui­den ul­ko­puo­lel­le. Tä­män jäl­keen kes­kus­tel­tiin hy­vin ra­ken­ta­vas­ti, asi­a­kes­kei­ses­ti ja yh­tei­sö­läh­töi­ses­ti. Tu­lok­se­na oli yh­tei­nen nel­jän koh­dan pri­o­ri­teet­ti­lis­ta, joka ko­ros­taa saa­me­lai­syh­tei­sö­jen hy­vin­voin­ti-, kie­li- ja kult­tuu­ri­pal­ve­lui­ta sekä saa­me­lai­sa­lu­eel­la et­tä sen ul­ko­puo­lel­la.

Kos­ka asi­a­ky­sy­myk­sis­tä va­lit­si yk­si­mie­li­syys, niin seu­raa­vak­si siir­ryt­tiin tun­nus­te­le­maan hen­ki­lö­va­lin­to­ja. Lau­ta­kun­ta­pai­kois­ta­kin pääs­tiin yh­tei­sym­mär­ryk­seen en­sim­mäi­sen päi­vän ai­ka­na. Kai­kil­le kiin­nos­tu­neil­le edus­ta­jil­le Sa­jok­sen pöy­dän ym­pä­ril­lä löy­tyi lau­ta­kun­ta­paik­ka tai va­ra­paik­ka, ja sa­mal­la pys­tyt­tiin ot­ta­maan huo­mi­oon kie­lel­lis­ten ja alu­eel­lis­ten ryh­mien edus­tus sekä nais­ten ja mies­ten vä­li­nen tasa-ar­vo.

Myös hal­li­tuk­sen va­lin­nas­sa oli tär­ke­ää täyt­tää laki nais­ten ja mies­ten tasa-ar­vos­ta sekä työ­jär­jes­tyk­sen edel­ly­tys, jon­ka mu­kaan hal­li­tuk­sen tu­lee edus­taa mah­dol­li­sim­man hy­vin Suo­men saa­me­lais­ten kie­lel­li­siä ja alu­eel­li­sia ryh­miä. Kol­men Ina­rin kun­nan ina­rin­saa­me­lais­ten kie­li­ryh­män edus­ta­jan (Kari Kyrö, Anu Avas­ka­ri, In­ka Kan­gas­nie­mi) va­lit­se­mi­nen hal­li­tuk­seen ei oli­si ol­lut edes mah­dol­lis­ta, kos­ka sil­loin il­man paik­kaa oli­si­vat jää­neet Ina­rin kun­nan kol­tan- ja poh­jois­saa­men­kie­li­set.

Neu­vot­te­luis­sa mu­ka­na ol­lei­na pi­dim­me koko kah­den­kym­me­ne­nyh­den edus­ta­jan ryh­mäs­sä käy­tyä aja­tus­ten­vaih­toa erit­täin ar­vok­kaa­na. Omien aja­tus­ten ker­to­mi­sen li­säk­si oli tär­ke­ää kuun­nel­la toi­sia. Täl­lä ta­val­la löy­sim­me mm. mo­neen luot­ta­mus­teh­tä­vään kai­kis­ta pä­te­vim­mät ja mo­ti­voi­tu­neim­mat hen­ki­löt.

Yk­si pit­kien neu­vot­te­lui­den tu­los oli myös se, et­tä ko­kouk­ses­ta toi­se­na päi­vä­nä hal­li­tus­va­lin­to­jen jäl­keen ulos­mars­si­nut pro­tes­ti­ryh­mä kuih­tui lop­pu­jen lo­puk­si ai­no­as­taan vii­teen hen­ki­löön. Me lo­put kuu­si­tois­ta edus­ta­jaa neu­vot­te­lim­me vi­de­o­lä­he­tyk­ses­sä, ka­me­roi­den edes­sä yh­des­sä, so­vin­nol­li­ses­ti ja ra­ken­ta­vas­ti lo­puis­ta asi­a­koh­dis­ta, ja teim­me pää­tök­set niis­tä yk­si­mie­li­ses­ti.

Jär­jes­täy­ty­mis­ko­kouk­sen kes­kus­te­le­va il­ma­pii­ri ja sen tu­lok­set an­ta­vat os­viit­taa, et­tä pys­tym­me jat­ka­maan sa­mas­sa hen­ges­sä myös lop­pu­vaa­li­kau­den, ja pys­tym­me saa­maan hy­viä tu­lok­sia, joi­den ta­ka­na hy­vin suu­ri osa edus­ta­jis­ta ha­lu­aa sei­soa.

As­ko Läns­man, saa­me­lais­kä­rä­jä­e­dus­ta­ja, Uts­jo­ki

Pi­ri­ta Näk­kä­lä­jär­vi, saa­me­lais­kä­rä­jä­e­dus­ta­ja, Ina­ri

Kuvakaappaus Ylen Elävästä Arkistosta

Stereotypioilla näytetään paikka yhteiskunnassa – Petelius ja nunnukasketsit

This column in English

Kansanedustaja Pirkka-Pekka Petelius (vihr) pyysi tällä viikolla saamelaisilta anteeksi loukkaavia nunnukasketsejään. Peteliuksen anteeksipyyntö on symbolisesti iso ja tärkeä asia.

Pirkka-Pekka Petelius ja Aake Kalliala pilkkasivat saamelaisia 1980- ja 90-luvuilla television Hymyhuulet-, Pulttibois- ja Manitbois-sketsisarjoissa. Petelius sanoo tiedotteessaan, että näissä tuotannoissa saamelaisia on kuvattu syrjivällä ja vääristelevällä tavalla.

Samoissa sarjoissa pilkattiin myös romaneja ja Petelius on jälkeenpäin ilmaissut haluavansa keskustella asiasta Romaniasiain neuvottelukunnan kanssa.

Kuvakaappaus Ylen Elävästä Arkistosta
Kuvakaappaus Ylen Elävästä Arkistosta

Stereotypioilla näytetään paikka vähemmistöille

Pirkka-Pekka Peteliuksen ja Aake Kallialan sketsit ovat olleet isossa osassa juurruttamassa stereotypioita saamelaisista.

Petelius ja Kalliala esiintyvät sketseissä rumissa feikkitakeissa, heidät on maskeerattu ruokottoman näköisiksi ja he hoilaavat nunnukalailaata halventavasti. Petelius ja Kalliala kuvaavat saamelaiset likaisina, alkoholiin menevinä ja hieman yksinkertaisina, ja kalliin saamenpuvun ja uhanalaisen joiun naurettavina.

Median ja viihteen kautta levitettävät stereotypiat eivät ole harmitonta leikkiä. Ne ovat ”paikan näyttämistä” suomalaisessa yhteiskunnassa ja sementoivat vallitsevia, epäsymmetrisiä valtarakenteita.

Stereotypiat ovat vallankäyttöä. Stereotypiat ovat yksi tapa alistaa vähemmistöjä.

Apulaisprofessori Abigail Levin sanoo kirjassaan Sananvapauden hinta – Porno, vihapuhe, ja niiden asettama haaste liberalismille (2010), että alistavalla retoriikalla on voimaa muuttua alistamiseksi.

Alistava retoriikka ja puhetapa pakottavat alempiarvoisiksi mielletyt pysymään kiltisti omassa lokerossaan.

Stereotypiat uhkaavat vähemmistöjen sananvapautta

Stereotypioilla on linkki vähemmistöjen sananvapauteen.

Tutkin saamelaisten sananvapautta Suomessa London School of Economicsiin tekemässäni MSc Dissertationissa (2017, luettavissa netistä). Haastattelututkimukseni identifioi viisi uhkaa alkuperäiskansa saamelaisten sananvapaudelle Suomessa. Yksi niistä on alistaminen mm. stereotypioiden ja ennakkoluulojen kautta.

Vähemmistöjä ja naisia käsittelevä sananvapauskirjallisuus on tuonut alistamisen käsitteen esille sananvapauden yhteydessä. Alistamista on tutkittu etenkin feministisessä kirjallisuudessa pornografiasta.

Alistavalla puheella voi Catharine MacKannonin (2003) ja Abigail Levinin (2010) mukaan olla suuria vaikutuksia. Alistava puhe:

  1. Ylläpitää asetelmaa, jossa vähemmistö on alisteisessa asemassa hallitsevaan kulttuuriin nähden
  2. Luokittelee alistetun ryhmän alempiarvoiseksi yhteiskunnassa
  3. Oikeuttaa alistettuun ryhmään kohdistuvan syrjinnän
  4. Riistää alistetulta ryhmältä heille kuuluvat oikeudet ja päätösvallan
  5. Hankaloittaa alistetun ryhmän mahdollisuuksia elämässä

Nunnukasketsit upposivat syvälle ihmisten tajuntaan

Haastattelututkimuksessani alistaminen ja stereotypiat tulivat esille nimenomaan Pirkka-Pekka Peteliuksen ja Aake Kallialan sketsien yhteydessä.

Haastateltavani näkivät, että Peteliuksen ja Kallialan nunnukasketsit ovat omalta osaltaan vahvistaneet ja ja ylläpitäneet stereotyyppisiä käsityksiä saamelaisista ja jopa kyseenalaistaneet saamelaisten kykyä toimia yhteiskunnassa.

Petelius ja Kalliala ovat rakentaneet vanhojen stereotypioiden päälle. Professori Veli-Pekka Lehtola kirjoittaa kirjassaan Saamelaiskiista (2015, luettavissa netistä), että vanhat saamelaisuuteen liittyvät stereotypiat ovat esittäneet saamelaiset primitiivisinä metsäläisinä.

Nunnukasketsien haitallinen vaikutus aukeaa, kun miettii kontekstia, jossa ne pyörivät julkisen palvelun tv:n primetimeajassa 1980- ja 90-luvuilla. Suomalaisessa yhteiskunnassa oli ja on edelleen häviävän vähän tietoa saamelaisista. Saamelaisista ei opetettu eikä edelleenkään opeteta juuri mitään mitään koulussa.

Kirjoitin vuonna 2017 Ylen strategiaartikkelikokoelmassa (luettavissa netistä), että viihdeohjelmien ja Lapin matkailuelinkeinon levittämät stereotypiat ovat edelleen monille suomalaisille tärkeimpiä saamelaisuuden tietolähteitä. Saamelaisista on lisäksi liikkeellä paljon valheellista tietoa myös verkossa, sosiaalisessa mediassa ja kuulopuheissa.

Nunnukasketsit ovat uponneet syvälle 1980- ja 90-luvuilla kasvaneiden tajuntaan. Kuulen ajoittain edelleen jopa työelämässä töksäytyksiä, joissa on kaikuja nunnukasketsien halventavasta puhetavasta.

Kohtaamilleni nuoremman sukupolven edustajille työelämässä nunnukasketsit ja niiden luoma stereotypia saamelaisista eivät onneksi tunnu olevan päällimmäisinä mielessä. Omien kokemusteni mukaan he näkevät saamelaisuuden luonnollisena osana yhteiskunnan diversiteettiä ja suhtautuvat saamelaisiin uteliaan positiivisesti.

Anteeksipyyntö liittyy sovintoprosessiin

Jos jaksoi lukea Vihreiden nettisivuilla julkaistun Pirkka-Pekka Peteliuksen tiedotteen loppuun asti, niin sieltä selvisi, että kontekstina hänen anteeksipyynnölleen on Suomen valtion ja saamelaisten välinen totuus- ja sovintoprosessi.

Suomalaiset ovat vähitellen heräämässä ymmärtämään oman etuoikeutetun asemansa verrattuna alkuperäiskansa saamelaisiin.

Peteliuksen anteeksipyyntö on signaali siitä, että asiat ovat suomalaisessa yhteiskunnassa liikkumassa parempaan suuntaan.

Sovintonäkökulmasta kiinnostuneille suosittele Helga Westin tuoretta blogikirjoitusta, jossa hän pohtii oliko Peteliuksen anteeksipyyntö poliittisten irtopisteiden keruuta vai aito sovinnon ele.

PS. Minulta on kysytty, että loukkasivatko Peteliuksen ja Kallialan saamelaisia pilkkaavat sketsit kolmekymmentä vuotta sitten saamelaisia. Kyllä loukkasivat. Vähemmistöön kuuluvana ymmärsin jo silloin ja ymmärrän nyt miten valtamedian levittämä pilkka vaikuttaa meihin ja yleisöön.

Monet saamelaiset kritisoivat Peteliuksen ja Kallialan sketsejä jo aikoinaan, mutta saamelaisten ääni ei silloin päässyt esille samalla tavalla kuin nyt sosiaalisen median aikakaudella.

Joitain jälkiä keskustelusta on sentään jäänyt historiankirjoihin. Yle kirjoittaa Elävän Arkiston artikkelissaan (luettavissa netistä) seuraavasti:

Peteliuksen ja Kallialan saamelaishahmot nousivat keväällä [1988] paitsi keskusteluaiheeksi myös uutisotsikoihin, koska niiden katsottiin loukkaavan saamelaisia. Tv-ohjelmaneuvosto käsitteli asiaa toukokuussa ja antoi Naima-Aslakille ja Soikhiapäälle hyväksyntänsä.

Tässä toinen aikalaisesimerkki, josta on jälkiä netistä. Expert-kodinkoneliikkeiden kampanjassa 1998 Peteliuksen nunnukahahmo mainosti kodinkoneita tv:ssä ja kuvastossa. Ry City-Sámit rs kanteli mainoksesta menestyksekkäästi kuluttaja-asiamiehelle. MTV kertoo uutisessaan vuonna 1998 seuraavasti (luettavissa netistä):

Kuluttaja-asiamies kehotti yhtiötä lopettamaan välittömästi kyseisten tv-mainosten esittämisen ja suoramarkkinointina jaettavan kesäkuvaston jakamisen. Kuluttaja-asiamiehen mukaan mainos esittää saamelaisen syrjivästi, kuvaa hänet vähempiarvoisena valtaväestöön nähden ja asettaa saamelaisten ihmisarvon kyseenalaiseksi.

PPS. Erinomaista analyysia Hesarilta (2019):

Englannin kielessä on jo pitkään ollut käsite ”punching down”, alaspäin lyöminen. Sillä tarkoitetaan vitsejä, joilla vahvemmassa asemassa oleva pilkkaa itseään heikommassa asemassa olevaa. Saamelaissketsit ovat malliesimerkkejä alaspäin lyömisestä. Niitä ei voi verrata esimerkiksi sketseihin, joissa pilkataan ministereitä tai muita vallanpitäjiä.

 

Lähteet

Helsingin Sanomat: Pirkka-Pekka Peteliuksesta tuli joidenkin silmissä petturi, kun hän pyysi saamelaisilta anteeksi vanhoja sketsejään – miksi? (2019, luettavissa netistä)

Veli-Pekka Lehtola: Saamelaiskiista (2015, luettavissa netistä)

Abigail Levin: The Cost of Free Speech: Pornography, Hate Speech, and Their Challenge to Liberalism (2010)

Catharine MacKannon: Toward a Feminist Theory of the State (2003)

MTV: Saamelaisia loukkaava mainos kiellettiin (1998, luettavissa netistä)

Pirita Näkkäläjärvi: Näkökulma: Närkästyneet saamelaiset otsikoissa (2015, luettavissa netistä)

Pirita Näkkäläjärvi: Threat to the Freedom of Speech of the Indigenous People Sámi in Finland (2017, luettavissa netistä)

Pirita Näkkäläjärvi: Vaientaminen ja disinformaatio uhkina saamelaisten sananvapaudelle Suomessa (2018, luettavissa netistä)

Pirita Näkkäläjärvi: Elinvoimainen saamelaisyhteisö ansaitsee elinvoimaisen julkisen palvelun (2017, luettavissa netistä)

Vihreät: Pirkka-Pekka Petelius pyytää anteeksi saamelaisilta (2019, luettavissa netistä)

Helga West: Pirkka-Pekka Petelius pyysi saamelaisilta anteeksi – Poliittisten irtopisteiden keruuta vai aito sovinnon ele? (2019, luettavissa netistä)

Yle Elävä Arkisto: Hymyhuulet vinoili herättelevän epäkorrektisti ja tartutti hokemat (2017, luettavissa netistä)

Yle Elävä Arkisto: Hymyhuulet: Nunnuka-nunnuka-lai-lai (2007, katsottavissa netistä)

YleX: Menneen ajan Suomi-viihde näyttää nyt rasistiselta – Pirkka-Pekka Petelius puhuu vanhoista sketseistään: ”Niissä nauretaan käsityksille, ei vähemmistöille” (2016, luettavissa netistä)

Vastatuuleen. Kuva: Lada Suomenrinne

Vastatuuleen antaa äänen pakkosuomalaistamisen selviytyjille

Toimittajakaksikko Kukka Rannan ja Jaana Kannisen tuoreen kirjan Vastatuuleen – Saamen kansan pakkosuomalaistamisesta tärkeintä antia ovat vanhemman polven kertomukset sekä faktapohjainen ja saamelaisista lähtökohdista lähtevä kehystys.

Vastatuuleen antaa kunnioittavasti äänen vanhemman polven saamelaisille, jotka ovat valitettavasti joutuneet kokemaan väkivaltaa, nöyryytystä ja pelkoa Suomen itsenäisyyden aikana.

”Asuntolakoulukokemuksia on tutkittu vähän, vaikka sotien jälkeen syntyneistä Suomen saamelaisalueen sukupolvista valtaosa vietti nuoruutensa niissä.”

”Asuntolakouluun ei saanut tuoda mitään henkilökohtaisia tavaroita, mikä Minna Rasmuksen mukaan edesauttoi lasten saamelaisten identiteetin riisumista. Vielä syvemmän haavan minuuteen jättivät kuitenkin saamen kielen väheksyminen ja kieltäminen.”

”Ruumiillinen kuritus kuului kasvatukseen vielä 1960-luvulla. Ja mitä aikuiset tekivät, siitä lapset ottivat mallia. Väkivallasta tuli olennainen osa elämää erityisesti asuntoloissa ja vapaa-ajalla, ja koko ajan piti olla valppaana.”

”Asuntolan ilmapiiristä Aslak [Pieski] muistaa eniten pelon, koti-ikävän ja ahdistuksen. Ikävä iski pahimmin yleensä iltaisin yksin omassa sängyssä, asuntolan kolkossa huoneessa.”

On tärkeää antaa ääni tälle sukupolvelle, joka kaikista kokemuksistaan huolimatta nousi sorron yläpuolelle.

Asuntolasukupolvi on sukupolvi, joka päätti siirtää saamen kielet meille jälkipolville. Se valitsi perinteiset elinkeinot. Se jatkoi elämää saamelaisina saamelaisessa kulttuurissa kaikista vastoinkäymisistä huolimatta.

Me olemme ikuisesti velkaa heille siitä, että he kaikesta huolimatta jaksoivat eteenpäin ja siirsivät valtavan elinvoimansa myös meille. ČSV!

Ensiapua valtaväestön tietovajeeseen

Vastatuuleen myös paikkaa epistemologisen tuhon jälkiä suomalaisessa yhteiskunnassa. Kirjaa tarjoaa ensiapua valtaväestön valtavaan rakenteelliseen tietovajeeseen Suomessa.

Arvokasta on kirjan teemojen kehystys, joka rakentuu saamelaisista lähtökohdista. Kirjailijat ovat nähneet saamelaisista levitettävän disinformaation läpi ja kuunnelleet saamelaisia.

Saamelaiset lähtivät tähän kirjaprojektiin suurella joukolla mukaan, koska tiesivät, että valtaväestöltä valtaväestölle on taktisesti hyvä valinta levittää faktapohjaista tietoa saamelaisten kokemasta pakkosuomalaistamisesta ja sen jäljistä.

Veikkaan, että Vastatuuleen tulee olemaan yksi vuoden kiitetyimmistä ja palkituimmista tietokirjoista Suomessa.

Kiitos Kukka ja Jaana siitä, millä otteella ja asenteella kirjoititte kirjaanne saamelaisten kanssa yhteistyössä sekä saamelaisten maailmankuvaa kunnioittaen. Olette kaiken suitsutuksen ansainneet!

Läpinäkyvyyden nimissä totean vielä, että minua on haastateltu kirjaan ja minun kirjoituksiani ja puheenvuorojani on käytetty osana kirjan lähteitä.

Vastatuuleen. Kuva: Lada Suomenrinne
Vastatuuleen. Kuva: Lada Suomenrinne (rajaus: Pirita Näkkäläjärvi)

Giitu!

Mun válljejuvvojin sámediggeválggain Suoma sámedikki áirasin Anáris badjái 2020–2023. Váimmolaš giitosat mu jienasteaddjiide! 

Minut valittiin saamelaiskäräjävaaleissa Suomen saamelaiskäräjien edustajaksi Inarista kaudelle 2020–2023. Sydämelliset kiitokset äänestäjilleni!

I was elected to the Sámi Parliament of Finland from Inari for 2020–2023. I cordially thank my voters!

Pirita_kiitos_fbkansikuva_JPG

Bohtosat gávdnojit Yle Sámi neahttasiiddus. Mun ožžon dáid válggain 106 jiena. Ovddit háve ledje evttohassan jagis 2011. Dalle ožžon 77 jiena ja jienastuvvojin Suoma sámediggái Helssega-áirasin. Ledjen sámedikki stivrralahttun 1.1.-30.9.2012 Celken iežan eret sámedikkis, go sirdašuvven Yle Sámi hoavdan golggotmánus 2012.

Tulokset löytyvät Yle Sápmin nettisivuilta. Sain näissä vaaleissa 106 ääntä. Edellisen kerran olin ehdolla vuonna 2011. Silloin sain 77 ääntä ja pääsin Suomen saamelaiskäräjille Helsingin-edustajana. Olin saamelaiskäräjien hallituksen jäsen 1.1.-30.9.2012. Siirtyessäni Yle Sápmin päälliköksi lokakuussa 2012 erosin saamelaiskäräjiltä.

The results are on the Yle Sápmi website. I got 106 votes in this election. Last time I ran for the Sámi Parliament in Finland in 2011. That time I got 77 votes and I was elected to the Sámi Parliament in Finland as a Helsinki representative. I was a member of the Executive Board 1 Jan-30 Sep 2012. I resigned from the Sámi Parliament when I started as the Head of Yle Sápmi in October 2012.