Studeanttagotti Lávluid márkanfievrridangovva ja govva VPPJ:a Progagánda-konsearttas ođđajagimánus 2019. Ylioppilaskuntien Laulajien markkinointikuva ja kuva Propagandaa-konsertista tammikuussa 2019. Govva: Ylioppilaskuntien laulajat, Oula-Antti Labba

Dušši provoseren gahpiriin, mas lea boahtán kultuvrralaš appropriašuvnna symbola Suomas

Okta Suomea beakkánamos koarain, Studeantagotti Lávlut (Ylioppilaskunnan laulajat, YL), lea ordnemin konseartta, mas dat gieđahallá earret eará kultuvrralaš appropriašuvnna. Lean veahkehan konseartta lágideaddjiid ovdamearkan gávdnat artisttaid ja musihkkabihtáid. Konseartta namas (Noaiderumbu. Dál), konseartta vuosttas márkanfievrridangovas ja konseartta márkanfievrridantaktihkas in diehtán maidege ovdalgo dat bohte ovdan Facebookas.

Govva: Screenshot YouTube-videos YL Male Voice Choir -- Joiku -- Live at Nikkei Hall, Tokyo, November 14th 2007
Govva: Screenshot YouTube-videos YL Male Voice Choir — Joiku — Live at Nikkei Hall, Tokyo, November 14th 2007

Lea hui buorre, ahte alla profiilla suopmelaš doaibmit álget ieža smiehtadit kultuvrralaš approprišuvnna ja gieđahallat krihtalaččat maiddái sin iežaset vejolaš daguid dán suorggis. (Dá unohis video, mas Studeantagotti Lávlut áddestallá ja bilkida juoigama Japánas jagis 2007.) Studeantagotti Lávluid konseartafidnu lea buresboahtán ja mávssolaš oassi ságastallamii kultuvrralaš appropriašuvnnas.

Márkanfievrridangova buohta (ja maid konseartta nama buohta) dáiddii goittotge geavvat nu, ahte ieškritihkka ii rahpas dušše beare gova geahččamiin. Suopmelaš koarramusihkkaprográmmas leat oalle issoras ja fasttes ovdamearkkat juoigama áddestallamis. Jos dovdá daid, nu sáhttá vejolaččat árvidit, ahte mas govas lea gažaldat.

YL:a konseartta ulbmil lea buorre, muhto gova geavaheamis sii eahpelihkostuvve.

Amanda Kauranne joavku VPPJ lihkostuvai koarraáššiin hui bures Propagánda-konsearttas manna čavčča ja dán giđa. Konsearttas lei mielde koarrabihttá, mii áddestalla juoigama (suopmelaš koarraveršuvdna sámi luođis Helgetlágan bielloskálla). VPPJ-joavkku veršuvdna lei hui iešironalaš. VPPJ:a ovdanbuktimis ledje mielde buot koarramanerat, maid sii vel liiggástalle lávddi alde. Koarraveršuvnna ovdda- ja maŋábealde lei sámi veršuvdna seamma luođis (čakčat dan juoiggai Hildá Länsman ja giđđat mun ledjen su sadjásažžan). Guldaleaddji sáhtii ieš veardidit koarraveršuvnna ja sámi luođi ja árvvoštallat kontrástta daid gaskas.

Govva: Nora Malin, Stockmann / Twitter
Govva: Nora Malin, Stockmann / Twitter

Ádden muhtun olbmuid reakšuvnnaid YL:a márkanfievrridangovvii, daningo dat sulástahttá márkanfievrridankampánjjaid, mat geahččaledje provoseret garra reakšuvnnaid, ja dan bokte oažžut fuomášumi sin gávppálaš buktagiidda. Dákkárat leamašan ovdamearkan Lumi Accessories márkanfievrridangovva, mas rivgus lei almmáiolbmuid fakegahpir; Gucci báidi, mii sulastahttá blackface-figuvrra ja H&M:a govva, mas čáhppes unnagándda badjelis lea báidi, mas lohká Coolest monkey in the jungle (Arvevuovddi coolamus ápekáhttu). (Geahča BBC:a somevideo áššis)

Govva: BBC
Govva: BBC

YL:a konseartta ulbmil lea buorre, muhto gova geavaheamis sii eahpelihkostuvve. Jurdaga gova duohken livčče galgan čilget čielgasabbot. Suddu go eat ovddalgihtii fuomášan rávvet, ahte dušši provoseren ii leat buoremus molssaeaktu dán áiggis.

Almmáiolbmuid fakegahpir lea dan dási symbolihkka, ahte jos suopmelaš duhkoraddágoahtá dainna, nu son seammás provosere áibbas dušši dihtii eamiálbmoga, mii lea muđuige jo hearkkes dilis.

Doalan sáhkavuoru YL:a jahkeávvudoaluin ja lean okta dain, geat jearahallojuvvojit konseartta giehtaprográmmii (dat ledje sohppojuvvon jo ovdal vuosttas márkanfievrridangova almmustahtima), ja boađán sihkkarit hállat dán dáhpáhusa birra. Jusmat olbmot oahpašivčče dán episodas fas juoidá.

YL:a vástádus seamma eahkeda: Onko hyvä idea mainostaa konserttia feikkisaamelaishattu päässä (Leago buorre idea márkanfievrridit konseartta fakesámegahpir oaivvis)

Váldogovva: Studeanttagotti Lávluid márkanfievrridangovva ja govva VPPJ:a Progagánda-konsearttas ođđajagimánus 2019. Govat: Ylioppilaskuntien laulajat, Oula-Antti Labba

 

Turhaa provosointia lakilla, josta on tullut kulttuurisen omimisen symboli Suomessa

Ylioppilaskuntien Laulajilta on tulossa Noitarumpu. Nyt -niminen konsertti, joka käsittelee muun muassa kulttuurisen omimisen problematiikkaa. Olen autellut konsertin järjestäjiä muun muassa esiintyjien ja ohjelmiston löytämisessä. Konsertin nimestä, konsertin ensimmäisestä markkinointikuvasta sekä sen markkinointitaktiikasta en tiennyt mitään etukäteen ennen kuin näin ne Facebookissa.

Studeanttagotti Lávluid márkafievrridangovva ja govva VPPJ:a Progagánda-konsearttas ođđajagimánus 2019. Ylioppilaskuntien Laulajien markkinointikuva ja kuva Propagandaa-konsertista tammikuussa 2019. Govva: Ylioppilaskuntien laulajat, Oula-Antti Labba
Studeanttagotti Lávluid márkanfievrridangovva ja govva VPPJ:a Progagánda-konsearttas ođđajagimánus 2019. Ylioppilaskuntien Laulajien markkinointikuva ja kuva Propagandaa-konsertista tammikuussa 2019. Govva: Ylioppilaskuntien laulajat, Oula-Antti Labba
Govva: Screenshot YouTube-videos YL Male Voice Choir -- Joiku -- Live at Nikkei Hall, Tokyo, November 14th 2007
Govva: Screenshot YouTube-videos YL Male Voice Choir — Joiku — Live at Nikkei Hall, Tokyo, November 14th 2007

On todella hyvä, että korkean profiilin suomalaiset toimijat itse alkavat tarkastella kulttuurista omimista ja mahdollisia omia tekojaan kriittisesti. (Tässä vaivaannuttava video, jolla Ylioppilaskunnan Laulajat imitoi joikua hyvin halventavasti Japanissa vuonna 2007.) Ylioppilaskunnan Laulajien konserttihanke on hyvin tervetullut ja tärkeä puheenvuoro keskusteluun kulttuurisesta omimisesta.

Ensimmäisen markkinointikuvan kohdalla (ja ehkä jopa konsertin nimen kohdalla) taisi kuitenkin valitettavasti tapahtua niin, että sen itsekritiikki ei aukea pelkästään kuvaa katsomalla. Kuoromusiikkiohjelmiston kamalimpia esimerkkejä tuntevat voivat arvata, että kyseessä on itsekriittinen kannanotto joikua imitoiviin kuoroteoksiin.

YL:n konsertin tarkoitus on hyvä, mutta kuvan käyttö oli epäonnistunutta ja olisi vaatinut enemmän rautalangasta vääntämistä.

Amanda Kauranteen VPPJ-työryhmän Propagandaa-konsertissa oli myös aivan loistavan itseironista kritiikkiä suomalaista kuoro-ohjelmistoa kohtaan. Kuoromaneereilla herkutellut Hallinnaluua-numero, joka oli kehystetty saamelaisella versiolla samasta joiusta, toi hienosti esiin kuorojoikuimitaation ja saamelaisen joiun kontrastin. (Syksyllä saamelaisjoiun esitti Hildá Länsman ja kevään konsertissa minä sijaistin Hildáá.)

Ymmärrän joidenkin reaktiot YL:n ensimmäiseen markkinointikuvaan, koska sehän muistuttaa kohuihin perustuvia markkinointitempauksia, joita on nähty viime aikoina mm. Lumi Accessoriesilta (ja vieläpä feikkilakkiin perustuen), H&M:lta ja Guccilta.

YL:n konsertin tarkoitus on hyvä, mutta kuvan käyttö oli epäonnistunutta ja olisi vaatinut enemmän rautalangasta vääntämistä. Harmillista, että emme etukäteen tajunneet neuvoa, että provosoiva ote ei ole se toimivin tässä ajassa.

Miesten feikkilakki on sen luokan symboliikkaa, että sillä leikkiessään suomalainen tulee turhaan provosoineeksi jo muutenkin herkässä tilassa olevaa alkuperäiskansaa.

Olen juhlapuhujana Ylioppilaskuntien Laulajien vuosijuhlassa ja olen yksi haastateltavista konsertin käsiohjelmaan (näistä oli sovittu ennen tämän markkinointikuvan julkaisua), ja puhun varmasti myös tästä aiheesta. Jospa tästä episodista otettaisiin Suomessa vihdoin opiksi jatkoa ajatellen.

YL:n vastaus samana iltana: Onko hyvä idea mainostaa konserttia feikkisaamelaishattu päässä

Pääkuva: Ylioppilaskuntien Laulajien markkinointikuva ja kuva VPPJ:n Propagandaa-konsertista tammikuussa 2019. Kuvat: Ylioppilaskuntien laulajat, Oula-Antti Labba

Pirita Näkkäläjärvi, Yle Sápmi 16.5.2016: Näkökulma: Närkästyneet saamelaiset otsikoissa

Beahcáma nuortalaščiŋa ávvudeamen Kalevala beaivve 2019. Gurotravddas Maarit Kiprianoff, Mari Korpimäki, Pirita Näkkäläjärvi, Sari Saxholm and Minna Moshnikoff.

Čiŋat main lea servodatlaš mearkkašupmi

Osten odne Kalevala Čiŋa ođđa Beahcáma nuortalaščiŋaid.

Eahkes bessen čuovvut Kalevala Čiŋa ja Hálo mohtačájáhusa, mii ordnejuvvui Kalevala beaivvi gudnin. Modeallain ja máŋgga geahččis ledje dieđusge maiddái Beahcáma nuortalaščiŋat!

Kalevala Čikŋa lea dán jagi duddjogoahtán ođđasit Beahcáma nuortalaščiŋaid máŋggalot jagi bottu maŋŋá. Dál Beahcáma nuortalaščiŋaid oažžu silban. Ovdal dat duddjojuvvojedje bronssas ja silbbas.

Nuortalaš nissonolbmot leat leamaš beallječiŋaid geavaheaddjin ofelaččat

Beahcáma nuortalaščiŋaid ovdagovva lea dološ Suonnjelis. Nuortalaččat ieža evttohedje daid máhcaheami čikŋafitnodaga katalogii. Beahcáma nuortalaščiŋaid mielde boahtá gihpaš, mas muitaluvvo, ahte nuortalaš nissonolbmot leat leamaš beallječiŋaid geavaheaddjin ofelaččat. Sii geavahedje ivdnás lássa- ja silbabearraliiguin hervejuvvon beallječiŋaid, maid pomorgávpejasat bukte nuortan.

Beahcáma nuortalaščiŋat 2010- ja 1990-logus
Beahcáma nuortalaščiŋat 2010- ja 1990-logus

Illudan go daid Beahcáma nuortalaščiŋaiguin mun iešge beasan ávvudit dan, go nuortalaččaid ásaiduhttimis lea gollan 70 jagi!

Beahcáma nuortalaščiŋat leat fiinna ovdamearka das, mo čiŋain sáhttá leat servodatlaš mearkkašupmi.

Beahcáma nuortalaščiŋaid máhcaheapmi áiddo dán jagi lea mávssolaš symbola. Čiŋaiguin sáhttá čalmmustahttit dan mii min servodagas lea dehalaš. Dáid čiŋaiguin gii beare sáhttá čájehit doarjaga nuortalaččaid ávvujahkái. Beahcáma nuortalaščiŋat bovdejit min buohkaid ávvudit ovttas nuortalaččaiguin – eat dušše nuortalaččaid mearkajagi, muhto maiddái dan, ahte sin giella ja kultuvra ellet! Das, ahte Beahcáma nuortalaščiŋaiđ lea buvttadan okta Suoma eanemus árvvus adnojuvvon čikŋamearkkain, lea dieđusge maid stuorra mearkkašupmi.

Kalevala Čikŋa lea álo leamašan servodatdoaibmi.

Kalevala Čikŋa riegádii jagis 1937. Nissoniid doaibmagoddi vuovdigođii dalle čiŋaid, maid ovdagovvan ledje dološ čiŋat Suoma álbmotmusea čoakkáldagain. Daid čiŋaiguin nissonat ruhtadedje bácci suopmelaš nissonolbmuid gudnin.

Kalevala Čikŋa -oasusfitnodaga oamasta Kalevalaš Nissoniid Lihttu rs. Fitnodaga mielde dan juogadus geavahuvvo suopmelaš kulturbarggu doarjumii. Kalevala Čiŋa Kulturvuođđudus juogáda juohke jagi veahkkeruđaid suopmelaš kulturárbbi doalaheapmái, ovddideapmái ja dutkamuššii.

Kalevala beaivve 28.2.2019 Kalevala Čiŋa Kulturvuođđudus juolludii 20 000 euro nuortalaš kultuvrra, giela ja árbedieđu ovddideapmái. Veahkkeruđaiguin Kalevala Čiŋa Kulturvuođđudus ávvuda UNESCO ja ON eamiálbmotgielaid ávvujági. Veahkeruđaid ožžot Nuortalaskulturvuođđuhus, mii vuođđuda ruđain stipeandaruhtaráju, ja Sámi musea Siida, mii geavaha ruđa nuortalašfeaskkuid konserverenbargui.

Olu lihku vel oktii nuortalaččat bures lihkostuvvan ovttasbarggus Kalevala Čiŋain!

Koruja joilla on yhteiskunnallista merkitystä

Ostin tänään Kalevala Korun uudet Petsamon kolttakorut.

Illalla pääsin seuraamaan Kalevala Korun ja Hálon muotinäytöstä, joka järjestettiin Kalevalan päivän kunniaksi. Malleilla ja monilla katsojilla oli tietysti myös Petsamon kolttakorut yllään!

Kalevala Koru on tänä vuonna palauttanut Petsamon kolttakorut mallistoonsa monenkymmenen vuoden tauon jälkeen. Nyt Petsamon kolttakoruja saa hopeisina. Aikaisemmin niitä tuotettiin pronssisina ja hopeisina.

Kolttanaiset ovat olleet uranuurtajia korvakorujen käyttäjinä

Petsamon kolttakorujen esikuva on vanhan ajan Suonikylästä. Kolttasaamelaiset itse ehdottivat korujen palauttamista koruyhtiön mallistoon. Petsamon kolttakorujen mukana tulee vihkonen, jossa kerrotaan, että kolttanaiset ovat olleet uranuurtajia korvakorujen käyttäjinä. He käyttivät värikkäillä lasi- ja hopeahelmillä koristeltuja korvakoruja, joita pomorikauppiaat toivat idästä.

Nuortalaččat ja Kalevala Koru veahka. Kolttasaamelaisia ja Kalevala Korun väkeä. Govva: Pirita Näkkäläjärvi
Nuortalaččat ja Kalevala Koru veahka. Kolttasaamelaisia ja Kalevala Korun väkeä. Govva: Pirita Näkkäläjärvi

Olen iloinen siitä, että Petsamon kolttakoruilla pääsen itsekin olemaan mukana juhlistamassa kolttasaamelaisten asuttamisen 70-vuotisjuhlavuotta!

Petsamon kolttakorut ovat hieno esimerkki siitä, miten koruilla voi olla yhteiskunnallista merkitystä.

Petsamon kolttakorujen palauttaminen juuri tänä vuonna on tärkeä symboli. Koruilla voi tuoda esille sitä mikä yhteiskunnassamme on tärkeää. Näillä koruilla kuka tahansa voi osoittaa tukeaan kolttasaamelaisten juhlavuodelle. Petsamon kolttakorut kutsuvat meidät kaikki juhlimaan yhdessä kolttasaamelaisten kanssa – ei vain kolttien merkkivuotta vaan myös sitä, että heidän kielensä ja kulttuurinsa elävät! Sillä, että Petsamon kolttakorut on tuottanut yksi Suomen arvostetuimmista korumerkistä, on tietysti myös suuri merkitys.

Kalevala Koru on aina ollut yhteiskunnallinen toimija.

Kalevala Koru syntyi vuonna 1937. Naisten toimikunta alkoi silloin myydä koruja, joiden esikuvina olivat Suomen kansallismuseon kokoelmien muinaiskorut. Koruilla naiset rahoittivat patsaan suomalaisten naisten kunniaksi.

Kalevala Koru Oy:n omistaa Kalevalaisten Naisten Liitto ry. Yrityksen mukaan sen osingolla tuetaan suomalaista kulttuurityötä. Kalevala Korun Kulttuurisäätiö jakaa vuosittain apurahoja suomalaisen kulttuuriperinnön ylläpitämiseen, kehittämiseen ja tutkimukseen.

Kalevalan päivänä 28.2.2019 Kalevala Korun Kulttuurisäätiö myönsi 20 000 euron apurahan kolttakulttuurin, koltansaamen kielen ja kolttien perimätiedon edistämiseen. Apurahoilla Kalevala Korun Kulttuurisäätiö juhlistaa UNESCO:n ja YK:n alkuperäiskansojen kielten juhlavuotta. Apurahojen saajia ovat Kolttakulttuurisäätiö, joka perustaa rahalla kolttasaamelaisen stipendirahaston sekä Saamelaismuseo Siida, joka käyttää rahan apurahan kolttasaamelaisten laukkujen konservointiin.

Paljon onnea vielä kerran kolttasaamelaisille hyvin onnistuneesta yhteistyöstä Kalevala Korun kanssa!