(Teksti löytyy myös suomeksi)

Anára gieldda váldostivrras lei giela dáfus historjjálaš čoahkkin 12.8.2021. Vuosttas háve dálá sámi giellalága áigge (ja vissa vuosttas háve Anára gieldda historjjás) váldostivrra čoahkkimis lei dulkon suomagielas sámegillii ja sámegielas suomagillii. (Áirras Ánne-Sire Länsman sámástii 1990-vuođđalogus váldostivrras ja dulkui sáhkavuoruidis ieš suomagillii.)

Sámeguovllu gielddaid sápmelaš áirasiin ja doaibmaorgánaid lahttuin lea sámi giellalága mielde vuoigatvuohta geavahit sámegiela čoahkkimiin ja čálálaš cealkámušain, mat laktojuvvojit beavdegirjái. Čoahkkimiin galgá dárbbu mielde ordnet dulkoma.

Davvisámegielat áirasin hálidan giitit buot gieldda virgeolbmuid ja politihkkárkollegaid dulkoma ordnemis. Dii dagaidet stuorra barggu!

Lean rámis Anára gielddas, mii ordnestii dulkoma suomagielas davvisámegillii ja davvisámegielas suomagillii oalle oanehis áiggis jo vuosttas váldostivrra čoahkkimii. Vuostáiváldin maid váldostivrrasáles lei positiivalaš. Yle Sápmi dagai guokte ášši dulkoma álggaheamis (9.7.2021 ja 12.8.2021).

Dán háve Anára gieldda váldostivrra čoahkkimis ii lean vel simultánadulkon, mii geavahuvvo ovdamearkka dihte Suoma Sámedikki čoahkkimiin. Dan sajis váldostivrra čoahkkimis 12.8.2021 lei maŋŋálága- nappo konsekutiivadulkon.

Mu mielas maŋŋálágadulkon lihkostuvai bures. Ovdamearkan:

”Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että se

1. valitsee sivistyslautakuntaa yhdeksän jäsentä ja jokaiselle jäsenelle henkilökohtaisen varajäsenen
2. valitsee jäsenistä puheenjohtajan sekä ensimmäisen ja toisen varapuheenjohtajan.”

”Gielddaráđđehus evttoha váldostivrii, ahte dat

1. vállje čuvgehuslávdegoddái ovcci lahttu ja juohke lahttui persovnnalaš várrelahttu
2. vállje lahttuin sátnejođiheaddji sihke vuosttas ja nuppi várresátnejođiheaddji”

Vaikke dát lei vuosttas geardi go dulkojuvvui, nu ritma suomagiel sáhkavuoruid ja davvisámegiel dulkomiid gaskas gávdnui oalle álkit uhca hárjehallama maŋŋá. Suomagielagat gávnnahedje, mii lea vuogas sáhkavuoru guhkkodat ovdal dulkoma. Dulkkat hárjánedje, mo njuiket njuovžilit mielde dulkot sáhkavuoru. Čoahkkin ii maid badjelmeare fatnan maŋŋálágadulkoma dihtii.

Dulkkaguovttos leigga ráhkkana dulkomii bures ja váttes sánit ledje čielggaduvvon ovddalgihtii. Eatnat giitu vuđolaš ráhkkaneamis ja buorre dulkomis Marjinga Sarai ja Riitta Orti-Bergii!

Dán háves sáles eai gullon davvisámegiel sáhkavuorut go nammačuorvumis (Báikki alde – Paikalla). Sivvan lei dat, ahte áššelisttus ledje eanaš ovddalgihtii min ráđđádallamiin sohppojuvvon nammadanáššit ja moadde ovddit váldostivrabaji áigge válmmaštallon giddodat- ja lávvaášši. Dás duohko davvisámegiel sáhkavuoruid gullabehtet goittot mus (ruon. čatn.) ja Anni Koivistos (sdb). (Anni Koivisto ii lean vuosttas váldostivrra čoahkkimis, daningo son lei oktan Suoma Sámedikki ovddasteaddjin báikki alde Helssegis deaivamin stáhtaministtar Sanna Marina (sdb) – ieš oassálasten dien čoahkkimii gáiddusin Anáris ovdal váldostivrra.)

Dulkoma fállamis lea stuorra mearkkašupmi gielddaáirasii, guhte hállá davvisámegiela eatnigiellan. Beasan geavahit váldostivrras ja vejolaččat maid eará gieldda doaibmaorgánain iežan eatnigiela. Ná giellageavahanbirrasat viidot sohkaoktavuođain, árbevirolaš ealáhusain, sámepolitihkas, sámegiel medias ja sámi álbmotservodagas maiddái suopmelaš servodahkii ja almmolaš, virggálaš oktavuođaide.

Gažaldat lea maiddái representašuvnnas. Mis lea dál Anára gielddas dakkár dilli, ahte davvisámegiella gullo ja doaivvu mielde maŋŋelappos maid oidno váldostivrra ja eará doaibmaorgánaid čoahkkimiin ja áššegirjjiin. Dat lokte giela árvvu olbmuid čalmmiin. Dat lasiha sámegielaid geavaheami dohkkeheami. Go giella geavahuvvo, nu giela geavaheamis boahtá normála ášši. Sávan, ahte davvisámegiela gullon váldostivrras váikkuha positiivalaččat erenoamažit mánáide ja nuoraide, ja maid sámegiel bálvalusaid geavaheapmái ja fállamii.

Anára gielda lea njealljegielat ja lea hui fiinna ášši, ahte fidniimet dál davvisámegiela gullosii váldostivrra čoahkkimiin. Vuorddan iluin čuovvovaš lávkki nappo dan, ahte mii oažžut váldostivrra ja eará doaibmaorgánaid čoahkkimiidda dulkoma maid anáraš- ja nuortalašgielas suomagillii ja nuppebeliid.

Sávan, ahte mii beassat Anára gielddas farga simultánadulkomii, mii dahká vejolažžan reálaáigásaš dulkoma máŋgga gillii. Doaivvu mielde vejolaš simultánadulkon maid streamejuvvo boahtteáiggis, daningo diehtu sámegiel dulkomis lea boktán beroštumi čuovvut Anára váldostivrra čoahkkimiid juobe Norgga bealde.

Dás dat nuppástus álgá!