Inarin kunta on laaja kunta omaleimaisine kylineen. Me kaikki olemme ylpeitä inarilaisia, mutta kylä- ja paikallisidentiteeteillä on suuri merkitys.
Monille meistä juuri oma kotikylä on se rakkain, oli sitten kyse Inarin kirkonkylästä, Sevettijärvestä, Lismasta, Angelista, Saariselästä. Oman kodin lähiympäristö merkitsee paljon ja muodostaa oman hyvinvoinnin pohjan.
Inarin kunnassa on moni asia hyvin, mutta lähidemokratian toteutumisessa olisi parannettavaa. Lähidemokratia tarkoittaa kielitoimiston sanakirjan mukaan oikeutta olla päättämässä työ-, asuin- tm. lähiympäristöä koskevista asioista. Etenkin kaavoitusasioissa Inarissa pitää kuunnella alueen asukkaita itseään entistä enemmän.
Matkailu tuo meille paljon uusia kehityshankkeita, mutta kehittämistä ei voi tehdä paikallisten yli. Esimerkiksi Inarin kirkonkylä on ensisijaisesti meidän kotimme. Kylä halutaan pitää kylämäisenä eikä muuttaa sitä matkailukeskukseksi.
Myös kylien asuinalueisiin kohdistuu erilaisia kaavaesityksiä. Kylän omien valtuutettujen sanan pitää painaa teknisessä lautakunnassa, kunnanhallituksessa ja valtuustossa. Alueen asukkaiden jättämät huomautukset pitää ottaa tosissaan kaavoitusprosesseissa. Ei voi mennä niin, että lukuisat perustelut merkitään vain tiedoksi ja jatketaan härkäpäisesti esityksen eteenpäin viemistä ottamatta alueen ihmisten palautteita huomioon.
Omalta osaltani olen ensimmäisellä valtuustokaudellani koittanut pitää etenkin Inarin kirkonkyläläiset ajan tasalla kaavoitusasioista. On tärkeää, että kuntalaisilla on tietoa kaavoitusprosesseista ennen kuin asioista on päätetty.
Kuntalaisilla pitää olla aito mahdollisuus päästä kertomaan näkemyksensä. Näkemykset pitää ottaa huomioon päätöksenteossa.
Jos pääsen jatkokaudelle Inarin valtuustoon, niin pidän edelleen sivukylien puolta. Yritän myös osaltani vahvistaa lähidemokratiaa. Näin varmistetaan, että inarilaiset ympäri kuntaa ovat entistä sitoutuneempia omaan kotikuntaansa ja luottavat siihen myös vaikeina aikoina.
Pirita Näkkäläjärvi, Inarin kirkonkylä
Kunnanvaltuutettu, Vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtaja (sit.), teknisen lautakunnan jäsen
Ehdolla jatkokaudelle Inarin valtuustoon numerolla 35
Julkaistu Inarilaisessa 23.3.2025 ja Lapin Kansassa 25.3.2025
Inarin kunnanvaltuustossa tehtiin historiaa 12.8.2021. Ensimmäistä kertaa nykyisen saamen kielilain aikana (ja ilmeisesti ensimmäistä kertaa Inarin kunnan historiassa) valtuuston kokouksessa oli tulkkaus suomesta saameen ja saamesta suomeen. (Valtuutettu Anni-Siiri Länsman käytti 1990-luvulla puheenvuoroja valtuustossa pohjoissaameksi ja tulkkasi ne itse suomeksi.)
Photo: Anne-Marie Kalla / Inari, Anár
Saamelaisalueen kuntien saamelaisilla valtuutetuilla ja toimielinten jäsenillä on saamen kielilain mukaan oikeus käyttää saamen kieltä kokouksissa ja pöytäkirjaan liitettävissä kirjallisissa lausunnoissa. Kokouksissa tulee tarvittaessa järjestää tulkkaus.
Pohjoissaamea äidinkielenäni puhuvana valtuutettuna haluan kiittää kaikkia kunnan virkamiehiä ja poliitikkokollegoita tulkkausjärjestelyistä. Te teitte suuren työn!
Olen ylpeä Inarin kunnasta, joka polkaisi tulkkauksen suomesta pohjoissaameen ja pohjoissaamesta suomeen käyntiin lyhyellä varoitusajalla jo ensimmäiseen valtuuston kokoukseen. Vastaanotto myös valtuustosalissa oli myönteinen. Yle Sápmi teki tulkkauksen aloittamisesta kaksi juttua (9.7.2021 ja 12.8.2021).
Tällä kertaa Inarin kunnan valtuuston kokouksessa ei ollut vielä käytössä simultaanitulkkausta, joka on tuttu esimerkiksi Suomen Saamelaiskäräjien kokouksia seuranneille. Sen sijaan valtuuston kokouksessa 12.8.2021 käytettiin peräkkäis- eli konsekutiivitulkkausta.
Mielestäni peräkkäistulkkaus lähti sujumaan oikein jouhevasti. Esimerkiksi:
”Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että se
valitsee sivistyslautakuntaa yhdeksän jäsentä ja jokaiselle jäsenelle henkilökohtaisen varajäsenen
valitsee jäsenistä puheenjohtajan sekä ensimmäisen ja toisen varapuheenjohtajan.”
”Gielddaráđđehus evttoha váldostivrii, ahte dat
vállje čuvgehuslávdegoddái ovcci lahttu ja juohke lahttui persovnnalaš várrelahttu
vállje lahttuin sátnejođiheaddji sihke vuosttas ja nuppi várresátnejođiheaddji”
Vaikka asialla oltiin ensimmäistä kertaa, niin rytmi suomenkielisten puheenvuorojen ja pohjoissaamenkielisten tulkkausten välillä löytyi pienen harjoittelun jälkeen suhteellisen helposti. Suomen kielellä puhuvat totesivat, mikä on sopiva puheenvuoron pituus ennen tulkkausta. Tulkit harjaantuivat, miten hypätä sujuvasti mukaan tulkkaamaan puheenvuoroa. Kokous ei myöskään edes venähtänyt pahasti peräkkäistulkkauksen takia.
Tulkit olivat valmistautuneet keikkaan hyvin ja vaikeat sanat oli selvitetty etukäteen. Suuri kiitos perinpohjaisesta valmistautumisesta ja hyvästä tulkkauksesta Marjinga Saralle ja Riitta Orti-Bergille!
Tällä kertaa salissa ei kuultu pohjoissaamenkielisiä puheenvuoroja kuin nimenhuudossa (Báikki alde – Paikalla). Syynä oli se, että asialistalla oli enimmäkseen etukäteen neuvotteluissamme sovittuja nimitysasioita ja pari edellisen valtuustokauden aikana valmisteltua kiinteistö- ja kaavoitusasiaa. Jatkossa pohjoissaamenkielisiä puheenvuoroja ja niiden tulkkauksia suomeksi tullaan valtuustossa kuulemaan ainakin minulta (vihr. sit) ja valtuutettukollega Anni Koivistolta (sdp). (Anni Koivisto ei ollut ensimmäisessä valtuuston kokouksessa, koska hän oli yhtenä Suomen Saamelaiskäräjien edustajana paikan päällä Säätytalolla tapaamassa pääministeri Sanna Marinia (sdp) – itse osallistuin kyseiseen kokoukseen etänä Inarista ennen valtuustoa).
Pohjoissaamea äidinkielenä puhuvalle valtuutetulle tulkkauksen tarjoamisella on suuri merkitys. Pääsen käyttämään valtuustossa ja mahdollisesti myös muissa kunnan toimielimissä äidinkieltäni. Tällä tavalla kielenkäyttöympäristöt laajenevat suvun piiristä, perinteisistä elinkeinoista, saamelaispolitiikasta, saamenkielisestä mediasta ja saamelaisesta kansalaisyhteiskunnasta myös suomalaisen yhteiskunnan puolelle ja virallisiin yhteyksiin.
Kyse on myös representaatiosta. Meillä on nyt Inarin kunnassa tilanne, jossa pohjoissaamenkieli on kuuluvilla ja toivottavasti myöhemmin myös näkyvillä valtuuston ja muiden toimielinten kokouksissa ja asiakirjoissa. Tämä nostaa kielen arvoa ihmisten silmissä. Se lisää saamen kielten käyttämisen hyväksyttävyyttä. Kun kieltä käytetään, niin kielen käyttämisestä tulee normaalia. Toivon, että pohjoissaamenkielen kuuluminen kunnanvaltuustossa vaikuttaa positiivisesti erityisesti lapsiin ja nuoriin, ja saamenkielisten palveluiden käyttö- ja tarjoamishalukkuuteen.
Inarin kunta on nelikielinen ja on todella hienoa, että saimme nyt pohjoissaamen kuuluviin valtuuston kokouksessa. Odotan innolla seuraavaa askelta eli sitä, että saamme valtuustoon ja muihin toimielimiin tulkkauksen myös inarin- ja koltansaamesta suomeen ja toisin päin.
Toivon, että Inarin kunnassa päästään pian simultaanitulkkaukseen, joka mahdollistaa reaaliaikaiset käännökset usealla kielellä. Toivottavasti mahdollinen simultaanitulkkaus lähetetään tulevaisuudessa myös striimissä, koska tieto saamenkielisestä tulkkauksesta on herättänyt mielenkiintoa Inarin kunnan valtuuston kokousten seuraamiseen jopa Norjan puolella.
Pirita Näkkäläjärvi 
Kommenttien kirjoittaminen edellyttää että olet kirjautunut.