Photo: Fifth Chrome

Companies should look at Mergers and Acquisitions Integration as a separate discipline

This essay was part of the course work for the ‘Ultimate M&A Integration Foundation Course’ by Fifth Chrome.

Photo: Fifth Chrome
Photo: Fifth Chrome

It is almost a cliché to say that most mergers and acquisitions (M&A) transactions fail but indeed research shows that ‘some 50% to 83% of M&A result in failure’ (Lewis, 2019). Arzac (2008:153) also points out that merger synergies are difficult to attain and their size can be disappointing.

However, M&A transactions are an important part of implementing the strategic goals of the buyer, whether growth or bringing in new capabilities. The sale of a company is a major event also for its owners (the sellers), management, employees and other stakeholders alike (Rosenbaum and Pearl, 2009:8). It is therefore important to understand that ‘a disciplined approach to integration will improve success and keep value drivers behind the deal in focus’ (PwC, 2017:1).

In this essay I argue that any company engaging in M&A and wishing to do it successfully, should treat M&A Integration as a separate discipline with dedicated resources, a systematic approach and proper management attention to it.

Main body
Let us start by definitions. The term ‘M&A’ refers to a merger or acquisition transaction that leads to the combination of two or more companies that in the future are meant to operate as one (Reed, Lajoux and Nesvold, 2007:646). Furthermore, the term ‘M&A Integration’ refers to the ‘art of combining two or more companies‒not just on paper, but in reality‒after they have come under common ownership’ (Reed, Lajoux and Nesvold, 2007:646).

It is worth noting that M&A Integration is also often referred to as ‘Post-Merger Integration’ (BCG, 2015) or simply ‘Merger Integration’ (Bain & Company, 2016). I however prefer the term ‘M&A Integration’, because talking about Post-Merger Integration implies a process that starts only after the closing of the transaction, whereas, I argue, a successful integration of an M&A transaction requires starting the integration planning as early in the M&A process as possible.

In my experience, M&A should be viewed as a means to an end, ie. a tool for implementing a company’s strategy. According to research (Reed, Lajoux and Nesvold, 2007:647), the ten most common reasons why companies make acquisitions are:

  1. Achieving economies of scale (operating synergy)
  2. Accomplishing strategic goals more quickly (strategic planning)
  3. Making less efficient managers in the target more efficient (differential efficiency)
  4. Replacing inefficient managers in the target (inefficient management)
  5. Increasing market share (market power)
  6. Lowering cost of capital (financial strategy)
  7. Taking advantage of a relatively low share price (undervaluation)
  8. Asserting control in an underperforming company (agency problems)
  9. Obtaining a more favourable tax status (tax efficiency) and
  10. Increasing the size of a company (managerialism)

Given the well-known wisdom about most M&A deals failing, it is surprising that according to BCG (2015), less than 40 percent of companies have a standardised approach to M&A Integration, while they do have standardised processes for other part of the M&A process, such as target screening, due diligence, and valuation. I argue that M&A Integration should be viewed as a separate discipline with due resources and attention, should the acquirer want to be serious about implementing its strategy through M&A.

PwC advises that successful M&A Integration must happen quickly and systematically (PwC, 2017:5), and that ‘there is no value in delay’ (PwC, 2017:2). According to Reed, Lajoux and Nesvold (2007:649), M&A Integration can take up to a year, but the more successful initiatives are completed in six months, with the most critical phases completed in three months (100 days).

Implementation of a quick and systematic M&A Integration process, however, does not happen by itself. In my experience, there is a real risk that without a dedicated team and proper management attention, M&A Integration falls between the cracks due to at least two reasons. First, deal teams are seldom neither interested nor incentivised to see through the entire integration, and secondly, the business division that owns the acquisition is too busy focusing on the implementation of its organic growth strategy, and often lacks the skills and discipline required for M&A Integration. Thus, M&A Integration should be done by a dedicated M&A Integration team lead by a dedicated M&A Integration manager, who has full support of the senior management.

Putting focus and effort into M&A Integration pays off. According to McKinsey (2016), those companies that do integration well deliver as much as 6 to 12 percentage points higher total returns to shareholders than those that do not.

The discipline required in M&A Integration is well demonstrated by studying the M&A Integration processes recommended by leading consulting firms. For example, PwC (2017) talks about seven fundamental tenets of successful integration, that are

  1. Accelerate the transition
  2. Define the integration strategy
  3. Focus on priority initiatives
  4. Prepare for Day One
  5. Communicate with all
  6. Establish leadership at all levels, and
  7. Manage the integration as a business process.

According to PwC (2017:6), ‘companies who do not follow a disciplined approach to integration usually aren’t as successful with their deals as those who do’ because a disciplined approach to integration helps to achieve early wins, build momentum, and instill confidence among stakeholders.

McKinsey (2016) further advises that it is not enough to follow off-the-shelf integration plans and generic best practices that tend to overemphasise process and ignore the unique aspects of the deal. M&A Integration ‘should be explicitly tailored to support the objectives and sources of value that warranted the deal in the first place’ (McKinsey, 2016). I agree, and in my experience M&A Integration should be driven by the key value drivers of the entire deal, and not driven by schematic integration of functions.

After establishing that a systematic M&A Integration approach with dedicated resources is key to M&A success, it is good to remember that M&A transactions may fail due to other reasons as well. Dealroom (2020) has listed ten common reasons why mergers and acquisitions fail. They are overpaying, overestimating synergies, insufficient due diligence, misunderstanding the target company, lack of a strategic plan, lack of cultural fit, overextending resources, wrong time in industry cycle, external factors, and lack of management involvement. It is worth noting, that even if the M&A Integration team gets involved early in the M&A process, many of the reasons for failure cited by Dealroom are beyond the control of the M&A Integration team.

Companies engaging in M&A strategy want to avoid the commonly known pitfalls of M&A. In my experience, a way to maximise the success of M&A transactions is to pay attention not only to the ‘what’ of M&A transactions (eg., strategic fit, valuation, and synergies) but also the ‘how’ of M&A Integration (eg., employing a disciplined approach, having dedicated M&A Integration resources, and using key value drivers of the deal also as drivers of the M&A Integration).

The best way to ensure due focus on the ‘how’ of M&A Integration is to dedicate earmarked resources and ensure full management attention to it. Despite the risks linked to M&A, it is good to remember that when managed well, ‘overall, M&A activity does produce positive results for participants’ (Reed, Lajoux and Nesvold, 2007:650) ‒ a sure incentive for acquirers to treat M&A Integration as a separate discipline.

The author is M&A Director at Helen, one of Finland’s largest energy companies. She has 15 years of M&A, strategy, communications and management experience at Merrill Lynch, Nokia, Booz & Company, Valmet, Finnish Broadcasting Company and PwC.


Arzac, Enrique R. (2008) Valuation for Mergers, Buyout and Restructuring. 2nd edition. Hoboken: John Wiley & Sons, Inc.

Bain & Company (2016) A Strategic Guide to Merger Integration. [Online] [Accessed 4 October 2020]

BCG (2015) Why Deals Fail. [Online] [Accessed on 4 October 2020]

Dealroom (2020) 10 Common Reasons Why Mergers and Acquisitions Fail. [Online] [Accessed on 4 October 2020]

Lewis, Marsha (2019) Common M&A Pitfalls and Problems. [Online] [Accessed 4 October 2020]

McKinsey (2016) How the best acquirers excel at integration. [Online] [Accessed 4 October 2020]

PwC (2017) Seven fundaments tenets of successful integration. [Online] [Accessed on 4 October 2020]

Reed, Stanley Foster, Lajoux, Alexandra Reed and Nesvold H. Peter (2007) The art of M&A: a merger/acquisition/buyout guide. 4th edition. New York: McGraw Hill.

Rosenbaum, Joshua and Pearl, Joshua (2009) Investment Banking: Valuation, Leveraged Buyouts, and Mergers & Acquisitions. Hoboken: John Wiley & Sons, Inc.

Mu sáhkavuorru ruvkelága sáttaságastallamis 18.9.2020 / Puheeni kaivoslain lähetekeskustelussa

Joatkit buori ovttasbarggu ruvkelága ođastusa ovdii. Easkahan mii oaččuimet iežamet jiena gullosii! Jatketaan siis hyvää yhteistyötä myös kaivoslain uudistamisen viemiseksi oikeaan suuntaan. Ei lopeteta nyt, kun vasta saimme äänemme kuuluviin!

Dievasčoahkkima nubbi beaivi gáiddusin Uruváris. Täysistunnon toinen päivä etänä Uruvaarasta.

Hálidan das ruvkelága sáttaságastallama Suoma Sámedikki čoahkkima 3/2020 álggus muitalit Ii ruvkkiid Suoma Giehtaruohttasii -lihkadusa birra ja čilget dan bokte ruvkelága ođastandárbbuid. Min álbmotlihkadus čokkii mannan gease lagabui 40 000 nama adressii, mii buktá ovdan, ahte mii vuolláčállit eat hálit ruvkedoaimmaid Giehtaruohttasii, mii eallá buhtes luonddus ja dan suvdilis geavaheamis.

Adreassa álggahii geassemánus roahkkadis stáhtaborgár, sámi boazonisu Ergona Duommá Ánne Minna Näkkäläjärvi reakšuvdnan Akkerman Finland Oy Helssega sturrosaš várremii Ergona siidda guohtuneatnamiidda Eanodaga Jiehtáčearu ja Dárvvatvári guvlui. Minna oaččui jođánit mielde eaktodáhtolaččaid joavkku guolásteaddjiin konsulttaide miehtá Sámi ja Suoma.

Lagabui 40 000 nama adreassas lea mearehis olu. Dat muitala das, ahte Ii ruvkkiid Suoma Giehtaruohttasii -lihkadusas lea álbmotservoša nana doarjja miehtá Suoma. Adreassa sáhttá veardidit Ruvkeláhka Dál -álbmotálgagii, mii čokkii badjel 58 000 nama. Min adreassa ii goassege lean oaivvilduvvonge álbmotálggan, muhto dat laktasa dán ruvkelága ođastussii.

Dievasčoahkkin 18.9.2020. Täysisunto 18.9.2020.

Akkerman Finland -fitnodaga várren lea buorre ovdamearka das, mii lea endorii dálá ruvkelágas.

Ruvkesuorggi firpmát sáhttet dahkat várremiid iige dain boađe oba diehtuge báikkálaš olbmuide, Sámediggái dahje bálgosiidda. Sis ii maid leat riekti váidit várremiin. Jiehtáčearu várremiin geavai vuot nu, ahte báikkálaš olbmot deive gullat várrema birra dalle, go ledje muđuide lossa áiggit: guhkes dálvi, olu muohta, ja vel korona dasa ala.

Akkerman Finland Oy várrenguovlu lea máŋggageardásaš suodjalanguovlu. Dat lea naturaguovlu ja jekkiidsuodjalanprográmmas. Dárvvatvári meahcceguovllus leat badjel 30 áitojuvvon loddešlája ja guovllu suodjalanággan lea Suoma eanemus áitojuvvon šládja, njálla. 

Lihkká firpmát sáhttet beare almmuhit, ahte sii dahket várremiid suodjaluvvon guovlluide. Várremiid stuorámus ulbmilin lea goittotge ohcat málbmaohcanlobi guovtti jagi siste nappo válmmaštallat ruvkedoaimmaid. Dát ii leat riekta.

Ii ruvkkiid Suoma Giehtaruohttasii -lihkadusa bargu ii nohkan lagabui 40 000 nama adreassa geigemii biras- ja dálkkadatministtar Krista Mikkosii čakčamánu álggus. Dat ii nohkan dan seamma beaivve lágiduvvon deaivvademiide iešguđet ministeriijaiguin ja ruvkeláhkabargojoavkku sátnejođiheaddjiin. Dat ii nohkan dasage, go jearahallamiid bokte juvssaimet sullii miljon olbmot ee. Radio Suoma ja MTV njuolggosáddagiin.

Ii ruvkkiid Suoma Giehtaruohttasii -lihkadusa bargu joatkašuvvá dál ruvkelága ođastusain. Njeallje olbmo min joavkkus, Minna Näkkäläjärvi, Janne Hirvasvuopio, Anni-Helena Ruotsala ja mun doalaimet sáhkavuoruid bargo- ja ealáhusministeriija ruvkeláhkagullamis dán vahkus.

Bukten ovdan, ahte

  • Sámeguovllus galgá ođđa ruvkelága meroštallat no go -guovlun, gosa eai boađe ruvkket.
  • Eamiálbmot sámiide galgá dorvvastit duođalaš váikkuhanvejolašvuođa ruvkemearrádusaide sámeguovllus. 
  • Ruvkeláhkahápmosis lea evttohus buoridit gielddaid rievtti mearridit lávvema bokte, ahte leatgo ruvkedoaimmat vejolaččat gieldda guovllus. Dát ii dorvvas sámiid riektesajádaga. Sámiin ferte leat albma váikkuhanvejolašvuohta ruvkkiid guoski mearrádusaid dahkamii.
  • Dat ii reahkká, ahte dálá ruvkeláhka dušše beare šliipejuvvo, muhto dárbbašuvvo ollislaš ođastus.

Máŋggat dis áirraskollegain ja máŋggat dis dievasčoahkkima čuovvuin leiddet adreassa sullii 40 000 vuolláičálli joavkkus. Váimmolaš giitosat. Das leamašan stuorra mearkkašupmi, ahte mii leat ovttas bargan Ii ruvkkiid Suoma Giehtaruohttasii -ášši ovdii. Joatkit buori ovttasbarggu ruvkelága ođastusa ovdii. Easkahan mii oaččuimet iežamet jiena gullosii! Giitu.

Mu sáhkavuorru gáiddusoktavuođa bokte. Puheenvuorona etäyhteyden välityksellä.

Haluan tässä kaivoslain lähetekeskustelun alussa Suomen Saamelaiskäräjien kokouksessa 3/2020 kertoa Ei kaivoksia Suomen Käsivarteen -liikkeestä ja sen kautta avata kaivoslain muutostarpeita. Ei kaivoksia Suomen Käsivarteen-kansanliike keräsi viime kesän aikana lähemmäs 40 000 nimeä adressiin, jonka viestinä on, että me allekirjoittajat emme halua mitään kaivostoimintaa Käsivarteen, jonka elinvoima perustuu puhtaaseen luontoon ja sen kestävään käyttöön. 

Adressin pani kesäkuussa alulle rohkea kansalainen, saamelainen poronainen Minna Näkkäläjärvi reaktiona Akkerman Finland Oy:n Helsingin kokoiseen varaukseen Erkunan siidan laidunmaille Enontekiön Hietakeron ja Tarvantovaaran alueelle. Minna sai nopeasti taakseen laajan vapaaehtoisporukan kalastajista konsultteihin ympäri Saamenmaata ja Suomea. 

Lähemmäs 40 000 nimeä adressissa on valtava määrä. Se kertoo siitä, että Ei kaivoksia Suomen Käsivarteen -liikkeellä on kansalaisyhteiskunnan laaja tuki takanaan ympäri Suomen. Vertailun vuoksi, Kaivoslaki Nyt -kansalaisaloite keräsi yli 58 000 nimeä. Meidän adressiamme ei koskaan oltu tarkoitettu kansalaisaloitteeksi, mutta sillä on yhtymäkohta meneillään olevaan kaivoslain uudistamiseen.

Akkerman Finland Oy:n tekemä varaus on nimittäin koulukirjaesimerkki nykyisen kaivoslain ongelmista. 

Kaivosalan yritykset voivat tehdä varauksia ilman että niistä tulee edes tietoa paikallisille ihmisille, Saamelaiskäräjille tai paliskunnalle. Näillä samoilla tahoilla ei myöskään ole valitusoikeutta varauksesta. Hietakeron tapauksessa tieto varauksesta saavutti paikalliset puskaradion kautta raskaan, runsaslumisen talven jälkeen ja keskellä koronahuolia. 

Akkerman Finland Oy:n varausalue on moninkertaista suojelualuetta. Se on natura-alue ja osa soidensuojeluohjelmaa. Tarvantovaaran erämaa-alueella esiintyy yli kolmekymmentä uhanalaista lintulajia ja alueen suojeluperusteisena lajina on Suomen uhanalaisin laji, naali. 

Silti alueelle saa tehdä ilmoitusluontoisen varauksen, jonka perimmäisenä tarkoituksena on hakea malminetsintälupaa kahden vuoden sisällä eli käytännössä valmistella kaivostoimintaa. Tämä ei ole oikein.

Ei kaivoksia Suomen Käsivarteen -liikkeen työ ei päättynyt noin 40 000 nimeä sisältävän adressin ojentamiseen ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkoselle syyskuun alussa. Se ei päättynyt samana päivänä järjestettyihin tapaamisiin eri ministeriöiden ja kaivoslakityöryhmän puheenjohtajan kanssa. Se ei päättynyt edes noin miljoona ihmistä tavoittaneisiin haastatteluihin mm. Radio Suomen ja MTV:n suorissa lähetyksissä. 

Ei kaivoksia Suomen Käsivarteen -liikkeen työ jatkuu nyt kaivoslain uudistuksen parissa. Neljä edustajaamme Minna Näkkäläjärvi, Janne Hirvasvuopio, Anni-Helena Ruotsala ja minä olimme kuultavina työ- ja elinkeinoministeriön kaivoslakitilaisuudessa tällä viikolla.

Toin esille, että 

  • Saamelaisalue pitää uudessa kaivoslaissa määritellä kaivosvapaaksi no go -alueeksi. 
  • Alkuperäiskansa saamelaisille pitää turvata aito vaikuttamismahdollisuus kaivoksia koskevaan päätöksentekoon saamelaisalueella.
  • Kaivoslakiluonnoksessa ehdotetaan kunnille oikeutta päättää kaavoituksella, onko kaivostoiminta mahdollista kunnan alueella. Tämä ei riitä turvaamaan saamelaisten oikeusasemaa vaan saamelaisilla pitää olla aito vaikuttamismahdollisuus kaivoksia koskevaan päätöksentekoon.
  • Pelkkä nykyisen kaivoslain viilailu ei ole tarpeeksi vaan tarvitaan kokonaisuudistus.

Monet teistä Saamelaiskäräjien edustajakollegoista ja monet teistä tämän täysistunnon seuraajista olitte adressin noin 40 000 allekirjoittajan joukossa. Sydämelliset kiitokset. Sillä on ollut suuri merkitys, että Ei kaivoksia Suomen Käsivarteen on ollut meidän kaikkien yhteinen ponnistus. Jatketaan siis hyvää yhteistyötä myös kaivoslain uudistamisen viemiseksi oikeaan suuntaan. Ei lopeteta nyt, kun vasta saimme äänemme kuuluviin! Kiitos.

Puheenvuoroni kaivoslain kuulemisessa / Mu sáhkavuorru ruvkelága gullamis

Työ- ja elinkeinoministeriön kaivoslain kuulemis- ja keskustelutilaisuus 15.9.2020. Bargo- ja ealáhusministeriija ruvkelága gullan- ja ságastallandilálašvuohta 15.9.2020. (YouTube-tallenne)

TEM:in tiedote

Valmistautumassa etäkuulemiseen 15.9.2020. Ráhkkaneamen gáiddusgullamii 15.9.2020.

Árvvus atnojuvvon ruvkeláhkabargojoavkku ovddasteaddjit, buorit guldaleaddjit, Arvoisat kaivoslakityöryhmän edustajat, hyvät kuulijat,

Olen Pirita Näkkäläjärvi Ei kaivoksia Suomen Käsivarteen -liikkeestä. Kiitän mahdollisuudesta puheenvuoroon. Aluksi pari sanaa liikkeestämme ja sen jälkeen keskityn saamelaisten alkuperäiskansaoikeuksiin.

Ei kaivoksia Suomen Käsivarteen -liikkeellä on kansalaisyhteiskunnan laaja tuki ympäri maata. Keräsimme viime kesänä yli 37 000 nimeä adressiin, jonka viesti oli, että emme halua kaivosalan toimintaa Käsivarteen, jonka elinvoima perustuu puhtaan luonnon kestävään käyttöön.

Hyvät kuulijat, Käsivarsi ja koko saamelaisalue ovat alkuperäiskansa saamelaisten koti. Meillä ei ole muuta paikkaa, missä harjoittaa perinteisiä elinkeinojamme. Ne puolestaan kannattelevat kaikkia saamen kieliä ja meidän kulttuuriamme. Alkuperäiskansa saamelaisten perustuslailliset oikeudet tulee aidosti turvata kaivoslain uudistuksessa, sillä saamelaiset eivät ole sidosryhmä vaan saamelaiset ovat oikeudenomistajia.

Meille esitellyssä luonnoksessa hallituksen esitykseksi (HE) uudeksi kaivoslaiksi on hyviä aineksia. Siinä sanotaan, että alkuperäiskansa saamelaisten oikeus ylläpitää ja kehittää kieltään ja kulttuuriaan on katsottava niin perustavanlaatuiseksi oikeudeksi, että saamelaiskäräjillä ja kolttien kyläkokouksella on jatkossa oltava valitusoikeus varauspäätöksiä koskevissa asioissa. Lisäksi jäljennös varauspäätöksestä olisi jatkossa toimitettava saamelaiskäräjille ja kolttien kyläkokoukselle.

Arvoisa kaivoslakityöryhmä, näiden ehdotusten suunta on oikea. Liikkeemme on kuitenkin toistuvasti tuonut esille, että kaivoslain uudistuksessa ei pelkkä viilaaminen riitä. Tähän mennessä esitelty HE-luonnos jää valitettavasti monilta osin vasta viilailujen tasolle eikä vaikuta kokonaisuudistukselta. 

Liikkeemme on tuonut esille, että saamelaisalue pitää uudessa kaivoslaissa määritellä no go -alueeksi. Saamelaisalue pitäisi rauhoittaa varauksilta, malminetsintäluvilta, kaivosluvilta ja vastaavilta. Vähintäänkin saamelaisille pitää turvata aito vaikuttamismahdollisuus kaivoksia koskevaan päätöksentekoon saamelaisalueella. HE-luonnoksessa ehdotetaan kunnille oikeutta päättää kaavoituksella, onko kaivostoiminta mahdollista kunnan alueella. Tämä ei riitä turvaamaan saamelaisten oikeusasemaa. Uudessa kaivoslaissa, ja myös tulevassa saamelaiskäräjälain uudistuksessa, pitää turvata oikeutemme vapaaseen ja tietoon perustuvaan ennakkosuostumukseen, ml. aidot neuvottelut ja vaikutusten arviointi. Vaikutusten arvioinnissa tulee ottaa huomioon alueen käyttömuotojen kumulatiiviset vaikutukset saamelaisten oikeuteen harjoittaa kulttuuriaan sekä huomattavan haitan kielto. 

Ennakkosuostumuksen periaatteen, vaikutusten arvioinnin ja heikentämiskiellon tulee olla vahvemmin koko uuden kaivoslain pohjana. Mitään uutta ei kuitenkaan tarvitse keksiä kaivoslakia varten. Mm. perustuslaista, KP-sopimuksesta ja alkuperäiskansojen oikeuksien julistuksesta löytyvät selkeät nuotit. Ohjeistusta Suomen oloihin löytyy oikeusministeriön neuvotteluvelvoitemuistiosta ja esimerkiksi Miltä sopu näyttää -hankkeen tiivistelmästä saamelaiskulttuurin heikentämiskiellosta.

Lopuksi lausun, että tuen tässä tilaisuudessa puhuneiden liikkeemme muiden edustajien Minna Näkkäläjärven, Janne Hirvasvuopion ja Anni-Helena Ruotsalan näkemyksiä ja esityksiä. Paljon kiitoksia, olu giitu.

Mun lean Pirita Näkkäläjärvi Ii ruvkkiid Suoma Giehtaruohttasii -lihkadusas. Giittán vejolašvuođas sáhkavurrui. Vuos moadde sáni min lihkadusas ja dan maŋŋá vuojun sámiid eamiálbmotrivttiide.

Ii ruvkkiid Suoma Giehtaruohttasii -lihkadusas lea nana álbmotservoša doarjja miehtá Suoma. Mi čokkiimet mannan gease badjel 37 000 nama adressii, mii buvttii ovdan, ahte mii eat hálit ruvkesuorggi doaimmaid Giehtaruohttasii, mii eallá buhtes luonddu suvdilis geavaheamis.

Buorit guldaleaddjit, Giehtaruohtas ja olles sámeguovlu lea eamiálbmot sámiid ruoktu. Mii ii lea eará sadji, gos hárjehit min árbevirolaš ealáhusaid. Dat fas guddet buot sámegielaid ja min kultuvrramet. Eamiálbmot sámiid vuođđolágalaš rivttiid galgá duođaid dorvvastit ruvkelága ođastusas, daningo sámit eai leat čanusjoavku ‒ sámit leat riekteoamasteaddjit.

Midjiide ovdanbuktojuvvon hápmosis ráđđehusa evttohussan (RE) ođđa ruvkeláhkan leat buorit oasit. Das daddjojuvvo, ahte eamiálbmot sámiid rievtti doalahit ja ovddidit gielaset ja kultuvrraset ferte oaidnit nu prinsihpadási riektin, ahte Sámedikkis ja nuortalaččaid giličoahkkimis ferte dás duohko leat váidinriekti várrenmearrádusáššiin. Lassin kopiija várrenmearrádusas galga sáddejuvvot Sámediggái ja nuortalaččaid giličoahkkimii.

Árvvus atnojuvvon ruvkeláhkabargojoavku, dát evttohusat leat jo rivttes guvlui. Min lihkadus lea goittotge máŋgii buktán ovdan, ahte ii reahkká, ahte ruvkelága ođastusas dahkkojuvvojit uhca šliipemat. Dán rádjai ovdanbuktojuvvon RE-hámus báhcá váidalahtti máŋgga oasis easka šliipema dássái iige dat oro leamen ollislaš ođastus.

Min lihkadus lea buktán ovdan, ahte sámeguovllu galgá ođđa ruvkelágas meroštallat no go -guovlun. Sámeguovllu galgá ráfáidahttit várremiin, málbmaohcanlobiin, ruvkelogiin ja sullasaččain. Unnimustá sámiide galgá dorvvastit duođalaš váikkuhanvejolašvuođa ruvkemearrádusaide sámeguovllus. RE-hápmosis lea evttohus, ahte gielddaide addojuvvo riekti mearridit lávvema bokte, ahte leatgo ruvkedoaimmat vejolaččat gieldda guovllus. Dát ii dorvvas sámiid riektesajádaga. Ođđa ruvkelágas, ja maiddái boahttevaš sámediggelága ođastusas, galgá dorvvastit min vuoigatvuođa friddja, diehtui vuođđuduvvi, ovddalgihtii addojuvvon miehtamii, mii sisttisdoallá duođalaš ráđđádallamiid ja váikkuhusaid guorahallama. Váikkuhusaid guorahallamis galgá váldit vuhtii guovllu iešguđet geavahanvugiid kumulatiiva váikkuhusaid sámiid riektái hárjehit kultuvrraset sihke mearkkašahtti hehttehusa gildosa.

Ovdamiehtama prinsihpa, váikkuhusaid guorahallan ja heajuidahttingielddus galget leat nannosabbot olles ođđa ruvkelága vuođđun. Maidege ođđa ii goittotge dárbbaš kekset ruvkelága várás. Ee. vuođđolágas, KP-soahpamušas ja UNDRIP:as gávdnojit niesttit. Rávvagat Suoma diliige gávdnojit riekteministeriija ráđđádallangeatnegasvuohtamuitočállosas ja ovdamearkan Makkár soabalašvuohta lea olggosoaidnit -fidnu čoahkkáigeasus sámekultuvrra heajuidahttingildosis.

Lohppii dajan, ahte doarjjon dán dilálašvuođas hállan eará Ii ruvkkiid Suoma Giehtaruohttasii -joavkku ovddasteaddjiid Minna Näkkäläjärvi, Janne Hirvasvuopio ja Anni-Helena Ruotsala oainnuid ja evttohusaid. Paljon kiitoksia, olu giitu.

Pirita Näkkäläjärvi gáktebeaivve/saamenpukupäivänä 10.9.2020

Puheenvuoroni ihmisoikeusselonteon kuulemisessa / Mu sáhkavuorru olmmošriektečilgehusa gullamis

Valtioneuvoston ihmisoikeusselonteon kuuleminen 10.9.2020. Stáhtaráđi olmmošriektečilgehusa gullan 10.9.2020.

Pirita Näkkäläjärvi gáktebeaivve/saamenpukupäivänä 10.9.2020
Pirita Näkkäläjärvi gáktebeaivve/saamenpukupäivänä 10.9.2020

Árvvus atnojuvvon ministtarat ja buorit guldaleaddjit, arvoisat ministerit ja hyvät kuulijat, 

Nimeni on Pirita Näkkäläjärvi ja olen Suomen Saamelaiskäräjien jäsen. Kiitämme kutsusta valtioneuvoston ihmisoikeusselonteon kuulemiseen. Nostan esiin alkuperäiskansa saamelaisten itsemääräämisoikeuden.

Suomen ratifioimaa kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevaa yleissopimusta (ns. KP-sopimusta) valvova YK:n ihmisoikeuskomitea julkaisi viime vuonna kaksi ratkaisua valituksiin saamelaiskäräjävaaleihin liittyvistä korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuista. Ihmisoikeuskomitea totesi ratkaisuissaan, että Suomi loukkasi KP-sopimuksen 25 artiklaa sekä yksin että yhdessä 27 artiklan kanssa ja tulkittuna 1 artiklan valossa.

KP-sopimuksen mukaan sopimusvaltio on velvollinen hyvittämään ihmisoikeusloukkauksen, milloin sellainen on todettu. Ihmisoikeuskomitea totesi, että Suomi on velvollinen tarkistamaan saamelaiskäräjälain 3 §:n eli nk. saamelaismääritelmän varmistaen, että saamelaiskäräjävaalien kriteerit äänioikeudelle on määritelty, ja niitä käytännössä sovelletaan tavalla, joka vastaa saamen kansan oikeutta harjoittaa sisäistä itsemääräämisoikeutta. Suomi on myös velvollinen ryhtymään kaikkiin tarvittaviin toimiin sen varmistamiseksi, että vastaavilta loukkauksilta vältytään tulevaisuudessa. 

Stáhtaráđi olmmošriektečilgehusa gullan. Valtioneuvoston ihmisoikeusselonteon kuuleminen etätilaisuutena.
Stáhtaráđi olmmošriektečilgehusa gullan. Valtioneuvoston ihmisoikeusselonteon kuuleminen etätilaisuutena.

Hyvät kuulijat, alkuperäiskansojen oikeudet ovat jo pitkään kuuluneet Suomen kansainvälisen ihmisoikeuspolitiikan painopistealueisiin. Suomen ihmisoikeustilanteen osalta onkin merkittävä puute, ettei Suomi ole kyennyt tyydyttävästi kaikilta osin ratkaisemaan alkuperäiskansa saamelaisten oikeuksiin liittyviä kysymyksiä eikä ole edelleenkään tehnyt kaikkea varmistaakseen, että alkuperäiskansa saamelaiset voivat nauttia itsemääräämisoikeudesta, mukaan luettuna oikeudesta määrätä kansana jäsenyydestään tapojensa ja perinteidensä mukaisesti.

Saamelaiskäräjät odottaa valtiolta toimintaa, aktiivista roolia ja yhteistyöhalua tilanteen ratkaisemiseksi. Paljon kiitoksia, olu giitu.

Mu namma lea Pirita Näkkäläjärvi ja lean Suoma Sámedikki áirras. Mii giitit bovdehusas stáhtaráđi olmmošriektečilgehusa gullamii. Lokten ovdan eamiálbmot sápmelaččaid iešmearridanrievtti.

ON olmmošriektekomitea gohcá Suoma ratifiseren álbmot- ja politihkalaš rivttiid oktasašsoahpamuša, ng. KP-soahpamuša. Olmmošriektekomitea almmustahtii diibmá guokte čovdosa váidagiidda, mat guske alimus hálddahusrievtti mearrádusaid sámediggeválggain. Olmmošriektekomitea dajai čovdosiin, ahte Suopma rihkui KP-soahpamuša 25 artihkkala sihke okto ja ovttas 27 artihkkaliin, ja go dulkojuvvo 1 artihkkala bokte.

KP-soahpamuša mielde soahpamušstáhta lea geatnegahtton buhtet olmmošriekterihkkumuša, dalle go dakkár lea gávnnahuvvon. Olmmošriektekomitea dajai, ahte Suopma lea geatnegahtton dárkkistit sámediggelága 3 §:a nappo ng. sápmelasmeroštallama. Dárkkisteamis galgá sihkkarastit, ahte sámediggeválggaid kriterat jienastavuoigatvuhtii leat meroštallojuvvon nu, ahte dat gudnejahttá sámi álbmoga vuoigatvuođa návddašit siskkáldas iešmearridanrievttis. Seammaláhkai dárkkisteamis galgá sihkkarastit, ahte kriterat jienastanvuoigatvuhtii geavatlaččat heivehuvvojit nu, ahte dat gudnejahttá sámi álbmoga vuoigatvuođa návddašit siskkáldas iešmearrideamis. Olmmošriektekomitea dadjá, ahte Suoma stáhtas lea maiddái geatnegasvuohta váldit buot dárbbašlaš lávkkiid eastadan dihte sullasaš rihkkumušaid dahje loavkidemiid boahtteáiggis.

Buorit guldaleaddjit, eamiálbmogiid rievttit leat jo guhká deattuhuvvon Suoma álbmogiidgaskasaš olmmošriektepolitihkas. Suoma olmmošriektedili dáfus leage stuorra váilevašvuohta, ahte Suopma ii leat nákcen doarvái bures čoavdit buot eamiálbmot sámiid riektegažaldagaid. Suopma ii maid leat dahkan doarvái sihkkarastin dihte, ahte eamiálbmot sámit sáhttet návddašit iešmearridanrievttis, masa gullá maid riekti mearridit álbmogin álbmoga lahttovuođas iežas dábiid ja árbevieruid mielde

Sámediggi vuordá stáhtas doaimmaid, aktiivvalaš rolla ja ovttasbargohálu dili čoavdimii. Olu giitu, paljon kiitoksia.


Suomi on velvollinen tarkistamaan saamelaismääritelmän ja meidän pitää auttaa valtiota siinä

Suomen Saamelaiskäräjien tämän vaalikauden tärkein asia on auttaa valtiota tarkistamaan nk. saamelaismääritelmän, kuten Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeuskomitea on Suomea 1.2.2019 velvoittanut tekemään. YK:n ihmisoikeuskomitean ratkaisut eivät ole mitä tahansa moitteita tai suosituksia. Asiassa on kyse ihmisoikeusloukkauksesta.

Dát bloggačálus gávdno sámegillii dáppe.

Saamen lippu. Kuva: Sámediggi

Aloitan tämän blogikirjoituksen samalla asialla, josta käytin puheenvuoron Suomen Saamelaiskäräjien täysistunnon 26.6.2020 toimintakertomuskeskustelussa, mutta laajennan lisäksi yksityiskohtiin, joita ei ollut mahdollista käsitellä lyhyessä puheenvuorossa.

Lue Saamelaiskäräjien täysistunnosta 26.6.2020 lisää Janne Hirvasvuopion blogista.

Toimintakertomuksen alussa tärkeimmät asiat: vaalit ja ihmisoikeuskomitean ratkaisut

Suomen Saamelaiskäräjien täysistunto hyväksyi perjantaina 26.6.2020 vuoden 2019 toimintakertomuksen. Se alkaa puheenjohtajan katsauksella, jossa tuodaan heti alussa esille kaksi tärkeää asiaa.

Ensimmäinen tärkeä asia on Suomen Saamelaiskäräjien vaali 2019. Vaalien tuloksena me edustajat saimme saamen kansalta luottamuksen olla Saamelaiskäräjien jäseniä ja tehdä sieltä käsin töitä alkuperäiskansa saamelaisten itsemääräämisen eteen. Arvostan saamelaiskäräjävaaleja korkealle. Pidän myös Saamelaiskäräjien vaalilautakunnan työtä korkeassa arvossa ja näen, että on äärimmäisen tärkeää, että vaalilautakunnalla on vahva itsemääräämisoikeus. Omasta puolestani haluan kiittää Suomen Saamelaiskäräjien vaalilautakuntaa hyvästä, kovasta ja periksiantamattomasta työstä saamelaisten itsemääräämisoikeuden säilyttämisen ja vahvistamisen eteen ‒ jälleen kerran.

Toisena tärkeänä asiana mainitaan YK:n ihmisoikeuskomitean kaksi ratkaisua 1.2.2019 nk. saamelaismääritelmästä ja sen tulkinnasta (ratkaisu 1 löytyy täältä englanniksi ja ratkaisu 2 täältä englanniksi). Haluan nostaa ratkaisuista esille kaksi kohtaa, jotka ovat erityisen tärkeitä tulevaisuuden kannalta:

  1. YK:n ihmisoikeuskomitea sanoo, että Suomen valtio on velvollinen (is obligated) tarkistamaan saamelaiskäräjälain 3 §:n eli nk. saamelaismääritelmän. Tarkistamisen yhteydessä YK:n ihmisoikeuskomitean mukaan pitää varmistaa, että saamelaiskäräjävaalien kriteerit äänioikeudelle on määritelty tavalla, joka kunnioittaa saamen kansan oikeutta harjoittaa sisäistä itsemääräämisoikeutta. Samalla tavalla tarkistamisen yhteydessä pitää varmistaa, että saamelaiskäräjävaalien kriteerejä äänioikeudelle sovelletaan käytännössä tavalla, joka kunnioittaa saamen kansan oikeutta harjoittaa sisäistä itsemääräämisoikeutta.
  2. YK:n ihmisoikeuskomitea sanoo, että Suomen valtiolla on velvollisuus (is also under an obligation) ryhtyä kaikkiin tarvittaviin toimiin samanlaisten rikkomusten estämiseksi tulevaisuudessa.

Tausta: Ihmisoikeusloukkaus

YK:n ihmisoikeuskomitean ratkaisut julkaistiin helmikuussa 2019. Ratkaisut koskevat Suomen korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) päätöksiä vuosina 2011 ja 2015, joilla KHO päästi Suomen Saamelaiskäräjien vaaliluetteloon 4 + 93 henkilöä Saamelaiskäräjien toimielinten päätösten vastaisesti.

Kyseessä on ihmisoikeusloukkaus.

YK:n ihmisoikeuskomitea tuli siihen tulokseen, että KHO:n päätökset rikkovat ihmisoikeuksia. Kyseessä on nk. KP-sopimuksen loukkaus, tarkemmin sanoen YK:n kansalais- ja poliittisten oikeuksien kansainvälisen yleissopimuksen artiklan 25 loukkaus sekä yksin että yhdessä artiklan 27 kanssa ja tulkittuna artiklan 1 valossa.

(Artikla 25 koskee poliittisia osallistumisoikeuksia, artikla 27 vähemmistöjen oikeuksia ja artikla 1 kansojen itsemääräämisoikeutta. KP-sopimus on yksi YK:n ihmisoikeussopimuksista ja se tuli Suomessa voimaan vuonna 1976.)

Merkitys ja momentum: Suomi on velvoitettu korjaamaan tilanteen

YK:n ihmisoikeuskomitean päätökset ovat lopullisia, vaikka Suomen Saamelaiskäräjien täysistunnossa 26.6.2020 vielä levitettiinkin virheellistä tietoa asiasta.

YK:n ihmisoikeuskomitean ratkaisuissa ei myöskään ole kyse pelkästään moitteista tai suosituksista, kuten mediakeskustelun perusteella voi saada kuvan. Kyse on YK:n KP-sopimuksen loukkauksesta.

Niissä maissa, joiden pyrkimyksenä on kunnioittaa ihmisoikeuksia, YK:n ihmisoikeuskomitean ratkaisut voidaan käytännössä rinnastaa tuomioistuinten päätöksiin.

YK:n ihmisoikeuskomitean päätöksillä on suuri merkitys, koska ne pistävät vauhtia saamelaiskäräjälain uudistamiseen Suomessa.

Päätöksillä on suuri merkitys, koska ne pistävät vauhtia saamelaiskäräjälain uudistamiseen Suomessa.

Suomen täytyy korjata tilanne ja varmistaa, että vastedes saamelaisten itsemääräämisoikeutta alkuperäiskansana kunnioitetaan. Saamelaiskäräjillä meidän pitää auttaa valtiota korjaamaan tilanne sellaiseksi, että se noudattaa alkuperäiskansojen oikeuksia, esimerkiksi YK:n julistusta alkuperäiskansojen oikeuksista eli UNDRIP:iä.

YK:n ihmisoikeuskomitean ratkaisuilla pitää mielestäni olla vaikutus sekä nk. saamelaismääritelmän sisältöön että tulkintaan.

Esimerkiksi, nk. saamelaismääritelmä pitää korjata sellaiseksi, että Suomen saamelaisten virallinen edustaja Saamelaiskäräjät voi sen viimein hyväksyä. (Suomen Saamelaiskäräjät ei ole koskaan hyväksynyt vuonna 1996 voimaan tullutta nk. saamelaismääritelmää, joka on edelleen voimassa.) Nk. saamelaismääritelmän itseidentifikaation merkitys tulee jatkossakin olla, että henkilö antaa luvan vaaliluetteloon merkitsemiseen, koska ketään ei voi (muun muassa toisen maailmansodan tapahtumien vuoksi) vastoin hänen omaan tahtoaan merkitä luetteloon, joka voidaan tulkita etniseksi rekisteriksi. Nk. saamelaismääritelmän objektiivisten kriteerien tulee ensisijaisesti perustua saamen kieleen ensimmäiseksi opittuna kielenä. Nk. lappalaiskohta pitää pyyhkiä saamelaiskäräjälaista pois, koska termi lappalainen viittaa vanhoissa asiakirjoissa henkilön elinkeinoon, ei etnisiteettiin.

Lisäksi, nk. saamelaismääritelmän tulkintaa pitää viedä siihen suuntaan, että saamelaisten itsemääräämisoikeutta alkuperäiskansana (ml. oikeus päättää oman kansan jäsenyydestä) vahvistetaan ja todella kunnioitetaan ‒ eikä se suinkaan mene taaksepäin.

Lue lisää

Fáktalávvu: Pieni opas saamelaismääritelmään

Ulkoministeriön sivu KP-sopimuksesta

Suomen Saamelaiskäräjät 1.2.2019: YK:n ihmisoikeuskomitea: KHO:n päätökset vuoden 2015 saamelaiskäräjävaalien vaaliluettelosta loukkasivat ihmisoikeuksia

Suomen ulkoministeriö 1.2.2019: YK:n ihmisoikeuskomitealta kaksi ratkaisua saamelaiskäräjien vaaliluetteloon hyväksymistä koskevassa asiassa

Sámi Árvvut -yhdistys 4.2.2019: Saamelaisilla tulee olla oikeus päättää omasta identiteetistään ja etnisyydestään

News Now Finland -kolumnini 6.2.2019 (englanniksi): Maamerkkipäätökset tuovat uutta toivoa saamelaisille (Landmark decisions bring new hope for the Sámi)

Ávvir 6.2.2019 (saameksi): ‒ YK:n ihmisoikeuskomitean päätökset tuovat uutta toivoa saamelaisille (‒ ON olmmošriektekomitea mearrádusat addet ođđa doaivaga sámiide)

Suopma lea geatnegahtton dárkkistit sápmelašmeroštallama ja mii galgat veahkehit stáhta dan barggus

Suoma Sámedikki dán válgabaji dehalamos ášši lea veahkehit Suoma stáhta dárkkistit ng. sápmelašmeroštallama, nugo Ovttastuvvan našuvnnaid (ON) olmmošriektekomitea lea Suoma stáhta geatnegahttán 1.2.2019. ON olmmošriektekomitea čovdosat eai leat mat beare moaitámušat dahje ávžžuhusat. Áššis leat gažaldat olmmošriekteloavkideamis (ihmisoikeusloukkaus).

Tämä blogikirjoitus on luettavissa suomeksi täältä.

Sámi leavga. Govva: Suoma Sámediggi

Álggahan dán bloggačállosa seamma áššiin, mas geavahin sáhkavuoru Suoma Sámedikki dievasčoahkkima doaibmamuitalusságastallamis 26.6.2020, muhto joatkkan de vel čiekŋalabbui go ovtta sáhkavuorus lea vejolaš mannat.

Lue Saamelaiskäräjien täysistunnossa 26.6.2020 pitämästäni, YK:n ihmisoikeuskomitean ratkaisuja käsittelevästä puheenvuorostani suomeksi lyhyesti Janne Hirvasvuopion blogista.

Doaibmamuitalusa álggus dehalamos áššit: válggat ja olmmošriektekomitea čovdosat

Suoma Sámedikki dievasčoahkkin dohkkehii bearjadaga 26.6.2020 jagi 2019 doaibmamuitalusa. Doaibmamuitalus álgá sátnejođiheaddji geahčastagain, mas čalmmustahttojuvvojit guokte dehalaš ášsi.

Vuosttas dehalaš ášši lea Suoma Sámedikki válga 2019. Válggaid boađusin mii áirasat oaččuimet álbmogis luohttámuša leat Sámedikki lahttut ja bargat doppe eamiálbmot sámiid iešmearrideami ovdii. Sámediggeválggain lea alla árvu ja válgalávdegoddi bargá mávssolaš barggu. Lea hui dehalaš, ahte Suoma Sámedikki válgalávdegottis lea nana iešmearrideapmi. Iežan bealis hálidan giitit válgalávdegotti buori barggus, ráhčamušain ja vuollánmeahttun vuoiŋŋas sámiid iešmearrideami doalaheami ja nannema ovdii ‒ vuot oktii.

Nubbin dehalaš áššin máinnašuvvojit ON olmmošriektekomitea guokte čovdosa 1.2.2019 ng. sápmelašmeroštallamis ja dan dulkomis (čoavddus 1 gávdno eaŋgasgillii dáppe ja čoavddus 2 eaŋgasgillii dáppe). Čovdosiin leat guokte erenoamaš dehalaš čuoggá boahtteáiggi dáfus:

  1. ON olmmošriektekomitea dadjá, ahte Suoma stáhta lea geatnegahtton (is obligated) dárkkistit sámediggelága 3 §:a nappo ng. sápmelasmeroštallama. Dárkkisteamis galgá sihkkarastit, ahte sámediggeválggaid kriterat jienastavuoigatvuhtii leat meroštallojuvvon nu, ahte dat gudnejahttá sámi álbmoga vuoigatvuođa návddašit siskkáldas iešmearridanrievttis. Seammaláhkai dárkkisteamis galgá sihkkarastit, ahte kriterat jienastanvuoigatvuhtii geavatlaččat heivehuvvojit nu, ahte dat gudnejahttá sámi álbmoga vuoigatvuođa návddašit siskkáldas iešmearrideamis.
  2. ON olmmošriektekomitea dadjá, ahte Suoma stáhtas lea maiddái geatnegasvuohta (is also under an obligation) váldit buot dárbbašlaš lávkkiid eastadan dihte sullasaš rihkkumušaid dahje loavkidemiid boahtteáiggis.

Duogáš: Olmmošriekteloavkideapmi

ON olmmošriektekomitea čovdosat bohte guovvamánus 2019. Čovdosat gusket Suoma alimus hálddahusrievtti (AHR) mearrádusaid (2011 ja 2015), main dat luittii Suoma Sámedikki válgalogahallamii 4 + 93 olbmo Sámedikki orgánaid mearrádusaid vuostá.

Gažaldat lea olmmošriekteloavkideamis.

ON olmmošriektekomitea gávnnahii, ahte AHR mearrádusat rihkkot olmmošvuoigatvuođaid. Namalassii gažaldagas lea ng. SP-soahpamuša loavkideapmi. Nappo ON siviila- ja politihkálaš rivttiid riikkaidgaskasaš oktasašsoahpamuša artihkkala 25 loavkideapmi sihke okto ja ovttas artihkkaliin 27, ja go dulkojuvvo artihkkala 1 bokte.

(Artihkal 25 guoská politihkalaš oassálastinrivttiid, artihkal 27 vehádagaid rivttiid ja artihkal 1 álbmogiid iešmearridanrievtti. SP-soahpamuš lea okta ON olmmošvuoigatvuođasoahpamušain, mii bođii fápmui Suomas jagis 1976.)

Mearkkašupmi ja momentum: Suopma lea geatnegahtton čorget dili

ON olmmošriektekomitea čovdosat leat loahpalaččat, vaikke Suoma Sámedikki dievasčoahkkimis 26.6.2020 vel lebbejuvvojedje boasttodieđut ášši birra.

ON olmmošriektekomitea čovdosiin ii maid leat sáhka dušše moaitámušain dahje ávžžuhusain, dego almmolaš ságastallama vuođul soaitá boahtit govva. Gažaldagas lea SP-soahpamuša loavkideapmi.

ON olmmošriektekomitea čovdosat nappo mearrádusat sulastahttet geavatlaččat duopmostuoluid mearrádusaid daid riikkain, mat figget gudnejahttit olmmošvuoigatvuođaid. Dain lea nana fápmu.

ON olmmošriektekomitea čovdosiin lea stuorra mearkkašupmi danin, go dat huksejit čielga momentuma sámediggelága ođasmahttimii Suomas.

Čovdosiin lea stuorra mearkkašupmi danin, go dat huksejit čielga momentuma sámediggelága ođasmahttimii Suomas.

Suopma ferte divvut dili ja sihkkarastit, ahte sámiid iešmearrideapmi eamiálbmogin gudnejahttojuvvo dás duohko. Mii Sámedikkis fertet veahkehit stáhta čorget dili dakkárin, ahte dat čuovvu eamiálbmogiid rivttiid, ovdamearkan ON eamiálbmogiid rivttiid julggáštusa (UNDRIP).

ON olmmošriektekomitea čovdosat galget mu mielas váikkuhit sihke ng. sápmelašmeroštallama sisdollui ja dan dulkomii.

Ovdamearkan, ng. sápmelasmeroštallama ferte divvut dakkárin, ahte Suoma sápmelaččaid virggálaš ovddasteaddji Sámediggi sáhttá dan viimmat dohkkehit. Meroštallama iešidentifikašuvnna mearkkašupmi galgá dás duohkoge leat, ahte olmmoš addá lobi merkejuvvot válgalogahallamii, daningo geange ii sáhte (earret eará nuppi máilmmisoađi dáhpáhusaid dihte) iežas dáhtu vuostá merket registtariidda, maid sáhttá dulkot etnihkálas registtarin. Meroštallama objektiivalaš kriterat fertejit vuolgit sámegielas vuosttasin ohppojuvvon giellan. Ng. lappalaščuoggá galgá sihkkut eret, daningo tearbma lappalaš čujuha dološ dokumeanttain olbmo ealáhussii, ii etnisitehtii.

Lassin, ng. sápmelasmeroštallama dulkojumi galgá maid doalvut dan guvlui, ahte sámiid iešmearridanriekti eamiálbmogin iežas álbmoga lahttovuođas nannejuvvo ja duođaid gudnejahttojuvvo ‒ iige mana maŋosguvlui.

Loga lasi

Olgoministeriija siidu SP-soahpamuša birra (suomagillii)

Sámediggi 1.2.2019: ON:id olmmošvuoigatvuođakomitea: AHR:a mearrádusat jagi 2015 sámediggeválggaid válgalogahallamis loavkidedje olmmošvuoigatvuođaid

Suoma olgoministeriija 1.2.2019 (suomagillii): ON olmmošriektekomiteas guokte čovdosa sámedikki válgalogahallamii dohkkeheami guoski áššis (YK:n ihmisoikeuskomitealta kaksi ratkaisua saamelaiskäräjien vaaliluetteloon hyväksymistä koskevassa asiassa)

Sámi Árvvut rs 4.2.2019: Sápmelaččain galgá leat vuoigatvuohta mearridit iežaset identiteahtas ja etnihkalašvuođas

News Now Finland -kolumna: Pirita Näkkäläjärvi 6.2.2019 (eaŋgasgillii): Mearkkašahtti čovdosat addet ođđa doaivaga sámiide (Landmark decisions bring new hope for the Sámi)

Ávvir 6.2.2019: ‒ ON olmmošriektekomitea mearrádusat addet ođđa doaivaga sámiide

Govva dokumeanttas Jag är same. Govva: Svenska Yle

Beaivegirji Svenska Yle dokumeanttas Jag är same

Oassálastin riikka tv:a prográmmaide lea álo riska sámiide. Dán beaivegirjjis muitalan proseassas ja jurdagiin Svenska Yle dokumeantta Jag är same duohken.


Svenska Yle sámedokumeanta Jag är same bođii Yle Areenai, ja seamma beaivve almmustuvai maiddái artihkkal Från Enare till Helsingfors ‒ nio bilder av att vara same idag. Ožžon lihkus lohkat ovddalgihtii artihkkala osiid, mat guske mu, ja evttohit njulgemiid faktafeaillaide, mat ledje ain báhcán tekstii, vaikke dokumentarista lei bargan sámeáššiiguin čavčča 2019 rájes.

Govva dokumeanttas Jag är same. Govva: Svenska Yle
Govva dokumeanttas Jag är same. Govva: Svenska Yle

Ledjen beassan gullat iežan osiid dokumeanttas jietnabáddin ovddalgihtii, muhto lihkká ballen oaidnit ollisvuođa. Ledjego dokumentii báhcán áššefeaillat sámiid birra? Maid osiid mu viđa jearahallamis Ijahis ijas, PwC:s, olgoministeriijas, Kiasmas ja Sámedikki ortniiduvvančoahkkimis dokumentarista lei geavahan? Man rollii dokumentarista lei mu bidjan vs. eará olbmot dokumeanttas?

Loahppaboađus lei goittotge lihkus áibbas buorre. Dokumeanta addá ovtta gova sámi servošis Suoma bealde ja gudnejahtan journalistta válljemiid.

Smihtten goittotge rahpat didjiide vásáhusaid dokumeantta govvemiin beaivegirjin.

Borgemánnu 2019

Lei Ijahis idja -vahkkoloahppa, ja Svenska Yle lei boahtán Anárii govvet tv-dokumeantta sámiid birra.

Ledjen lohpidan addit jearahallama sámeáššiin, muhto dokumeanta bovttii lihkká olu gažaldagaid. Duosttágo dokumentii vuolgit mielde? Mis leat maŋimuš áiggiid leamašan olu heajos vásáhusat riikka mediain, sihke tv:in ja aviissaiguin.

Okta ovdamearka lei dat, go skábmamánus 2016 Helsingin Sanomat almmustahtii artihkkala Bohccot borre Lappis jeahkála, ja Mikko-Pekka Heikkinen arvvai Ohcejohkii jearrat báhkka gažaldaga: Leatgo bohccot menddo olu?. Artihkkalis ledje botnjan máŋga ášši. Mu mielas vearrásamos lei, ahte áviisa lei geavahan anonyma gáldu, mainna attii hui roavvadit gova, ahte olmmoš livčče mahkká heakkaváras, jos hállá das, mo sámit bibmet bohccuideaset suinniiguin:

”HS jearahallan gálduid mielde bohccot lassebibmojuvvojit jo dálvet iige juohke suoidnelásta cáhppojuvvo. Njuoska suoidnegáhkut leat miehtá duoddara Ohcejogas vel geassitge. Gáldut eai hálit namaideaset eaige ássansajiideaset áviisii.”

Ovdalaš váldodoaimmaheaddjin dieđán, ahte anonyma, namahis gáldut geavahuvvojit hui, hui hárve. Yle nuolggadusaid mielde anonyma gáldut geavahuvvojedje dušše spihkastatdilis. Jos diehtu vižžojuvvui anonyma gáldus, nu gáldokritihkka lei hui dehalaš. Lean iešge bidjan doaimmaheaddji njulget šláddariid, maid son muitalii njuolggoradiosáddagis anonyma gálduid vuođul, daningo geavatlaččat anonyma gálduid geavaheapmái gáibiduvvui váldodoaimmaheaddji lohpi.

Nubbi ovdamearka lei Yle A-studio tv-prográmma Gii lea sápmelaš? guovvamánus 2018. Yle mielde “A-studio doaimmaheaddji Tuomas Hyytinen vulggii čielggadit, mas lea gažaldat sámeriiddus, mii gaiku Badje-Lappi”. Áššis almmustahttojuvvui neahttaášsi, mas lei klikkabajilčála “Berliinna muvrra lágan juohku seamma olbmuid gaskkas” ‒ Badje-Lappi gaikujeaddji riidu sápmelašvuođas vuordá ain čovdosa.

Doaimmaheaddji lei jearahallan diibmoviisáid máŋgga sápmelačča ja sámeáššiid áššedovdi, muhto jogo jearahallamat eai lean váldojuvvon ollenge mielde tv-prográmmii dahje jearahallamis lei geavahuvvon dušše hui uhca oasáš, ja jearahallon olmmoš biddjojuvvon ártegis rollii prográmmas.

Yle A-studio sámeprográmmas ožžo hui olu saji disinformašuvdna ja giellásat. Doaimmaheaddji ovdagáttut oidnojedje maiddái das, makkár miellagovaid son huksii muhtin sámiid birra, geat ledje mielde prográmmas ja neahttaáššis. Yle A-studio doaimmaheaddji bivddii maid mus jearahallama A-studio prográmmii, muhto in bargodili dihtii astan prográmmii mielde. Go oidnen loahppabohtosa, nu ledjen ilolaš, ahte in lean mannan mielde.

Mo de mearridin, ahte vuolggango mielde Svenska Yle dokumentii? Dat orui buorre vuolggasadji, ahte bargojoavku bođii ruoŧagiel Yles, nuppi giellaminoritehtajoavkku medias. Sis goit galggašii leat áddejupmi das, mo lea eallit unnitlohkun Suomas. Háleštin dokumentaristtain guhká telefuvnnas ja munnje bođii dakkár govva, ahte son guldala sámiid ja lea dahkamin áššálaš dokumeantta. Mu lassin dokumentarista áiggui jearahallat logiid sápmelaččaid Ijahis ija oktavuođas. Datge orui buorre vuolggasadji.

Ijahis idja -arena 2019. Govva: Oula-Antti Labba
Ijahis idja -arena 2019. Govva: Oula-Antti Labba

Govviimet Ijahis idja -lávvardaga, daningo mun in bearjadaga astan addit jearahallama Suoma PEN-klubba ordnen Ijahis idja -arena dihte, man mun láidestin. Lávvardaga govviimet Svenska Yle golmma olbmo govvenjoavkkuin máŋga diimmu jávregáttis, Sajosis ja Ijahis ija festiválašiljus luohtekonsearttas, gos mu buoremus ustit ja oarpmealli Anna Näkkäläjärvi-Länsman juoiggai min soga luđiid, maid son lei áiddo ealáskahttan arkiivabáttiin. Tv-kamera vurkii mu reakšuvnna máttaráhku luođi gullamis almmolaš lávddis. Min soga luđiid ealáskahttin lea munnje hui stuorra ášši, daningo orru, ahte daid bokte mii leat nanosmuvvan. Seammás dovddan stuorra morraša das, ahte luohteárbevierru lea mis measta boatkanan ee. lestadionismma dihtii. Ieš lean musihkkaolmmoš, muhto oarjemáilmmi musihkkateoriija ja harmonihkačuojaheami studeren mánnávuođa rájes leat billistan mu vejolašvuođaid oahppat árbevirolaš juoiganovdanbuktima, -jietnadeami. Dat lea munnje stuorra moraš, mas lea čállán kolumnna Álbmotmusihkka-bláđđái.

Svenska Yle govvejeaddji govvemin mu geahččamin juoigankonseartta. Govva: Pirita Näkkäläjärvi
Svenska Yle govvejeaddji govvemin mu geahččamin juoigankonseartta. Govva: Pirita Näkkäläjärvi

Ieš jearahallan jávregáttis lei guhkki. Gažaldagat guske hui máŋggalágan kultur-, historjá- ja politihkkááššiid. Gákti, luohti, sámegiella, sápmelašmeroštallan, lappalaštearbma, eananvuoigatvuođat, Jiekŋameara ruovdegeaidnu, Deanu soahpamuš, eamiálbmogat, ILO-soahpamuš, orrun Anáris, orrun Helssegis, vuoiŋŋalaš veahkaváldi maid vásihin Yle Sámi hoavdan.

Jearahallama maŋŋá čállen ustibii dieđu, ahte vásáhus lei lossat. Lossat danin, ahte fáttát ledje nu olu, ja danin, go juohke gažaldahkii fertii geahččalit vástidit nu bures, ahte lea áibbas seamma mii vástádus geavahuvvo ja man oktavuođas.

PS. Lávvardaga maŋŋá Svenska Yle joavku lei mearridan, ahte sii hálidit joatkit mu eallima čuovvuma Helssegis. Danin sii hálidedje govvet, go lávkejin Helssega-girdái sotnabeaivve.

Golggotmánu álgu 2019

Vuosttas deaivvadeapmi Svenska Yle joavkkuin Helssegis. Sii hálidedje govvet mu mu gávpotbirrasis. Bargen dalle fitnodatgávperáđđeaddin PwC:s ja ožžon bargoaddis lobi buktit govvenjoavkku firpmá almmolaš lanjaide. Svenska Yle ii dieđusge sáhttán govvet mu bargamin min kundariid luhtolaš prošeavttaiguin. Mis lei goittotge barggu vuolde PwC oassálastin Sámedikki ordnen sámi giellavahkkui. (Jorgalin PwC árvvuid davvisámegillii ja dagaimet dain screensavera, mii jorai 1200 PwC bargi dihtoriin miehtá Suoma guokte(!) vahku.) Svenska Yle oaččui govvet giellavahku válmmaštallama ovttas PwC gulahallanolbmuiguin. Dát oassi ii goittotge geavahuvvon dokumeanttas.

Sámi giellavahku 2019 várás jorgalin PwC árvvuid davvisámegillii ja dagaimet dain screensavera, mii jorai 1200 PwC bargi dihtoriin miehtá Suoma guokte(!) vahku. Govva: Pirita Näkkäläjärvi

Giellačoahkkima maŋŋá dokumentarista dagai nuppi guhkes jearahallama muinna. Das bođii várra guhkit go mun ja sii ledje plánenge, daningo sis ledje nu viiddes gažaldagat, ahte daid čilgemii vuđolaččat manai olu áigi. Dán jearahallamis ii dáidán geavahuvvot tv-prográmmas geavatlaččat mihkkege. Sivvan lei várra dat, ahte mannen nu detáljadássái sámi ásaidahttingažaldagaide, eananvuoigatvuođaide ja sámediggelága riektehistorjjálaš teknihkálašvuođaide, ahte daid lei menddo váttis bidjat oassin oanehis tv-dokumeantta.

(Dát lei muđui sámediggeválggaid maŋŋá ja sáhka lei maid das, ahte makkár plánat mus leat politihkás.)

Golggotmánu loahppa 2019

Deaivvaimet fas govvenjoavkkuin Helssegis. Iđđes Svenska Yle lei čuovvumin mu olgoministeriijas, gosa ođđa árktalaš ja antárktalaš ambassadevra Petteri Vuorimäki lei bovden mu. Sivvan galledeapmái lei Students on Ice -fidnu, gos ledjen borgemánus 2019 Kalaallit Nunaatis ja Davvi-Kanadas vuosttas EU sádden skuvlejeaddjin. Svenska Yle oaččui govvet deaivvadeami álggus, muhto loahpas báziimet ságastallat dušše gaskaneamet olgoministeriija veagain. Govat deaivvadeami álggus eai goassege geavahuvvon tv-prográmmas.

Olgoministeriijas 16.10.2019 árktalaš ja antárktalaš ambassadevra Petteri Vuorimäki guossin, Govva: Olgoministeriija

Olgoministeriija maŋŋá Svenska Yle govvenjoavku hálidii deaivat Kiasmas. Sii hálidedje govvet mu geahččamin Outi Pieski installašuvnna ja Marja Helander filmma. (Danin mus lei gákti badjelis Kiasmas, go ledjen boahtimin olgoministeriijas.) Čaibmen govvenjoavkui, ahte dás boahtá dakkár Pirita Näkkäläjärvi Looking At Things -dokumeanta. Dáiddagovvemiid maŋŋá dagaimet oanehis jearahallama, mii gieđahalai eanaš dan, man unnán suopmelaš servodagas lea diehtu sámiid birra ja man olu sámit gártet skuvlet váldoálbmoga áibbas vuođđoáššiin. Dán jearahallamis ii dáidán boahtit mihkkege prográmmii.

Skábmamánnu 2019

Dokumentarista lei geahččamin, go Venetsia biennálas 2019 Suoma ovddastan filbma The Killing of Čáhcerávga, mas juigen ja čájáhallen, čájehuvvui vuosttas háve Helssegis. Govvejeaddji ja jietnaalmmái eaba lean mielde, nu ahte dán dáhpáhusas ii boahtán mihkkege dokumentii. Suddu, daningo dán fidnus mun ledjen dahkkin ja dáiddarin inge beare geahččamin eará olbmuid dahkan dáidaga.

Oassi The Killing of Čáhcerávga -filmmas Venetsia biennálas 2019. Video: Pirita Näkkäläjärvi

Guovvamánnu 2020

Svenska Yle bođii nuppe háve Anárii govvet Sámedikki ortniiduvvančoahkkinvahkus. Gearggaimet deaivat easka justa ovdal ortniiduvvančoahkkima álggu dan meare, ahte govvejeaddji bijai munnje mikrofovnna. Sii hálidedje govvet ja báddet dan, go Sámediggi ja mun lávlluimet Sámi soga lávlaga.

Dalán lávluma ja nammačuorvuma maŋŋá dáhpáhuvai oalle erenoamaš episoda, mas dokumentarista beasai ieš vásihit makkár doaibman sámeáššiiguin lea. Moadde suomamielat sámediggeáirasa dahke nummira das, ahte Svenska Yle joavku lei govvemin almmolaš Sámedikki čoahkkimis. Nubbi dokumeantadahkki Suvi West, guhte lei maid govvemin báikki alde, dajai Yle Sámi jearahallamis, ahte su mielas ahte gažaldagas lei sensureren- ja jávohuhttiniskkadeapmi, ja vuohki mainna geahččalit jaskkodahttit rabas ságastallama ja giddet daid olbmuid njálmmi, geat figget buktit áššiid ovdan.

Yle Sápmi muitalii dáhpáhusas ná:

”Ortniiduvvančoahkkima jođiheaddji, anárlaš Kari Kyrö muitalii čoahkkima álggus, ahte muhtin Sámedikki lahtut leat almmuhan, ahte eai hálit govvejuvvot.

Sámediggeáirasat Inka Kangasniemi ja Anu Avaskari háliideigga ráddjet dokumentáraid govvema Sámedikki ortniiduvvančoahkkimis Anáris odne guovvamánu 27. beaivve. Kangasniemi válddii ovdan sáhkavuorustis dan, ahte dokumentáraid govvemis ii leat boahtán ovddalgihtii diehtu sidjiide, ja son háliida diehtit, makkár oktavuođas son čájehuvvo dokumentárain.

– Mun bivddášin, ahte in oidnošii govain ja mu eai filbmešii.

Kangasniemi gáibidii dokumeantadahkkiin čilgehusaid dokumeanttaid sisdoaluin e-boasta bokte. Yle Sápmi ii leat velá ožžon Inka Kangasniemi kommenteret sávaldagas govvengildosis.

Dokumeantadahkki Mikaela Weurlander Svenska Yles muitalii čoahkkima álggus iežas prošeavttas, man sii leat govvemin ja čilgii, ahte almmolaš sajis galggašii leat lohpi govvet. Weurlander namuhii, ahte sii leat dahkamin diimmu guhkkosaš dokumentára, mas muitalit sápmelaččain ja masa leat jearahallan máŋggaid olbmuid.

Dát episoda lei áibbas dárbbašmeahttun. Dieđán maid, ahte váidaleaddjiide lei sáddejuvvon ovddalgihtii oalle dárkilis diehtu das, maid ja masa Svenska Yle lea Sajosis govvemin. Na, nuppe dáfus lei buorre, ahte dokumeantajoavku gárttai ieš vásihit dán. Ja váidaleaddjit fas dahke sámiide bálvalusa, go gilde iežaset govvema dokumentii. Seasttašuvaiba sadji ja mielde ii boahtán sin disinformasuvdna ja populisma.

Pirita Näkkäläjärvi. Govva: Ville-Riiko Fofonoff / Sámediggi
Mu virggálaš sámediggegovva 2020‒23. Govva: Ville-Riiko Fofonoff / Sámediggi

Svenska Yle jearahalai mu vel oktii ortniiduvvančoahkkima nuppi beaivve lunšabottus. Mus lei hui fámuiduvvan dovdu ja muitalin rámis mo min sámemielat áirasiid joavku lei nákcen jorgalit sátnejođiheaddjigilvvu Tuomas Aslak Juuso vuoitun jienaiguin 16‒5. Muitalin maid, man buorre dovdu lei leat válggaiguin válljejuvvon Sámedikki lahttu, ja beassat áibbas virggálaččat bargat iežas váibmoáššiiguin. Nuppe dáfus muitalin mán ártegis dovdu lei čuožzut doppe čoahkkima ovddabealde dan dilis, go in lean gilvohallamin Sámedikki presideantagilvvus, vaikke iežan agi, duogáža, bargovásáhusa ja beroštumiid vuođul dat livčče leamašan hui lunddolaš, muhto ahte eallin manai dál ná ja juohkeláhkai kombinašuvdna Helena Director-bargu ja Sámedikki lahttovuohta doaibmá hui bures. Dán jearahallamis ii boahtán mihkkege prográmmii.

Njukčamánnu 2020

Ledjen koronaáigodaga gáiddusbarggus Anáris, go dokumentarista válddii oktavuođa. Dokumeanta lei measta gárvvis ja son fálai munnje vejolašvuođa guldalit iežan jietnabáttiid dokumeanttas. Giiten doaimmaheaddji vejolašvuođas dárkkistit iežan sitáhtaid, vaikke jearahallon olmmošin mus ii diedusge leat váldi váikkuhit doaimmaheaddji journalistalaš válljemiidda. Nuppe dáfus, mu beales buot maid ledjen dadjan oaččui bidjat olggos.

Dán muttus ii lean vel diehtu, goas dokumeanta boahtá olggos, muhto dat lei dieđus, ahte koronadili dihte dokumeantta čájeheapmi tv:s sirdašuvai álgoálgosaš plánain.

Miessemánnu 2020

Ožžon dokumeantadahkkis dieđu, ahte dokumeanta Jag är same čájehuvvo Yle Femis/Teemas geassemánu 9. beaivve 2020 diibmu 18.30 ja nuppádassii geassemánu 12. beaivve 2020 diibmu 10.

Bloggačállosa váldogovva: Svenska Yle

Keesi Sajosist | Summer in Sajos

Juovlaskeaŋkaruhta buoridii vehá dili, muhto sámi kulturmearreruhta lea ain menddo uhcci

Suoma Sámedikki kulturlávdegoddi juogádii 19.5.2020 ng. juovlaskeaŋkaruđa sámi servviide, kulturdoaibmiide ja dáiddariidda.

Keesi Sajosist | Summer in Sajos
Photo: Sámediggi | Saamelaiskäräjät | The Sámi Parliament

Duogáš lea dat, ahte Suoma riikkabeaivvit juolludedje Suoma Sámediggái 100 000 euro juovlaskeaŋkaruđa oassin jagi 2020 bušeahta. 45 000 euro das juogáduvvui kulturmearreruhtan.

Juovlaskeaŋkaruđa galgá geavahit jagi 2020 áigge. Danin ii lean áigi ordnet ođđa ohcama, ja juovlaskeaŋkaruhta juhkkojuvvui diimmá ohcamušaid vuođul. Nappo seamma ohcamušaid vuođul juogáduvvojedje kulturmearreruđat guktii: 16.12.2019 ja 19.5.2020.

Geat ožžo kulturmearreruđa 16.12.2019 oidno dáppe ja 19.5.2020 juolludeamit oidnojit fas dáppe Suoma Sámedikki neahttasiiddus.

Juovlaskeaŋkaruhta buoridii vehá dán jagi dili

Sámi kulturmearreruhta lea bisson seamma dásis jagi 2010 rájes. Dábálaččat dat leat 176 000 jagis. Kulturmearreruhta boahtá jahkásaččat oahpahus- ja kulturministeriijas ja dat juogáduvvo Suoma beale sámi servviide, dáiddariidda, duojáriidda, kulturbargiide sihke davviriikalaš sámi servviide ja Ohcejoga girkostobuide.

Juovlaskeaŋkaruhta buoridii dán jagáš kulturmearreruhtadili vehá. Kulturlávdegoddi sáhtii addit lassedoarjaga jo ruhtaduvvon fidnuide, ja doarjugoahtit miehtá sámeguovllu ja Suoma fidnuid, mat eai vel 16.12.2019 ožžon kulturmearreruđa.

Lihkká veahkkeruđat per oažžu báhce fas gaskamearalaččat uhccin. Ámmátdáiddariidda dát lea stuorra hástalus, daningo kulturmearreruđa ala ii sáhte rehkenastit stuorát, guhkesáigásaš, váikkuheaddji prošeavttaid ruhtadeami.

Sámi servviid dilli ii leat dađi buoret (Petra Laiti čálii servviid hástalusaid birra bures 27.5.2020). Kulturmearreruđa doaibmadoarjja gokčá oasi hálddašangoluin, ja lassin lea vejolaš ohcat prošeaktaruhtadeami dáhpáhusaide, doaluide ja doaimmaide. Hástalus lea goittotge seamma go dáiddariinge: uhca kulturmearreruđaiguin ii leat vejolaš lágidit maidege stuorrá.

Yle Sápmi muitalii 27.5.2020, ahte sámi servviide lea váttis gávdnat doaibmaolbmuid. Danin ovdamearkan Oulu Sámit -searvi lea vihkkehallamin olles searvvi heaittiheami. Oulu Sámit áiguge geahččalit geasuhit doaibmaolbmuid čoahkkinbálkkašumiiguin. Doaivvu mielde earáge searvvit guorahallet vejolašvuođa máksigoahtit juobe unna čoahkkinbálkkáid doaibmaolbmuide ‒ sámi kulturmearreruđa olis dat lea vejolaš.

Symbolalaš, muhta dehalaš doarjja

Dálá dilis sámi kulturmearreruhta lea measta dušše beare symbolalaš doarjja, daningo doarjjasupmit leat nu uhccit. Nuppe dáfus kulturmearreruđas lea hui stuorra mearkkašupmi olles sámi searve-, kultur- ja dáiddasuorgái. Dieđán iešge kulturmearreruđa ohccin Fáktalávvu-bloggai, man dehalaš lea oažžut doarjaga namalassii iežas álbmogis ja servošis (juolludeapmi 9.2.2018 500 euro).

Kulturlávdegoddi lea evttohan Sámedikki doaibmaprográmmii valgabádjái 2020‒23 geahččalit loktet kulturmearreruđa oktiibuot 250 000 euroi, mas 13 000 euro manašii Ohcejoga girkostobuide. Datge ii leat lahkage doarvái. Maŋimuš ohcamisge kulturlávdegoddái bohte 68 ohcamuša 399 770 euro ovddas.

Sámi kulturmáilbmi anssašivčče olu eanet go dušše moaluid. Min dáiddariidda galggašii leat vejolašvuohta máksit seammasturrosaš dáiddarveahkeruđaid, maid stáhta juolluda Dáidaga ovddidanguovddáža (Taike) bokte jahkebeallái, jahkái, golmma jahkái, viđa jahkái, ja juobe logi jahkái. Min servviin galggašivčče leat albma doaibmavejolašvuođat sámi gilážiin ja maid gávpotservošiid doarjjan. Min kulturbargiin galggašii leat vejolašvuohta váldit áiggi iešguđetlágan duodje-, ealáskahttin- ja čállinbargguide.

Oppalohkái sámi kulturmearreruđain galggašii leat vejolaš ovddidit sihke ámmátlaš dáiddabarggu ja nannet maiddái sámi servodatlaš eallima.

Pirita Näkkäläjärvi lea Suoma Sámedikki kulturlávdegotti sátnejođiheaddji 2020‒23.

Govva lea váldojuvvon Venetsia Biennálas 2019, gos sámit ledje mielde dáiddarjoavkkus Miracle Workers, mii ovddastii Suoma. Dáiddarat gokče FINLANDIA-šilttas bustávaid nu, ahte das šattaige LAND. Govva: Oula-Antti Labba

Jurdagat duohtavuođa- ja soabadankomiššuvnnas ‒ Sámepolitihkás gártá ráhkkanit beahttášumiide

Lean smiehtadan vejolaš duohtavuođa- ja soabadankomiššuvnna Suoma bealde ja vuosttamužžan bođii millii, ahte sámepolitihkás gártá ráhkkanit beahttášumiide.

Duohtavuođa- ja soabadankomiššuvdna lea oalle erenoamaš politihkálaš proseassa danin go Suoma Sámediggi lea ieš dan hálidan. Oalle erenoamaš lea datge, ahte mii vel dán muttus, go leat ráhkkaneamen nammadit komissáraid, gártat ballat, ahte olles proseassa manná endorii.

Govva lea váldojuvvon Venetsia Biennálas 2019, gos sámit ledje mielde dáiddarjoavkkus Miracle Workers, mii ovddastii Suoma. Dáiddarat gokče FINLANDIA-šilttas bustávaid nu, ahte das šattaige LAND. Govva: Oula-Antti Labba
Govva lea váldojuvvon Venetsia Biennálas 2019, gos sámit ledje mielde dáiddarjoavkkus Miracle Workers, mii ovddastii Suoma. Dáiddarat gokče FINLANDIA-šilttas bustávaid nu, ahte das šattaige LAND. Govva: Oula-Antti Labba

Muhtin cuiggodii mu sámediggeválggaid áigge sosiála medias, ahte manin lean nu pessimisttalaš sámediggelága birra.

Mu mielas sámepolitihkás sáhttá leat oktanaga hui idealista (ČSV!), muhto maiddái dovddastit daid realitehtaid, maid siste mii sámepolitihká geahččalit Suomas ovddidit njeallje jagi ain hávil. Seamma áigge sáhttet leat hui idealistalaš guhkit áiggi mihttomearit, muhto lea maiddái vejolaš árvvoštallat, ahte makkár boađus lea oktanaga realistalaš ja dohkkálaš lagasáiggis. Ovdamearkka dihtii sámediggelágas mii diehtit, ahte Suoma stáhtas leat dihto čavga gáibádusat Alimus hálddahusrievtti rollas, main dat ii dáidde luohpat ‒ ii, vaikke mii sámit mo hálidivččiimet nannet láhkaásaheamis iežamet iešmearrideami eamiálbmogin (nu johtilit go vejolaš).

Vejolaš duohtavuođa- ja soabadankomiššuvdna sáhttá bargat olu buori.

Dat lea čielggas, ahte sámit leat struktuvralaččat vealahuvvon Suoma iehčanasvuođa áigge mearrádusaid dahkamis, skuvlavuogádas, dearvvasvuođabálvalusain, eanangeavaheamis, boazodoallolágas ja nu ain. Dat lea čielggas, ahte Suomas váilu diehtu sámiid birra. Dat lea čielggas, ahte Suoma servodat ii leat huksejuvvon go ovtta álbmoga eavttuiguin. Lea erenoamaš buorre, jos duohtavuođa- ja soabadankomiššuvdna beassá vuđolaččat čielggadit ja čilget dáid áššiid iežas raporttas. Suoma stáhta galgá de váldit raportta duođas ja divvugoahtit áššiid.

Duohtavuođa- ja soabadankomiššuvdna lei okta Suoma Sámedikki válgabaji 2016‒2020 stuorámus fidnuin. Mandáhtta gárvánii maŋimuš dievasčoahkkimii 17.12.2019, mas Sámediggi dohkkehii duohtavuođa- ja soabadanproseassa mandáhta. Dohkkeheapmi ii lean ovttamielalaš: logis jienastedje mandáhta dohkkeheami bealis, njealjis vuostá ja okta guđii guoros jiena.

Ieš livččen sirdán mearrádusa duohtavuođa- ja soabadanproseassa mandáhtas Sámediggái 2020‒2023.

Ná stuorra áššis livčče leamašan govttolaš gullat guovtti Sámedikki. Livččiimet maid ožžon lasseáiggi gullat akademalaš dutkiid, geat leat jo guorahallan duohtavuođa- ja soabadanproseassaid maiddái Davviriikkain*. Livččiimet beassan smiehttat áibbas varrasamos dutkandieđuid vuođul, ahte leatgo buot bealit sihkkarit váldojuvvon vuhtii mandáhtas.

*) Moadde beaivve dán čállosa maŋŋá almmustuvai professor Rauna Kuokkasa akademalaš artihkkal Reconciliation as a Threat or Structural Change? The Truth and Reconciliation Process and Settler Colonial Policy Making in Finland, mii analysere Suoma duohtavuođa- ja soabadanproseassa dán rádjai.

Mandáhta ii livčče gánnehan dohkkehit menddo álkit, daningo das Suoma Sámediggi massii ovtta koartta ráđđádallamiin.

Mis livčče olu eanet ráđđádallanfápmu, jos duohtavuođa- ja soabadanmandáhtta livčče ain rabas. Lean hui fuolas dan dilis, ahte mis galggašii álgit duođalaš soabadanproseassa, muhto seamma áigge Suoma stáhta ii vuollán divvut sámediggelága ng. sápmelašmeroštallama dakkárin, ahte Sámediggi sáhtášii dan dohkkehit. Iibat dat livčče buot buoremus vuođđu olles duohtavuodá- ja soabadanprosessii, ahte stáhta čájehivčče ovdamearkka soabadanvuoiŋŋas, ja divttášii sámiid ieža mearridit dakkár sámediggelága, mii min álbmogii heive. Ja mii oaččošeimmet hábmet sápmelašmeroštallama duohtavuođa vuođul, nappo historjjálaš fáktaid ja álbmogiidgaskasaš geatnegasvuođaid vuođul.  

Ja, diehtitgo mii velge doarvái bures, mii lea Suoma stáhta motivasuvdna ng. soabadanprosessii?

Stáhta orru leamen hui čatnašuvvan duohtavuođa- ja soabadankomiššuvdnii. Jo golbma stáhtaministtara guovtte iešguđet bellodagas (Juha Sipilä (guovd.), Antti Rinne (sd) , Sanna Marin (sd)) leat soabadanproseassa ovddidan. Leago sivvan dat, ahte Suopma hálida beassat čevllohallat duohtavuođa- ja soabadankomiššuvnnain ON:s ja muitalit álbmogiidgaskasaš arenain, man bures Suopma lea ordnen “iežas eamiálbmoga” áššiid? Váldoálbmotge orru liikomin soabadallankonseavttas hui olu ‒ lešgo danin, ahte tearbma geažida, ahte stáhta ii okto leat sivalaš masage.

Professor Rauna Kuokkanen dajai jagis 2017 mu jearahallamis, ahte jos Suoma stáhta duođas háliida álggahit soabadanproseassa ja ahte sámit servet dasa, lea vealtameahttun ahte stáhta čájeha dan maiddái iežas daguid ja sátneválljemiid bokte. Rávdná dajai maid, ahte jos deattuha soabadallama ovdalgo leat láhččán dasa nana vuođu, dat ii boađe lihkostuvvat.

Duohtavuođa- ja soabadankomiššuvnna bargu ferte vuođđuduvvat historjjálaš fáktaide.

Orru áibbas jáhkkemeahttun, ahte dan gártá oba čállitge dahje dadjatge jitnosit. Eaibat buot proseassat Suomas vuođđuduva fáktaide? Sanna Marina ráđđehusprográmmasge daddjojuvvo, ahte sin doaimmat vuođđuduvvet dutkojuvvon dihtui.

Váidalahtti mii dieđusge diehtit, ahte Suomas čuolbman lea dat, ahte sámiid historjá lea botnjojuvvon jo máŋgalot jagi. Juobe akademiija lea proaktiivalaččat oassálastán disinformašuvnna jorgaleapmái mahkká akademalaš diehtun. Jos duohtavuođa- ja soabadankomiššuvnna bargu álgá, nu dan eaktun ferte leat, ahte historjjálas fáktat gudnejahttojuvvojit.

Go geassá visot oktii, nu duohtavuođa- ja soabadanproseassas orrot leamen vel olu riskkat.

Muhto dego máŋgga earáge mearrádusain, nu mii fertet eallit dainna ovddit Sámedikki mearrádusain duohtavuođa- ja soabadankomiššuvnna birra ‒ jos de Sámediggi ii vácce eret olles proseassas vel man nu muttus.

Govva: Paul-Anders Simma / Saamifilmi Oy

Hesarin arvio meni metsään ‒ Paul-Anders Simman uusin dokumenttielokuva on autenttinen kuvaus Venäjän saamelaisten tilanteesta

Vaikka Paul-Anders Simman Rakas äitini -dokumentin yleisilme on tumma ja koruton, niin saamelaisen silmään saamelaisuus on läsnä koko elokuvan ajan.

Ohjaaja Paul-Anders Simma uusi, koskettava dokumentti Rakas äitini (Suomi 2020) esitettiin Ylellä torstaina 23.4.2020. Helsingin Sanomissa ilmestyi samana aamuna arvio dokumentista otsikolla Dokumentti seuraa venäläisiä orpotyttöjä etsimässä juuriaan mutta tyttöjen saamelaistausta jää harmillisen vähälle.

”DOKUMENTIN taustamateriaaleissa sen omilla ja Ylen verkkosivuilla kerrotaan, että saamelaisia on sulautettu valtaväestöön myös Venäjällä samoin kuin useita muita alkuperäiskansoja eri puolilla maailmaa.

Nyt nähtävässä versiossa se puoli Dashan ja Aljonan taustasta jää aika vähälle. Siinä kyllä mainitaan, että Dasha on unohtanut saamenkielen ja näytetään hieman elämää Luujärvellä.

Mutta katsoja melkein unohtaa tyttöjen saamelaistaustan vähän samoin kuin heille tuntuu käyneen. Olisiko iso osa sitä teemaa jäänyt pois leikattuihin vähän päälle 20 minuuttiin?

Tällaisena Rakas äitini kertoo yleisinhimillistä tarinaa tyttöjen yrityksistä päästä sovintoon menneisyytensä kanssa. Liikuttaahan sekin, ja loppuratkaisu, jossa Dasha löytää lopullisesti äitinsä, kertoo paljon ihmisten välisten siteiden voimasta.

Mutta ihan kuin kokonaisuudesta puuttuisi jotain.”

Arvioon pitää ymmärrettävästi löytää kriittistä kulmaa, mutta tässä kritiikki osuu aivan väärään asiaan.

Päinvastoin, televisiossa esitetty versio Paul-Anders Simman dokumentista on hyvin autenttinen kuvaus Venäjän puolen saamelaisten tilanteesta.

On vaikeaa tietää mitä Hesarin kriitikko Harri Römpötti odotti näkevänsä enemmän. Erilaisten eksoottisten saamelaissymbolien näkymistä? Väriloistoa, kultaa ja hopeaa? Iloluontoista tanssia ja laulua? Juurevaa leu’ddaamista? Yltäkylläistä porokulttuuria?

Nämä ovat kohtuuttomia odotuksia venäjänsaamelaiselle yhteisölle, joka on kokenut raakaa pakkoassimilaatiota. Kokonaisten yhteisöjen pakkosiirtoja rannikolta Neuvostoliiton armeijan tukikohtien alta. Henkistä väkivaltaa sisäoppilaitoksissa. Maiden menetyksiä ja raskaan teollisuuden hengenvaarallisia saasteita. Jopa yhden kokonaisen saamen kielen kuoleman.

Dokumentti hyppää yli Venäjällä virallisista yhteyksistä tutut värikkäät ja tekopirteät folklore-esitykset ja näyttää suoraan raadollisen todellisuuden, ilman mitään eksotisointia.

Jos jotain tuntuu ennakko-odotuksista poiketen puuttuvan, niin sille ovat vakavat syynsä.

Paul-Anders Simma kertoo Lapin Kansa Ságat -toimituksen haastattelussa, että orpokotiin joutuneiden saamelaistyttöjen Dašan ja Aljonan tilanne on melko tavallinen ja ikävä Venäjän puolen saamelaisten keskuudessa.

Saamelaisen silmään saamelaisuus on läsnä läpi dokumentin

Vaikka dokumentin yleisilme on tumma ja koruton, niin saamelaisen silmään saamelaisuus on läsnä koko elokuvan ajan.

Se kuuluu Dašan nuoreksi ihmiseksi hyvin syvällisissä pohdinnoissa omasta saamelaisuudesta. Se näkyy vanhoissa valokuvissa Dašasta hänen isovanhempiensa laavulla. Se huokuu luujärveläisten saamelaisnaisten käytöksestä sukulaistyttöjen tultua kylään. Se kuuluu heidän kertomuksissaan asuntoloissa kokemastaan syrjinnästä. Se välittyy tavasta, jolla suvusta puhutaan. Tärkeydestä, joka saamen kielen osaamiselle annetaan. Se välittyy betonikerrostalojen lomassa kävelevien ihmisten kaipuuna tunturiin.

Kaikesta saamelainen tunnistaa toisen saamelaisen.

Sillä juuri tällaisesta puheesta tunnistaa saamelaisen. Kulttuurin sisäisen näkemyksen, etnostressin.


”Tiedän siitä ja tunnen sen sisälläni. Mutta en tunne olevani aito saamelainen.

Jotta voisi tuntea niin, pitäisi asua siellä ja elää sitä elämää.

Yritin opetella saamea. En ymmärtänyt mitään.

En osaa lausua sitä A:ta, jonka päällä on pisteet.

Puhuin saamea, kun olin ihan pieni. Mutta en osaa sitä enää.

Se kulttuuri kiinnostaa minua.

Kävimme siellä äidin kanssa ja pidimme siitä. Etsin saamen aapista.

Opettaja kertoi minulla saamelaisista ja muista arktisista kansoista.

Hän sanoi, että saamelaiset ovat uhanalaisia ja heitä pitää suojella.

Olin ihan että oi!

Kerroin siitä kotona äidille. hän pyysi kaikki koolle.

”Daša on uhanalainen. Suojellaan häntä.””

Simma tekee arvokasta työtä

Paul-Anders Simma tekee arvokasta työtä tuomalla esille Venäjän puolen saamelaisyhteisöjen tilanteen.

Saamelaismedia ei kaikista edistysaskelista huolimatta ole pystynyt tuomaan Venäjän puolen saamelaisten elämää näkyviin esimerkiksi pohjoismaiseen saamenkieliseen tv-lähetykseen Ođđasatiin. Saamelaisessa mediamaisemassa on Venäjän saamelaisten kohdalla valkoinen läiskä.

Paul-Anders Simma sanoo Lapin Kansa Ságat -toimitukselle, että hän pääsi kuvaamaan Venäjän orpokoteja aikaisemman dokumenttinsa Olga – to my friends päähenkilön kautta.

”Olga Kirillova on kasvanut juuri siinä samassa lastenkodissa kuin Daša. Olgan elämä lastenkodissa oli hyvin traumaattinen. On harvinaista, että kuvausryhmä pääsee sisään lastenkoteihin ja sitä varten on vaikeaa saada lupia. Olgan kautta pääsimme vierailemaan siellä ensimmäistä kertaa”, Simma kertoo haastattelussa.

Tasha 2017. Govva: Paul-Anders Simma / Saamifilmi Oy
Tasha 2017. Govva: Paul-Anders Simma / Saamifilmi Oy