Buori sámi álbmotbeaivvi 6.2.2022 buohkaide! Hyvää saamelaisten kansallispäivää 6.2.2022 kaikille!
Olisi mukavampaa juhlia saamelaisten kansallispäivää, jos tietäisi, että tärkeät saamelaisasiat varmasti etenevät suomalaisessa yhteiskunnassa. Saamelaiskäräjälain uudistus on meneillään, mutta loppuuko aika taas kesken?
Seuraavat saamelaiskäräjävaalit ovat syksyllä 2023. Jos seuraavien saamelaiskäräjävaalien vaaliluetteloon hakeutuminen halutaan järjestää uudistetun lain mukaan, niin uudistuksen kanssa alkaa olla kiire.
Saamelaiskäräjien vaaliluetteloon hakemisesta ja vaalien aloittamisesta kuulutetaan viimeistään 15.11.2022 eli uuden saamelaiskäräjälain pitäisi olla voimassa ennen sitä. Oikeusministeriö on ilmoittanut, että saamelaiskäräjälakiehdotuksen arvioitu esittelyviikko on 13/2022 eli 28.3.2022 alkava viikko. Eduskunnalla on puolen vuoden ikkuna uudistaa saamelaiskäräjälaki, kun kesätauko otetaan huomioon.
Pitää myös muistaa, että seuraavat eduskuntavaalit ovat jo 2.4.2023.
Saamelaiskäräjälakiuudistuksen aikajana
Nyt on hyvä ajankohta muistuttaa omaa kansanedustajaa, miten tärkeää on huolehtia, että saamelaiskäräjälaki uudistetaan pikaisesti Timosen toimikunnan ehdotuksen mukaisesti, ja Suomessa vallitseva ihmisoikeusloukkaus korjataan ennen seuraavia saamelaiskäräjävaaleja.
PÄIVITYS 2.9.2022: Hallituksen lakiesitysten tulee olla eduskunnassa marraskuun 17. päivään mennessä, jos asian halutaan ehtivän käsittelyyn vielä tämän vaalikauden aikana (lähde: Yle Sápmi, 25.8.2022),
Lausuntoyhteenveto saamelaiskäräjälakiesityksestä on ilmestynyt. Ihmisoikeustoimijat Amnesty, Ihmisoikeuskeskus, Ihmisoikeusliitto, Yhdenvertaisuusvaltuutettu ja Suomen YK-nuoret tukevat lakiesitystä. Tämä korostaa esityksen ihmisoikeusmyönteisyyttä.
Useat lausunnonantajat ovat tunnistaneet, että Suomessa vallitsee Saamelaiskäräjien vaaliluetteloon liittyvä ihmisoikeusloukkaus. Lakiesityksellä korjattaisiin tämä YK:n ihmisoikeuskomitean vuoden 2019 ratkaisuissa toteama KP-sopimuksen loukkaus.
Vuoden 2019 ratkaisut koskevat KHO:n päätöksiä vuosina 2011 ja 2015, joilla KHO päästi Saamelaiskäräjien vaaliluetteloon 4 + 93 henkilöä Saamelaiskäräjien toimielinten päätösten vastaisesti. YK:n ihmisoikeuskomitea totesi ratkaisuissaan, että Suomi on velvollinen sekä tarkistamaan nk. saamelaismääritelmän että toteuttamaan kaikki tarvittavat toimet estääkseen vastaavat oikeudenloukkaukset jatkossa.
Lausunnot tuovat esille, että saamelaiskäräjälakiesitys on kompromissi. Esitys saa kritiikkiä monesta suunnasta – myös saamelaisilta. Kritiikki kohdistuu mm. siihen, että KHO:lla olisi edelleen rooli vaaliluettelon muutoksenhaussa, vaikka muutoksenhaun pitäisi kuulua saamelaisten itsemääräämisoikeuden piiriin.
On tärkeää, että jatkokäsittelyssä saamelaiskäräjälakiesitystä ei enää muuteta, sillä Saamelaiskäräjien edustajat ovat jo tulleet vastaan kaikessa, jossa se oli mahdollista.
Inarin kunnanvaltuustossa tehtiin historiaa 12.8.2021. Ensimmäistä kertaa nykyisen saamen kielilain aikana (ja ilmeisesti ensimmäistä kertaa Inarin kunnan historiassa) valtuuston kokouksessa oli tulkkaus suomesta saameen ja saamesta suomeen. (Valtuutettu Anni-Siiri Länsman käytti 1990-luvulla puheenvuoroja valtuustossa pohjoissaameksi ja tulkkasi ne itse suomeksi.)
Photo: Anne-Marie Kalla / Inari, Anár
Saamelaisalueen kuntien saamelaisilla valtuutetuilla ja toimielinten jäsenillä on saamen kielilain mukaan oikeus käyttää saamen kieltä kokouksissa ja pöytäkirjaan liitettävissä kirjallisissa lausunnoissa. Kokouksissa tulee tarvittaessa järjestää tulkkaus.
Pohjoissaamea äidinkielenäni puhuvana valtuutettuna haluan kiittää kaikkia kunnan virkamiehiä ja poliitikkokollegoita tulkkausjärjestelyistä. Te teitte suuren työn!
Olen ylpeä Inarin kunnasta, joka polkaisi tulkkauksen suomesta pohjoissaameen ja pohjoissaamesta suomeen käyntiin lyhyellä varoitusajalla jo ensimmäiseen valtuuston kokoukseen. Vastaanotto myös valtuustosalissa oli myönteinen. Yle Sápmi teki tulkkauksen aloittamisesta kaksi juttua (9.7.2021 ja 12.8.2021).
Tällä kertaa Inarin kunnan valtuuston kokouksessa ei ollut vielä käytössä simultaanitulkkausta, joka on tuttu esimerkiksi Suomen Saamelaiskäräjien kokouksia seuranneille. Sen sijaan valtuuston kokouksessa 12.8.2021 käytettiin peräkkäis- eli konsekutiivitulkkausta.
Mielestäni peräkkäistulkkaus lähti sujumaan oikein jouhevasti. Esimerkiksi:
”Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että se
valitsee sivistyslautakuntaa yhdeksän jäsentä ja jokaiselle jäsenelle henkilökohtaisen varajäsenen
valitsee jäsenistä puheenjohtajan sekä ensimmäisen ja toisen varapuheenjohtajan.”
”Gielddaráđđehus evttoha váldostivrii, ahte dat
vállje čuvgehuslávdegoddái ovcci lahttu ja juohke lahttui persovnnalaš várrelahttu
vállje lahttuin sátnejođiheaddji sihke vuosttas ja nuppi várresátnejođiheaddji”
Vaikka asialla oltiin ensimmäistä kertaa, niin rytmi suomenkielisten puheenvuorojen ja pohjoissaamenkielisten tulkkausten välillä löytyi pienen harjoittelun jälkeen suhteellisen helposti. Suomen kielellä puhuvat totesivat, mikä on sopiva puheenvuoron pituus ennen tulkkausta. Tulkit harjaantuivat, miten hypätä sujuvasti mukaan tulkkaamaan puheenvuoroa. Kokous ei myöskään edes venähtänyt pahasti peräkkäistulkkauksen takia.
Tulkit olivat valmistautuneet keikkaan hyvin ja vaikeat sanat oli selvitetty etukäteen. Suuri kiitos perinpohjaisesta valmistautumisesta ja hyvästä tulkkauksesta Marjinga Saralle ja Riitta Orti-Bergille!
Tällä kertaa salissa ei kuultu pohjoissaamenkielisiä puheenvuoroja kuin nimenhuudossa (Báikki alde – Paikalla). Syynä oli se, että asialistalla oli enimmäkseen etukäteen neuvotteluissamme sovittuja nimitysasioita ja pari edellisen valtuustokauden aikana valmisteltua kiinteistö- ja kaavoitusasiaa. Jatkossa pohjoissaamenkielisiä puheenvuoroja ja niiden tulkkauksia suomeksi tullaan valtuustossa kuulemaan ainakin minulta (vihr. sit) ja valtuutettukollega Anni Koivistolta (sdp). (Anni Koivisto ei ollut ensimmäisessä valtuuston kokouksessa, koska hän oli yhtenä Suomen Saamelaiskäräjien edustajana paikan päällä Säätytalolla tapaamassa pääministeri Sanna Marinia (sdp) – itse osallistuin kyseiseen kokoukseen etänä Inarista ennen valtuustoa).
Pohjoissaamea äidinkielenä puhuvalle valtuutetulle tulkkauksen tarjoamisella on suuri merkitys. Pääsen käyttämään valtuustossa ja mahdollisesti myös muissa kunnan toimielimissä äidinkieltäni. Tällä tavalla kielenkäyttöympäristöt laajenevat suvun piiristä, perinteisistä elinkeinoista, saamelaispolitiikasta, saamenkielisestä mediasta ja saamelaisesta kansalaisyhteiskunnasta myös suomalaisen yhteiskunnan puolelle ja virallisiin yhteyksiin.
Kyse on myös representaatiosta. Meillä on nyt Inarin kunnassa tilanne, jossa pohjoissaamenkieli on kuuluvilla ja toivottavasti myöhemmin myös näkyvillä valtuuston ja muiden toimielinten kokouksissa ja asiakirjoissa. Tämä nostaa kielen arvoa ihmisten silmissä. Se lisää saamen kielten käyttämisen hyväksyttävyyttä. Kun kieltä käytetään, niin kielen käyttämisestä tulee normaalia. Toivon, että pohjoissaamenkielen kuuluminen kunnanvaltuustossa vaikuttaa positiivisesti erityisesti lapsiin ja nuoriin, ja saamenkielisten palveluiden käyttö- ja tarjoamishalukkuuteen.
Inarin kunta on nelikielinen ja on todella hienoa, että saimme nyt pohjoissaamen kuuluviin valtuuston kokouksessa. Odotan innolla seuraavaa askelta eli sitä, että saamme valtuustoon ja muihin toimielimiin tulkkauksen myös inarin- ja koltansaamesta suomeen ja toisin päin.
Toivon, että Inarin kunnassa päästään pian simultaanitulkkaukseen, joka mahdollistaa reaaliaikaiset käännökset usealla kielellä. Toivottavasti mahdollinen simultaanitulkkaus lähetetään tulevaisuudessa myös striimissä, koska tieto saamenkielisestä tulkkauksesta on herättänyt mielenkiintoa Inarin kunnan valtuuston kokousten seuraamiseen jopa Norjan puolella.
Lean rámis Anára gielddas, mii ordnestii dulkoma suomagielas davvisámegillii ja davvisámegielas suomagillii oalle oanehis áiggis jo vuosttas váldostivrra čoahkkimii. Vuostáiváldin maid váldostivrrasáles lei positiivalaš. Yle Sápmi dagai guokte ášši dulkoma álggaheamis (9.7.2021 ja 12.8.2021).
Dán háve Anára gieldda váldostivrra čoahkkimis ii lean vel simultánadulkon, mii geavahuvvo ovdamearkka dihte Suoma Sámedikki čoahkkimiin. Dan sajis váldostivrra čoahkkimis 12.8.2021 lei maŋŋálága- nappo konsekutiivadulkon.
Mu mielas maŋŋálágadulkon lihkostuvai bures. Ovdamearkan:
”Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että se
valitsee sivistyslautakuntaa yhdeksän jäsentä ja jokaiselle jäsenelle henkilökohtaisen varajäsenen
valitsee jäsenistä puheenjohtajan sekä ensimmäisen ja toisen varapuheenjohtajan.”
”Gielddaráđđehus evttoha váldostivrii, ahte dat
vállje čuvgehuslávdegoddái ovcci lahttu ja juohke lahttui persovnnalaš várrelahttu
vállje lahttuin sátnejođiheaddji sihke vuosttas ja nuppi várresátnejođiheaddji”
Vaikke dát lei vuosttas geardi go dulkojuvvui, nu ritma suomagiel sáhkavuoruid ja davvisámegiel dulkomiid gaskas gávdnui oalle álkit uhca hárjehallama maŋŋá. Suomagielagat gávnnahedje, mii lea vuogas sáhkavuoru guhkkodat ovdal dulkoma. Dulkkat hárjánedje, mo njuiket njuovžilit mielde dulkot sáhkavuoru. Čoahkkin ii maid badjelmeare fatnan maŋŋálágadulkoma dihtii.
Dulkkaguovttos leigga ráhkkana dulkomii bures ja váttes sánit ledje čielggaduvvon ovddalgihtii. Eatnat giitu vuđolaš ráhkkaneamis ja buorre dulkomis Marjinga Sarai ja Riitta Orti-Bergii!
Dán háves sáles eai gullon davvisámegiel sáhkavuorut go nammačuorvumis (Báikki alde – Paikalla). Sivvan lei dat, ahte áššelisttus ledje eanaš ovddalgihtii min ráđđádallamiin sohppojuvvon nammadanáššit ja moadde ovddit váldostivrabaji áigge válmmaštallon giddodat- ja lávvaášši. Dás duohko davvisámegiel sáhkavuoruid gullabehtet goittot mus (ruon. čatn.) ja Anni Koivistos (sdb). (Anni Koivisto ii lean vuosttas váldostivrra čoahkkimis, daningo son lei oktan Suoma Sámedikki ovddasteaddjin báikki alde Helssegis deaivamin stáhtaministtar Sanna Marina (sdb) – ieš oassálasten dien čoahkkimii gáiddusin Anáris ovdal váldostivrra.)
Dulkoma fállamis lea stuorra mearkkašupmi gielddaáirasii, guhte hállá davvisámegiela eatnigiellan. Beasan geavahit váldostivrras ja vejolaččat maid eará gieldda doaibmaorgánain iežan eatnigiela. Ná giellageavahanbirrasat viidot sohkaoktavuođain, árbevirolaš ealáhusain, sámepolitihkas, sámegiel medias ja sámi álbmotservodagas maiddái suopmelaš servodahkii ja almmolaš, virggálaš oktavuođaide.
Gažaldat lea maiddái representašuvnnas. Mis lea dál Anára gielddas dakkár dilli, ahte davvisámegiella gullo ja doaivvu mielde maŋŋelappos maid oidno váldostivrra ja eará doaibmaorgánaid čoahkkimiin ja áššegirjjiin. Dat lokte giela árvvu olbmuid čalmmiin. Dat lasiha sámegielaid geavaheami dohkkeheami. Go giella geavahuvvo, nu giela geavaheamis boahtá normála ášši. Sávan, ahte davvisámegiela gullon váldostivrras váikkuha positiivalaččat erenoamažit mánáide ja nuoraide, ja maid sámegiel bálvalusaid geavaheapmái ja fállamii.
Anára gielda lea njealljegielat ja lea hui fiinna ášši, ahte fidniimet dál davvisámegiela gullosii váldostivrra čoahkkimiin. Vuorddan iluin čuovvovaš lávkki nappo dan, ahte mii oažžut váldostivrra ja eará doaibmaorgánaid čoahkkimiidda dulkoma maid anáraš- ja nuortalašgielas suomagillii ja nuppebeliid.
Tallenne Suomen Saamelaiskäräjien saamelaiskäräjälakiuudistusta käsittelevästä verkkolähetyksestä on nyt katseltavana netissä ja siihen pääsee allaolevasta linkistä.
Vastasimme puolentoista tunnin ajan kysymyksiin saamelaiskäräjälakiesityksestä yhdessä saamelaiskärjälälakitoimikunnan jäsenten Tuomas Aslak Juuson, Anne Nuorgamin, Martin Scheininin ja Kalle Variksen sekä varajäsen Anni Koiviston kanssa.
Suosittelen katsomaan tallenteen erityisesti kansainvälisen oikeuden ja ihmisoikeuksien professori Martin Scheininin puheenvuorojen takia.
Kysymykset, joihin vastasimme tilaisuudessa alla (suluissa kuka vastasi).
Miksi saamelaiskäräjälakia pitää uudistaa? (Juuso, Scheinin)
Mitkä ovat saamelaiskäräjälakitoimikunnan keskeiset ehdotukset? 1 § lain tarkoitus; 3 § Nykyinen nk. saamelaismääritelmä eli jatkossa ehdotetusti 3 § Oikeus tulla merkityksi vaaliluetteloon sekä siihen liittyvä muutoksenhaku ja vaaliluettelon muodostaminen uudestaan; 5 § Saamelaiskäräjien yleinen toimivalta; 9 § yhteistoiminta- ja neuvotteluvelvoite; Saamelaiskäräjien vaalien järjestäminen ja äänestämisen helpottaminen. (Juuso, Scheinin, Näkkäläjärvi, Varis, Koivisto)
Miten esitys parantaisi saamelaisten itsemääräämisoikeutta? (Scheinin)
Ovatko YK:n ihmisoikeuskomitean päätökset vain suosituksia tai moitteita? (Scheinin)
Ovatko YK:n rotusyrjintäkomitea CERD:n ja YK:n ihmisoikeuskomitean kannat keskenään ristiriidassa? (Scheinin)
Millä tavalla ILO-sopimus nro 169 on huomioitu toimikunnan ehdotuksessa?Ketkä kuuluvat alkuperäiskansaan ILO-sopimuksen nro 169 mukaan? (Scheinin)
Miksi Suomessa eduskunta ja korkein hallinto-oikeus määrittelevät saamelaisuutta, joka on täysin ihmisoikeuslakien vastainen? (Näkkäläjärvi, Scheinin)
Millä tavalla parafoitu pohjoismainen saamelaissopimus on esityksessä huomioitu? (Nuorgam)
Mitä tarkoittaa, että erityisesti esityksen 3 §:stä on jätetty eriävä mielipide?(Scheinin)
Mikä on ollut toimikunnan kokoonpano?(Juuso)
Voiko kuka tahansa tuoda lakiesityksestä esille omia mielipiteitä? (Näkkäläjärvi)
Miten asia etenee seuraavaksi? (Juuso)
Saamelaiskäräjäesityksestä voi kuka tahansa lausua 6.8.2021 asti lausuntopalvelussa.
Olen tyytyväinen saamelaiskäräjälakitoimikunnan esitykseen kokonaisuutena. Esitys on hallituspuolueiden edustajien ja Suomen Saamelaiskäräjien edustajien välinen neuvottelutulos. Me Saamelaiskäräjien edustajat jouduimme tekemään kompromisseja, jotta saimme kasaan esityksen, jonka kanssa asioissa päästään eteenpäin. Olisimme esimerkiksi halunneet KHO:n kokonaan pois muutoksenhakuprosessista, mutta meidän oli tyytyminen KHO:n kapeampaan rooliin.
Photo: Sámediggi | Saamelaiskäräjät | The Sámi Parliament
Esitys korjaisi ihmisoikeusloukkauksen
Tämä saamelaiskäräjäesitys korjaisi Suomessa vallitsevan ihmisoikeusloukkauksen. YK:n ihmisoikeuskomitea totesi 1.2.2019, että KHO:n päätökset vaaliluettelosta 2011 ja 2015 loukkaavat KP-sopimusta, ja että Suomi on velvollinen sekä tarkistamaan nk. saamelaismääritelmän että toteuttamaan kaikki tarvittavat toimet estääkseen vastaavat oikeudenloukkaukset jatkossa. Kyse ei siis ole pelkistä moitteista. KP-sopimus eli kansalais- ja poliittisten oikeuksien sopimus on yksi YK:n ihmisoikeussopimuksista. Se tuli Suomessa voimaan vuonna 1976 ja se sitoo Suomea.
Uskotaan faktoja, ei huhupuheita
Lakiesityksen tiimoilta liikkuu valitettavasti disinformaatiota. Yksi koskee vaaliluetteloon liittyviä yksilövalitusprosesseja. Fakta on kuitenkin, että prosessin toinen osapuoli Suomen valtio (ulkoministeriö) selosti yli kolme vuotta kestäneessä prosessissa perusteellisesti KHO:n ratkaisuja ja välitti näin ihmisoikeuskomitealle myös KHO:n päätöksin vaaliluetteloon otettujen henkilöiden perusteet.
Toinen disinformaatio liittyy ILO 169 -sopimukseen. ILO-sopimuksen 1 artikla ei määrittele kuka yksittäinen henkilö kuuluu alkuperäiskansaan vaan millaiset ryhmät katsotaan alkuperäiskansoiksi. Englannin kielen peoples (kansat) ja people (ihmiset) saattavat helposti mennä sekaisin, mutta ILO-sopimuksessa liikutaan tosiaan kansojen tasolla.
Huomionarvoista on, että kansainvälisissä sopimuksissa ja asiakirjoissa valtiot ovat pidättyneet alkuperäiskansan jäsenyyden ehtojen määrittelemisestä. Alkuperäiskansoille kuuluu muiden kansojen kanssa yhdenvertaisesti itsemääräämisoikeus. YK:n alkuperäiskansojen oikeuksien julistuksen 33 artikla onkin asiassa hyvin selvä: alkuperäiskansoilla on oikeus määrätä omasta identiteetistään tai jäsenyydestään tapojensa ja perinteidensä mukaisesti sekä oikeus määrätä toimielintensä rakenteet ja valita niiden jäsenet omia menettelyjään noudattaen.
Nk. saamelaismääritelmää koskevia muutoksia
Saamelaiskäräjälakiesityksen mukaan määritelmän kielikriteeri laajenisi yhden sukupolven neljänteen polveen ja olisi linjassa parafoidun pohjoismaisen saamelaissopimuksen kanssa. Lappalaiskriteeri poistettaisiin, koska se on vanhoissa maa-, veronkanto- ja henkikirjoissa viitannut elinkeinoon ja lapinveron maksuun eikä suinkaan etnisiteettiin. Vaaliluettelo muodostettaisiin uudelleen alusta lähtien. Vaaliluettelosta ei suljettaisi pois henkilöitä vaan suljettaisiin pois ne perusteet, jotka ovat johtaneet KP-sopimuksen loukkaukseen.
Ehdotettu muutoksenhakuprosessi vastaa huolenaiheisiin
Ehdotetulla muutoksenhakuprosessilla vastataan moniin eri tarpeisiin. Vaalilautakunta laajenisi kahdella jäsenellä, ja toimisi koltan-, inarin- ja pohjoissaamen asiantuntijaelimenä käyttäen asiassa saamelaisten itsemääräämisoikeutta. Hallituksen käsittelyn tilalle tulisi uusi, itsenäinen ja riippumaton muutoksenhakulautakunta, joka varmistaisi yksilön oikeusturvan. Alkuperäiskansaoikeuksissa osapuolet ovat saamen kansa ja Suomen valtio, ja sen vuoksi Saamelaiskäräjät ehdottaisi kaikki jäsenet muutoksenhakulautakuntaan ja valtioneuvosto nimittäisi sen. KHO:hon voisi jatkossa valittaa vain valitusluvalla, ja KHO keskittyisi tutkimaan ennakkotapauksia sekä perusteltuja väitteitä syrjinnästä tai mielivallasta.
Lukuisia ehdotuksia, jotka helpottaisivat äänestämistä
Lakiesitys sisältää merkittäviä parannusehdotuksia äänestämisen helpottamiseksi pitkien välimatkojen saamelaisalueella. Vaaliaika pitenisi kaksi viikkoa. Liikkuva äänestyspaikka eli vaalibussi otettaisiin käyttöön postiäänestyksen lisäksi. Saamelaisalueella järjestettäisiin aina vaalipäivän äänestys, jossa voi äänestää tiputtamalla äänen uurnaan. Saamelaisalueen kunnissa voisi olla useampi kuin yksi äänestyspaikka. Jos vaaliasiakirjat hukkuvat, ne voisi pyytää uudestaan vaalilautakunnalta tai noutaa vaalibussista tai äänestyspaikalta. Vaalipäivänä voisi mennä mille tahansa äänestyspaikalle, saada vaaliasiakirjat sieltä ja täyttää ne siellä (esimerkiksi vantaalainen voisi äänestää näin Inarissa tai rovaniemeläinen Enontekiöllä). Vaaliasiakirjat voisi palauttaa myös valtakirjalla vaalilautakunnalle.
Yli 180 sivua pitkä mietintö on todellinen alkuperäiskansa- ja saamelaisoikeuksien tietopankki. Toivottavasti mahdollisimman moni pääsee tutustumaan siihen.
Pirita Näkkäläjärvi
Saamelaiskäräjälakitoimikunnan jäsen ja Suomen Saamelaiskäräjien vaaleilla valittu jäsen, Inari
Sámediggeláhkadoaibmagotti evttohus lea dál almmolaš. Lean duđavaš evttohussii.
Buorre vuoikŋa doaibmagottis
Sámediggeláhkadoaibmagotti badji lei 1.12.2020–15.5.2021 ja čohkkájin das oktan Suoma Sámedikki ovddasteaddjin. Doaibmagotti ságadoallin lei vuoigatvuohtaministeriija kansliijahoavda Pekka Timonen, ja doaibmagottis leamašan Sámedikki ja ráđđehusbellodagaid (sdb, guovddáš, ruonát, gurutlihttu, ráb) ovddasteaddjit.
Lea buorre dovdu, go guhkes, olles dálvvi bistán fidnu lea gárvvis. Doaibmagottis lei oppalohkái hui áššálaš ja konstruktiiva vuoikŋa, ja dorvvolaš ságastallanbiras. Giittán das ja buriin ságastallamiin miehtá dálvvi.
Divvut olmmošrivttiid rihkkuma
Lean duđavaš láhkaevttohussii, mii lea huksejuvvon eamiálbmot sámiid iešmearridanrievtti ala.
Doaibmagotti barggu boađus lea ollisvuohtan buorre. Mii nákciimet gávdnat čovdosa, mainna Suopma bastašii divvut olmmošriekteloavkideami, man ON olmmošriektekomitea gávnnahii válgalogahallanáššis jagis 2019, ja mii lea ain Suomas fámus. Láhkaevttohus lea dakkár, mii maid sihkkarastašii, ahte sullasaš riekteloavkideamit eai dáhpáhuva boahtteáiggis.
ON olmmošriektekomitea čovdosat eai leat dušše moaitámušat.
ON olmmošriektekomitea gávnnahii jagis 2019, ahte Suoma alimus hálddahusrievtti mearrádusat válgalogahallanáššis 2011 ja 2015 rihkkot ON siviila- ja politihkalaš rivttiid soahpamuša. SP-soahpamuš lea okta ON olmmošvuoigatvuođasoahpamušain, mii bođii fápmui Suomas 1976, ja čatná Suoma.
Dát leat áššit, mat leat váivvidan sámiid logiid jagiid ja caggan sámiid iešmearridanrivtti ollašuvvama Suomas. Dát láhkaevttohus buoridivčče dili sákka.
Evttohus ii leat dievaslaš, muhto mu mielas dat lea dakkár man sáhttá dohkkehit buriin mielain. Mii eat váidalahtti ožžon čađa buot min ulbmiliid, nugo politihkas láve máŋgii dáhpáhuvvat, muhto gávnnaimet čovdosiid, maiguin mii beassat ovddosguvlui. Guovddášbellodaga ovddasteaddji guđii sierraoaivila erenoamažit 3 §:s nappo meroštallamis. Muđui smiehttámuš lea ovttamielalaš.
Ávžžuhan lohkat olles smiehttámuša
Min dieđáhusas vuolábealde leat lassedieđut davvisámegillii. Seamma dieđáhus gávdno Sámedikki neahttasiidduin maid nuortalaš- ja anárašgillii.
Smiehttámuš lea váidalahtti dušše suomagillii, muhto ávžžuhan gal lohkat dan, daningo áššit leat ákkastallojuvvon das hui vuđolaččat.
Sáhtán muitalit lasi telefuvnnas, chattas dahje somes! Illudan gullan din kommeanttaid ja buoridanevttohusaid!
Erenoamažit geardduhan dihto eavttuid, maid mii čuovuimet, go min bargun lei válljet guokte komissára juovlamánus 2020. Mii válljiimet komissáran Heikki J. Hyvärinen ja Miina Seurujärvi, geat eaba leat sápmelaččat.
(Nuortalaččaid giličoahkkin lei dalle jo válljen iežas (ii-sápmelaš) komissára. Son lei nuortalaččaid áidna evttohas Irja Jefremoff Anáris, gean Pauliina Feodoroff, Vladimir Feodoroff, Tiina Sanila-Aikio, Anna Lumikivi ja 38 eará vuolláičálli ledje evttohan.)
Petra Magga-Vars pyytää asiassa puheenvuoron ja ehdottaa, että kannanottoon lisätään merkintä siitä, että Saamelaiskäräjien jäsenet eivät voi liittyä komissaarin työhön. Sanila-Aikio toteaa, että aikaisemmin on Saamelaiskäräjien käymissä lähetekeskusteluissa selkeästi linjattu, että poliittisessa toiminnassa aktiivisesti mukana olleet tai Saamelaiskäräjien nykyiset tai aikaisemmat jäsenet eivät ole sopivia komissaariehdokkaita.
Dán ovddit Sámedikki linnjemis ii gávdnon virggálaš mearrádus, muhto máŋgasat oidne, ahte dát linnjen lea nu čielgasit ovdanbuktojuvvon ja dokumenterejuvvon, ahte dat ovddasta ovddit Sámedikki dáhtu. Máŋgasat mis mearridedje gudnejahttit dán linnjema.
Sámedikki mearrádus čuovui dán linnjema dan láhkai, ahte ovdalaš ja dálá Sámedikki politihkarat eai nammaduvvon komissáran. Miina Seurujärvi doaibmá Anára gielddapolitihkas ruonáid listtus čatnasmeahttumin. Goittotge lei nu, ahte anárašgiela searvvus manai čielgasit Seurujärvi duohkái, ja máŋgasat mis hálidedje doarjut anárašgiela servosa oainnu.
Suorggit: Komiššuvdnii lea buorre oažžut earáge go oahpahussuorggi máhtu ja vásáhusa.
Giella: Sámegiella lea hui dehalaš vai komissára gulahallá eandalitge boarrásot olbmuiguin. Heikki J. Hyvärinen hupmá ja Miina Seurujärvi sárdnu sámegiela.
Fáktat vuođđun: Komissárat galget máhttet ákkastallat fáktaiguin, jos ja go komiššuvdnii muitaluvvojit giellásat sámiid riektehistorjjás. Sii galget dovdat, mat leat giellásat sámiid birra ja mii lea duohtadiehtu.
Mun dahken dievasčoahkkimii 17.12.2020 evttohusa Heikki J. Hyvärinen válljemis komissáran ja illudan, go mu evttohus birgii. Dá vel mu ákkastallamat evttohussii:
Evttohan lahttun sámiid duohtavuođa- ja soabadankomiššuvdnii jurista, vuoigatvuođadiehtágiid kandidáhta Heikki J. Hyvärisa, gean SámiSoster rs. lea álgoálggus evttohan, go sámi álbmogis bivdojuvvojedje evttohusat ng. komissáran.
Guhkes bargovásáhus sámi riekteáššiiguin ja dál sus lea barggu vuolde nákkosgirji sámiid riektehistorjjás.
Guhká eallán sámeguovllus ja sápmelaččaid gaskas.
Hupmá sámegiela ja maiddái ruoŧagiela.
Leamašan vuođđudeamen Johtti Sápmelaččat -searvvi Eanodaga bealde jo 60-vuođđalogus.
Dovdá bures, ii dušše oarjjábeale ja Eanodaga beale, muhto maiddái oppalohkái sámiid eanan- ja čáhcevuoigatvuođaid dili, mii lea dehalaš midjiide eamiálbmogin, gean gielain, kultuvrras ja árbevirolas ealáhusain lea nana oktavuohta eatnamiidda ja čáziide.
Introduction It is almost a cliché to say that most mergers and acquisitions (M&A) transactions fail but indeed research shows that ‘some 50% to 83% of M&A result in failure’ (Lewis, 2019). Arzac (2008:153) also points out that merger synergies are difficult to attain and their size can be disappointing.
However, M&A transactions are an important part of implementing the strategic goals of the buyer, whether growth or bringing in new capabilities. The sale of a company is a major event also for its owners (the sellers), management, employees and other stakeholders alike (Rosenbaum and Pearl, 2009:8). It is therefore important to understand that ‘a disciplined approach to integration will improve success and keep value drivers behind the deal in focus’ (PwC, 2017:1).
In this essay I argue that any company engaging in M&A and wishing to do it successfully, should treat M&A Integration as a separate discipline with dedicated resources, a systematic approach and proper management attention to it.
Main body Let us start by definitions. The term ‘M&A’ refers to a merger or acquisition transaction that leads to the combination of two or more companies that in the future are meant to operate as one (Reed, Lajoux and Nesvold, 2007:646). Furthermore, the term ‘M&A Integration’ refers to the ‘art of combining two or more companies‒not just on paper, but in reality‒after they have come under common ownership’ (Reed, Lajoux and Nesvold, 2007:646).
It is worth noting that M&A Integration is also often referred to as ‘Post-Merger Integration’ (BCG, 2015) or simply ‘Merger Integration’ (Bain & Company, 2016). I however prefer the term ‘M&A Integration’, because talking about Post-Merger Integration implies a process that starts only after the closing of the transaction, whereas, I argue, a successful integration of an M&A transaction requires starting the integration planning as early in the M&A process as possible.
In my experience, M&A should be viewed as a means to an end, ie. a tool for implementing a company’s strategy. According to research (Reed, Lajoux and Nesvold, 2007:647), the ten most common reasons why companies make acquisitions are:
Achieving economies of scale (operating synergy)
Accomplishing strategic goals more quickly (strategic planning)
Making less efficient managers in the target more efficient (differential efficiency)
Replacing inefficient managers in the target (inefficient management)
Increasing market share (market power)
Lowering cost of capital (financial strategy)
Taking advantage of a relatively low share price (undervaluation)
Asserting control in an underperforming company (agency problems)
Obtaining a more favourable tax status (tax efficiency) and
Increasing the size of a company (managerialism)
Given the well-known wisdom about most M&A deals failing, it is surprising that according to BCG (2015), less than 40 percent of companies have a standardised approach to M&A Integration, while they do have standardised processes for other part of the M&A process, such as target screening, due diligence, and valuation. I argue that M&A Integration should be viewed as a separate discipline with due resources and attention, should the acquirer want to be serious about implementing its strategy through M&A.
PwC advises that successful M&A Integration must happen quickly and systematically (PwC, 2017:5), and that ‘there is no value in delay’ (PwC, 2017:2). According to Reed, Lajoux and Nesvold (2007:649), M&A Integration can take up to a year, but the more successful initiatives are completed in six months, with the most critical phases completed in three months (100 days).
Implementation of a quick and systematic M&A Integration process, however, does not happen by itself. In my experience, there is a real risk that without a dedicated team and proper management attention, M&A Integration falls between the cracks due to at least two reasons. First, deal teams are seldom neither interested nor incentivised to see through the entire integration, and secondly, the business division that owns the acquisition is too busy focusing on the implementation of its organic growth strategy, and often lacks the skills and discipline required for M&A Integration. Thus, M&A Integration should be done by a dedicated M&A Integration team lead by a dedicated M&A Integration manager, who has full support of the senior management.
Putting focus and effort into M&A Integration pays off. According to McKinsey (2016), those companies that do integration well deliver as much as 6 to 12 percentage points higher total returns to shareholders than those that do not.
The discipline required in M&A Integration is well demonstrated by studying the M&A Integration processes recommended by leading consulting firms. For example, PwC (2017) talks about seven fundamental tenets of successful integration, that are
Accelerate the transition
Define the integration strategy
Focus on priority initiatives
Prepare for Day One
Communicate with all
Establish leadership at all levels, and
Manage the integration as a business process.
According to PwC (2017:6), ‘companies who do not follow a disciplined approach to integration usually aren’t as successful with their deals as those who do’ because a disciplined approach to integration helps to achieve early wins, build momentum, and instill confidence among stakeholders.
McKinsey (2016) further advises that it is not enough to follow off-the-shelf integration plans and generic best practices that tend to overemphasise process and ignore the unique aspects of the deal. M&A Integration ‘should be explicitly tailored to support the objectives and sources of value that warranted the deal in the first place’ (McKinsey, 2016). I agree, and in my experience M&A Integration should be driven by the key value drivers of the entire deal, and not driven by schematic integration of functions.
After establishing that a systematic M&A Integration approach with dedicated resources is key to M&A success, it is good to remember that M&A transactions may fail due to other reasons as well. Dealroom (2020) has listed ten common reasons why mergers and acquisitions fail. They are overpaying, overestimating synergies, insufficient due diligence, misunderstanding the target company, lack of a strategic plan, lack of cultural fit, overextending resources, wrong time in industry cycle, external factors, and lack of management involvement. It is worth noting, that even if the M&A Integration team gets involved early in the M&A process, many of the reasons for failure cited by Dealroom are beyond the control of the M&A Integration team.
Conclusion Companies engaging in M&A strategy want to avoid the commonly known pitfalls of M&A. In my experience, a way to maximise the success of M&A transactions is to pay attention not only to the ‘what’ of M&A transactions (eg., strategic fit, valuation, and synergies) but also the ‘how’ of M&A Integration (eg., employing a disciplined approach, having dedicated M&A Integration resources, and using key value drivers of the deal also as drivers of the M&A Integration).
The best way to ensure due focus on the ‘how’ of M&A Integration is to dedicate earmarked resources and ensure full management attention to it. Despite the risks linked to M&A, it is good to remember that when managed well, ‘overall, M&A activity does produce positive results for participants’ (Reed, Lajoux and Nesvold, 2007:650) ‒ a sure incentive for acquirers to treat M&A Integration as a separate discipline.
The author is M&A Director at Helen, one of Finland’s largest energy companies. She has 15 years of M&A, strategy, communications and management experience at Merrill Lynch, Nokia, Booz & Company, Valmet, Finnish Broadcasting Company and PwC.
Sources
Arzac, Enrique R. (2008) Valuation for Mergers, Buyout and Restructuring. 2nd edition. Hoboken: John Wiley & Sons, Inc.
Reed, Stanley Foster, Lajoux, Alexandra Reed and Nesvold H. Peter (2007) The art of M&A: a merger/acquisition/buyout guide. 4th edition. New York: McGraw Hill.
Rosenbaum, Joshua and Pearl, Joshua (2009) Investment Banking: Valuation, Leveraged Buyouts, and Mergers & Acquisitions. Hoboken: John Wiley & Sons, Inc.
Joatkit buori ovttasbarggu ruvkelága ođastusa ovdii. Easkahan mii oaččuimet iežamet jiena gullosii! Jatketaan siis hyvää yhteistyötä myös kaivoslain uudistamisen viemiseksi oikeaan suuntaan. Ei lopeteta nyt, kun vasta saimme äänemme kuuluviin!
Dievasčoahkkima nubbi beaivi gáiddusin Uruváris. Täysistunnon toinen päivä etänä Uruvaarasta.
Hálidan das ruvkelága sáttaságastallama Suoma Sámedikki čoahkkima 3/2020 álggus muitalit Ii ruvkkiid Suoma Giehtaruohttasii -lihkadusa birra ja čilget dan bokte ruvkelága ođastandárbbuid. Min álbmotlihkadus čokkii mannan gease lagabui 40 000 nama adressii, mii buktá ovdan, ahte mii vuolláčállit eat hálit ruvkedoaimmaid Giehtaruohttasii, mii eallá buhtes luonddus ja dan suvdilis geavaheamis.
Adreassa álggahii geassemánus roahkkadis stáhtaborgár, sámi boazonisu Ergona Duommá Ánne Minna Näkkäläjärvi reakšuvdnan Akkerman Finland Oy Helssega sturrosaš várremii Ergona siidda guohtuneatnamiidda Eanodaga Jiehtáčearu ja Dárvvatvári guvlui. Minna oaččui jođánit mielde eaktodáhtolaččaid joavkku guolásteaddjiin konsulttaide miehtá Sámi ja Suoma.
Lagabui 40 000 nama adreassas lea mearehis olu. Dat muitala das, ahte Ii ruvkkiid Suoma Giehtaruohttasii -lihkadusas lea álbmotservoša nana doarjja miehtá Suoma. Adreassa sáhttá veardidit Ruvkeláhka Dál -álbmotálgagii, mii čokkii badjel 58 000 nama. Min adreassa ii goassege lean oaivvilduvvonge álbmotálggan, muhto dat laktasa dán ruvkelága ođastussii.
Dievasčoahkkin 18.9.2020. Täysisunto 18.9.2020.
Akkerman Finland -fitnodaga várren lea buorre ovdamearka das, mii lea endorii dálá ruvkelágas.
Ruvkesuorggi firpmát sáhttet dahkat várremiid iige dain boađe oba diehtuge báikkálaš olbmuide, Sámediggái dahje bálgosiidda. Sis ii maid leat riekti váidit várremiin. Jiehtáčearu várremiin geavai vuot nu, ahte báikkálaš olbmot deive gullat várrema birra dalle, go ledje muđuide lossa áiggit: guhkes dálvi, olu muohta, ja vel korona dasa ala.
Akkerman Finland Oy várrenguovlu lea máŋggageardásaš suodjalanguovlu. Dat lea naturaguovlu ja jekkiidsuodjalanprográmmas. Dárvvatvári meahcceguovllus leat badjel 30 áitojuvvon loddešlája ja guovllu suodjalanággan lea Suoma eanemus áitojuvvon šládja, njálla.
Lihkká firpmát sáhttet beare almmuhit, ahte sii dahket várremiid suodjaluvvon guovlluide. Várremiid stuorámus ulbmilin lea goittotge ohcat málbmaohcanlobi guovtti jagi siste nappo válmmaštallat ruvkedoaimmaid. Dát ii leat riekta.
Ii ruvkkiid Suoma Giehtaruohttasii -lihkadusa bargu ii nohkan lagabui 40 000 nama adreassa geigemii biras- ja dálkkadatministtar Krista Mikkosii čakčamánu álggus. Dat ii nohkan dan seamma beaivve lágiduvvon deaivvademiide iešguđet ministeriijaiguin ja ruvkeláhkabargojoavkku sátnejođiheaddjiin. Dat ii nohkan dasage, go jearahallamiid bokte juvssaimet sullii miljon olbmot ee. Radio Suoma ja MTV njuolggosáddagiin.
Ii ruvkkiid Suoma Giehtaruohttasii -lihkadusa bargu joatkašuvvá dál ruvkelága ođastusain. Njeallje olbmo min joavkkus, Minna Näkkäläjärvi, Janne Hirvasvuopio, Anni-Helena Ruotsala ja mun doalaimet sáhkavuoruid bargo- ja ealáhusministeriija ruvkeláhkagullamis dán vahkus.
Dat ii reahkká, ahte dálá ruvkeláhka dušše beare šliipejuvvo, muhto dárbbašuvvo ollislaš ođastus.
Máŋggat dis áirraskollegain ja máŋggat dis dievasčoahkkima čuovvuin leiddet adreassa sullii 40 000 vuolláičálli joavkkus. Váimmolaš giitosat. Das leamašan stuorra mearkkašupmi, ahte mii leat ovttas bargan Ii ruvkkiid Suoma Giehtaruohttasii -ášši ovdii. Joatkit buori ovttasbarggu ruvkelága ođastusa ovdii. Easkahan mii oaččuimet iežamet jiena gullosii! Giitu.
Mu sáhkavuorru gáiddusoktavuođa bokte. Puheenvuorona etäyhteyden välityksellä.
Haluan tässä kaivoslain lähetekeskustelun alussa Suomen Saamelaiskäräjien kokouksessa 3/2020 kertoa Ei kaivoksia Suomen Käsivarteen -liikkeestä ja sen kautta avata kaivoslain muutostarpeita. Ei kaivoksia Suomen Käsivarteen-kansanliike keräsi viime kesän aikana lähemmäs 40 000 nimeä adressiin, jonka viestinä on, että me allekirjoittajat emme halua mitään kaivostoimintaa Käsivarteen, jonka elinvoima perustuu puhtaaseen luontoon ja sen kestävään käyttöön.
Adressin pani kesäkuussa alulle rohkea kansalainen, saamelainen poronainen Minna Näkkäläjärvi reaktiona Akkerman Finland Oy:n Helsingin kokoiseen varaukseen Erkunan siidan laidunmaille Enontekiön Hietakeron ja Tarvantovaaran alueelle. Minna sai nopeasti taakseen laajan vapaaehtoisporukan kalastajista konsultteihin ympäri Saamenmaata ja Suomea.
Lähemmäs 40 000 nimeä adressissa on valtava määrä. Se kertoo siitä, että Ei kaivoksia Suomen Käsivarteen -liikkeellä on kansalaisyhteiskunnan laaja tuki takanaan ympäri Suomen. Vertailun vuoksi, Kaivoslaki Nyt -kansalaisaloite keräsi yli 58 000 nimeä. Meidän adressiamme ei koskaan oltu tarkoitettu kansalaisaloitteeksi, mutta sillä on yhtymäkohta meneillään olevaan kaivoslain uudistamiseen.
Akkerman Finland Oy:n tekemä varaus on nimittäin koulukirjaesimerkki nykyisen kaivoslain ongelmista.
Kaivosalan yritykset voivat tehdä varauksia ilman että niistä tulee edes tietoa paikallisille ihmisille, Saamelaiskäräjille tai paliskunnalle. Näillä samoilla tahoilla ei myöskään ole valitusoikeutta varauksesta. Hietakeron tapauksessa tieto varauksesta saavutti paikalliset puskaradion kautta raskaan, runsaslumisen talven jälkeen ja keskellä koronahuolia.
Akkerman Finland Oy:n varausalue on moninkertaista suojelualuetta. Se on natura-alue ja osa soidensuojeluohjelmaa. Tarvantovaaran erämaa-alueella esiintyy yli kolmekymmentä uhanalaista lintulajia ja alueen suojeluperusteisena lajina on Suomen uhanalaisin laji, naali.
Silti alueelle saa tehdä ilmoitusluontoisen varauksen, jonka perimmäisenä tarkoituksena on hakea malminetsintälupaa kahden vuoden sisällä eli käytännössä valmistella kaivostoimintaa. Tämä ei ole oikein.
Ei kaivoksia Suomen Käsivarteen -liikkeen työ ei päättynyt noin 40 000 nimeä sisältävän adressin ojentamiseen ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkoselle syyskuun alussa. Se ei päättynyt samana päivänä järjestettyihin tapaamisiin eri ministeriöiden ja kaivoslakityöryhmän puheenjohtajan kanssa. Se ei päättynyt edes noin miljoona ihmistä tavoittaneisiin haastatteluihin mm. Radio Suomen ja MTV:n suorissa lähetyksissä.
Ei kaivoksia Suomen Käsivarteen -liikkeen työ jatkuu nyt kaivoslain uudistuksen parissa. Neljä edustajaamme Minna Näkkäläjärvi, Janne Hirvasvuopio, Anni-Helena Ruotsala ja minä olimme kuultavina työ- ja elinkeinoministeriön kaivoslakitilaisuudessa tällä viikolla.
Saamelaisalue pitää uudessa kaivoslaissa määritellä kaivosvapaaksi no go -alueeksi.
Alkuperäiskansa saamelaisille pitää turvata aito vaikuttamismahdollisuus kaivoksia koskevaan päätöksentekoon saamelaisalueella.
Kaivoslakiluonnoksessa ehdotetaan kunnille oikeutta päättää kaavoituksella, onko kaivostoiminta mahdollista kunnan alueella. Tämä ei riitä turvaamaan saamelaisten oikeusasemaa vaan saamelaisilla pitää olla aito vaikuttamismahdollisuus kaivoksia koskevaan päätöksentekoon.
Pelkkä nykyisen kaivoslain viilailu ei ole tarpeeksi vaan tarvitaan kokonaisuudistus.
Monet teistä Saamelaiskäräjien edustajakollegoista ja monet teistä tämän täysistunnon seuraajista olitte adressin noin 40 000 allekirjoittajan joukossa. Sydämelliset kiitokset. Sillä on ollut suuri merkitys, että Ei kaivoksia Suomen Käsivarteen on ollut meidän kaikkien yhteinen ponnistus. Jatketaan siis hyvää yhteistyötä myös kaivoslain uudistamisen viemiseksi oikeaan suuntaan. Ei lopeteta nyt, kun vasta saimme äänemme kuuluviin! Kiitos.
Kommenttien kirjoittaminen edellyttää että olet kirjautunut.