Taidetta Inarin kunnantalolla. Photo: Pirita Näkkäläjärvi

Saamelaiskäräjälakiesitys on ihmisoikeusmyönteinen

Taidetta Inarin kunnantalolla. Photo: Pirita Näkkäläjärvi

Julkaistu Inarilaisessa 20.9.2021

Lausuntoyhteenveto saamelaiskäräjälakiesityksestä on ilmestynyt. Ihmisoikeustoimijat Amnesty, Ihmisoikeuskeskus, Ihmisoikeusliitto, Yhdenvertaisuusvaltuutettu ja Suomen YK-nuoret tukevat lakiesitystä. Tämä korostaa esityksen ihmisoikeusmyönteisyyttä. 

Useat lausunnonantajat ovat tunnistaneet, että Suomessa vallitsee Saamelaiskäräjien vaaliluetteloon liittyvä ihmisoikeusloukkaus. Lakiesityksellä korjattaisiin tämä YK:n ihmisoikeuskomitean vuoden 2019 ratkaisuissa toteama KP-sopimuksen loukkaus. 

Vuoden 2019 ratkaisut koskevat KHO:n päätöksiä vuosina 2011 ja 2015, joilla KHO päästi Saamelaiskäräjien vaaliluetteloon 4 + 93 henkilöä Saamelaiskäräjien toimielinten päätösten vastaisesti. YK:n ihmisoikeuskomitea totesi ratkaisuissaan, että Suomi on velvollinen sekä tarkistamaan nk. saamelaismääritelmän että toteuttamaan kaikki tarvittavat toimet estääkseen vastaavat oikeudenloukkaukset jatkossa. 

Lausunnot tuovat esille, että saamelaiskäräjälakiesitys on kompromissi. Esitys saa kritiikkiä monesta suunnasta – myös saamelaisilta. Kritiikki kohdistuu mm. siihen, että KHO:lla olisi edelleen rooli vaaliluettelon muutoksenhaussa, vaikka muutoksenhaun pitäisi kuulua saamelaisten itsemääräämisoikeuden piiriin. 

On tärkeää, että jatkokäsittelyssä saamelaiskäräjälakiesitystä ei enää muuteta, sillä Saamelaiskäräjien edustajat ovat jo tulleet vastaan kaikessa, jossa se oli mahdollista.

Anára váldostivra 2021 / Inarin valtuusto 2021

Inarin kunnassa tehtiin saamen kielihistoriaa

(Dát teaksta gávdno maiddái davvisámegillii)

Inarin kunnanvaltuustossa tehtiin historiaa 12.8.2021. Ensimmäistä kertaa nykyisen saamen kielilain aikana (ja ilmeisesti ensimmäistä kertaa Inarin kunnan historiassa) valtuuston kokouksessa oli tulkkaus suomesta saameen ja saamesta suomeen. (Valtuutettu Anni-Siiri Länsman käytti 1990-luvulla puheenvuoroja valtuustossa pohjoissaameksi ja tulkkasi ne itse suomeksi.)

Anára váldostivra 2021 / Inarin valtuusto 2021
Photo: Anne-Marie Kalla / Inari, Anár

Saamelaisalueen kuntien saamelaisilla valtuutetuilla ja toimielinten jäsenillä on saamen kielilain mukaan oikeus käyttää saamen kieltä kokouksissa ja pöytäkirjaan liitettävissä kirjallisissa lausunnoissa. Kokouksissa tulee tarvittaessa järjestää tulkkaus.

Pohjoissaamea äidinkielenäni puhuvana valtuutettuna haluan kiittää kaikkia kunnan virkamiehiä ja poliitikkokollegoita tulkkausjärjestelyistä. Te teitte suuren työn! 

Olen ylpeä Inarin kunnasta, joka polkaisi tulkkauksen suomesta pohjoissaameen ja pohjoissaamesta suomeen käyntiin lyhyellä varoitusajalla jo ensimmäiseen valtuuston kokoukseen. Vastaanotto myös valtuustosalissa oli myönteinen. Yle Sápmi teki tulkkauksen aloittamisesta kaksi juttua (9.7.2021 ja 12.8.2021).

Tällä kertaa Inarin kunnan valtuuston kokouksessa ei ollut vielä käytössä simultaanitulkkausta, joka on tuttu esimerkiksi Suomen Saamelaiskäräjien kokouksia seuranneille. Sen sijaan valtuuston kokouksessa 12.8.2021 käytettiin peräkkäis- eli konsekutiivitulkkausta. 

Mielestäni peräkkäistulkkaus lähti sujumaan oikein jouhevasti. Esimerkiksi:

Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että se

  1. valitsee sivistyslautakuntaa yhdeksän jäsentä ja jokaiselle jäsenelle henkilökohtaisen varajäsenen
  2. valitsee jäsenistä puheenjohtajan sekä ensimmäisen ja toisen varapuheenjohtajan.”

”Gielddaráđđehus evttoha váldostivrii, ahte dat

  1. vállje čuvgehuslávdegoddái ovcci lahttu ja juohke lahttui persovnnalaš várrelahttu
  2. vállje lahttuin sátnejođiheaddji sihke vuosttas ja nuppi várresátnejođiheaddji”

Vaikka asialla oltiin ensimmäistä kertaa, niin rytmi suomenkielisten puheenvuorojen ja pohjoissaamenkielisten tulkkausten välillä löytyi pienen harjoittelun jälkeen suhteellisen helposti. Suomen kielellä puhuvat totesivat, mikä on sopiva puheenvuoron pituus ennen tulkkausta. Tulkit harjaantuivat, miten hypätä sujuvasti mukaan tulkkaamaan puheenvuoroa. Kokous ei myöskään edes venähtänyt pahasti peräkkäistulkkauksen takia. 

Tulkit olivat valmistautuneet keikkaan hyvin ja vaikeat sanat oli selvitetty etukäteen. Suuri kiitos perinpohjaisesta valmistautumisesta ja hyvästä tulkkauksesta Marjinga Saralle ja Riitta Orti-Bergille!

Tällä kertaa salissa ei kuultu pohjoissaamenkielisiä puheenvuoroja kuin nimenhuudossa (Báikki alde – Paikalla). Syynä oli se, että asialistalla oli enimmäkseen etukäteen neuvotteluissamme sovittuja nimitysasioita ja pari edellisen valtuustokauden aikana valmisteltua kiinteistö- ja kaavoitusasiaa. Jatkossa pohjoissaamenkielisiä puheenvuoroja ja niiden tulkkauksia suomeksi tullaan valtuustossa kuulemaan ainakin minulta (vihr. sit) ja valtuutettukollega Anni Koivistolta (sdp). (Anni Koivisto ei ollut ensimmäisessä valtuuston kokouksessa, koska hän oli yhtenä Suomen Saamelaiskäräjien edustajana paikan päällä Säätytalolla tapaamassa pääministeri Sanna Marinia (sdp) – itse osallistuin kyseiseen kokoukseen etänä Inarista ennen valtuustoa).

Pohjoissaamea äidinkielenä puhuvalle valtuutetulle tulkkauksen tarjoamisella on suuri merkitys. Pääsen käyttämään valtuustossa ja mahdollisesti myös muissa kunnan toimielimissä äidinkieltäni. Tällä tavalla kielenkäyttöympäristöt laajenevat suvun piiristä, perinteisistä elinkeinoista, saamelaispolitiikasta, saamenkielisestä mediasta ja saamelaisesta kansalaisyhteiskunnasta myös suomalaisen yhteiskunnan puolelle ja virallisiin yhteyksiin.

Kyse on myös representaatiosta. Meillä on nyt Inarin kunnassa tilanne, jossa pohjoissaamenkieli on kuuluvilla ja toivottavasti myöhemmin myös näkyvillä valtuuston ja muiden toimielinten kokouksissa ja asiakirjoissa. Tämä nostaa kielen arvoa ihmisten silmissä. Se lisää saamen kielten käyttämisen hyväksyttävyyttä. Kun kieltä käytetään, niin kielen käyttämisestä tulee normaalia. Toivon, että pohjoissaamenkielen kuuluminen kunnanvaltuustossa vaikuttaa positiivisesti erityisesti lapsiin ja nuoriin, ja saamenkielisten palveluiden käyttö- ja tarjoamishalukkuuteen.

Inarin kunta on nelikielinen ja on todella hienoa, että saimme nyt pohjoissaamen kuuluviin valtuuston kokouksessa. Odotan innolla seuraavaa askelta eli sitä, että saamme valtuustoon ja muihin toimielimiin tulkkauksen myös inarin- ja koltansaamesta suomeen ja toisin päin.

Toivon, että Inarin kunnassa päästään pian simultaanitulkkaukseen, joka mahdollistaa reaaliaikaiset käännökset usealla kielellä. Toivottavasti mahdollinen simultaanitulkkaus lähetetään tulevaisuudessa myös striimissä, koska tieto saamenkielisestä tulkkauksesta on herättänyt mielenkiintoa Inarin kunnan valtuuston kokousten seuraamiseen jopa Norjan puolella.

Tästä se muutos lähtee!

Verkkolähetys saamelaiskäräjälakiesityksestä

Puolitoista tuntia asiaa saamelaiskäräjälakiesityksestä

Tallenne Suomen Saamelaiskäräjien saamelaiskäräjälakiuudistusta käsittelevästä verkkolähetyksestä on nyt katseltavana netissä ja siihen pääsee allaolevasta linkistä.

Vastasimme puolentoista tunnin ajan kysymyksiin saamelaiskäräjälakiesityksestä yhdessä saamelaiskärjälälakitoimikunnan jäsenten Tuomas Aslak Juuson, Anne Nuorgamin, Martin Scheininin ja Kalle Variksen sekä varajäsen Anni Koiviston kanssa.

Suosittelen katsomaan tallenteen erityisesti kansainvälisen oikeuden ja ihmisoikeuksien professori Martin Scheininin puheenvuorojen takia.

Kysymykset, joihin vastasimme tilaisuudessa alla (suluissa kuka vastasi).

Miksi saamelaiskäräjälakia pitää uudistaa? (Juuso, Scheinin)

Mitkä ovat saamelaiskäräjälakitoimikunnan keskeiset ehdotukset? 1 § lain tarkoitus; 3 § Nykyinen nk. saamelaismääritelmä eli jatkossa ehdotetusti 3 § Oikeus tulla merkityksi vaaliluetteloon sekä siihen liittyvä muutoksenhaku ja vaaliluettelon muodostaminen uudestaan; 5 § Saamelaiskäräjien yleinen toimivalta; 9 § yhteistoiminta- ja neuvotteluvelvoite; Saamelaiskäräjien vaalien järjestäminen ja äänestämisen helpottaminen. (Juuso, Scheinin, Näkkäläjärvi, Varis, Koivisto)

Miten esitys parantaisi saamelaisten itsemääräämisoikeutta? (Scheinin)

Ovatko YK:n ihmisoikeuskomitean päätökset vain suosituksia tai moitteita? (Scheinin)  

Ovatko YK:n rotusyrjintäkomitea CERD:n ja YK:n ihmisoikeuskomitean kannat keskenään ristiriidassa? (Scheinin)  

Millä tavalla ILO-sopimus nro 169 on huomioitu toimikunnan ehdotuksessa? Ketkä kuuluvat alkuperäiskansaan ILO-sopimuksen nro 169 mukaan? (Scheinin)  

Miksi Suomessa eduskunta ja korkein hallinto-oikeus määrittelevät saamelaisuutta, joka on täysin ihmisoikeuslakien vastainen? (Näkkäläjärvi, Scheinin)

Millä tavalla parafoitu pohjoismainen saamelaissopimus on esityksessä huomioitu? (Nuorgam)  

Mitä tarkoittaa, että erityisesti esityksen 3 §:stä on jätetty eriävä mielipide? (Scheinin)  

Mikä on ollut toimikunnan kokoonpano? (Juuso) 

Voiko kuka tahansa tuoda lakiesityksestä esille omia mielipiteitä? (Näkkäläjärvi)  

Miten asia etenee seuraavaksi? (Juuso)

Saamelaiskäräjäesityksestä voi kuka tahansa lausua 6.8.2021 asti lausuntopalvelussa.

Mietinnön voi lukea valtioneuvoston sivuilta.

Photo: Sámediggi | Saamelaiskäräjät | The Sámi Parliament

Saamelaiskäräjälakiesitys korjaisi Suomessa vallitsevan ihmisoikeusloukkauksen

Kirjoitus on julkaistu Inarilaisessa ja Enontekiön Sanomissa 20.5.2021. Lean čállán áššis sámegillii 11.5.2021.

Olen tyytyväinen saamelaiskäräjälakitoimikunnan esitykseen kokonaisuutena. Esitys on hallituspuolueiden edustajien ja Suomen Saamelaiskäräjien edustajien välinen neuvottelutulos. Me Saamelaiskäräjien edustajat jouduimme tekemään kompromisseja, jotta saimme kasaan esityksen, jonka kanssa asioissa päästään eteenpäin. Olisimme esimerkiksi halunneet KHO:n kokonaan pois muutoksenhakuprosessista, mutta meidän oli tyytyminen KHO:n kapeampaan rooliin.

Photo: Sámediggi | Saamelaiskäräjät | The Sámi Parliament
Photo: Sámediggi | Saamelaiskäräjät | The Sámi Parliament

Esitys korjaisi ihmisoikeusloukkauksen

Tämä saamelaiskäräjäesitys korjaisi Suomessa vallitsevan ihmisoikeusloukkauksen. YK:n ihmisoikeuskomitea totesi 1.2.2019, että KHO:n päätökset vaaliluettelosta 2011 ja 2015 loukkaavat KP-sopimusta, ja että Suomi on velvollinen sekä tarkistamaan nk. saamelaismääritelmän että toteuttamaan kaikki tarvittavat toimet estääkseen vastaavat oikeudenloukkaukset jatkossa. Kyse ei siis ole pelkistä moitteista. KP-sopimus eli kansalais- ja poliittisten oikeuksien sopimus on yksi YK:n ihmisoikeussopimuksista. Se tuli Suomessa voimaan vuonna 1976 ja se sitoo Suomea.

Uskotaan faktoja, ei huhupuheita

Lakiesityksen tiimoilta liikkuu valitettavasti disinformaatiota. Yksi koskee vaaliluetteloon liittyviä yksilövalitusprosesseja. Fakta on kuitenkin, että prosessin toinen osapuoli Suomen valtio (ulkoministeriö) selosti yli kolme vuotta kestäneessä prosessissa perusteellisesti KHO:n ratkaisuja ja välitti näin ihmisoikeuskomitealle myös KHO:n päätöksin vaaliluetteloon otettujen henkilöiden perusteet.

Toinen disinformaatio liittyy ILO 169 -sopimukseen. ILO-sopimuksen 1 artikla ei määrittele kuka yksittäinen henkilö kuuluu alkuperäiskansaan vaan millaiset ryhmät katsotaan alkuperäiskansoiksi. Englannin kielen peoples (kansat) ja people (ihmiset) saattavat helposti mennä sekaisin, mutta ILO-sopimuksessa liikutaan tosiaan kansojen tasolla.

Huomionarvoista on, että kansainvälisissä sopimuksissa ja asiakirjoissa valtiot ovat pidättyneet alkuperäiskansan jäsenyyden ehtojen määrittelemisestä. Alkuperäiskansoille kuuluu muiden kansojen kanssa yhdenvertaisesti itsemääräämisoikeus. YK:n alkuperäiskansojen oikeuksien julistuksen 33 artikla onkin asiassa hyvin selvä: alkuperäiskansoilla on oikeus määrätä omasta identiteetistään tai jäsenyydestään tapojensa ja perinteidensä mukaisesti sekä oikeus määrätä toimielintensä rakenteet ja valita niiden jäsenet omia menettelyjään noudattaen. 

Nk. saamelaismääritelmää koskevia muutoksia

Saamelaiskäräjälakiesityksen mukaan määritelmän kielikriteeri laajenisi yhden sukupolven neljänteen polveen ja olisi linjassa parafoidun pohjoismaisen saamelaissopimuksen kanssa. Lappalaiskriteeri poistettaisiin, koska se on vanhoissa maa-, veronkanto- ja henkikirjoissa viitannut elinkeinoon ja lapinveron maksuun eikä suinkaan etnisiteettiin. Vaaliluettelo muodostettaisiin uudelleen alusta lähtien. Vaaliluettelosta ei suljettaisi pois henkilöitä vaan suljettaisiin pois ne perusteet, jotka ovat johtaneet KP-sopimuksen loukkaukseen.

Ehdotettu muutoksenhakuprosessi vastaa huolenaiheisiin

Ehdotetulla muutoksenhakuprosessilla vastataan moniin eri tarpeisiin. Vaalilautakunta laajenisi kahdella jäsenellä, ja toimisi koltan-, inarin- ja pohjoissaamen asiantuntijaelimenä käyttäen asiassa saamelaisten itsemääräämisoikeutta. Hallituksen käsittelyn tilalle tulisi uusi, itsenäinen ja riippumaton muutoksenhakulautakunta, joka varmistaisi yksilön oikeusturvan. Alkuperäiskansaoikeuksissa osapuolet ovat saamen kansa ja Suomen valtio, ja sen vuoksi Saamelaiskäräjät ehdottaisi kaikki jäsenet muutoksenhakulautakuntaan ja valtioneuvosto nimittäisi sen. KHO:hon voisi jatkossa valittaa vain valitusluvalla, ja KHO keskittyisi tutkimaan ennakkotapauksia sekä perusteltuja väitteitä syrjinnästä tai mielivallasta.

Lukuisia ehdotuksia, jotka helpottaisivat äänestämistä

Lakiesitys sisältää merkittäviä parannusehdotuksia äänestämisen helpottamiseksi pitkien välimatkojen saamelaisalueella. Vaaliaika pitenisi kaksi viikkoa. Liikkuva äänestyspaikka eli vaalibussi otettaisiin käyttöön postiäänestyksen lisäksi. Saamelaisalueella järjestettäisiin aina vaalipäivän äänestys, jossa voi äänestää tiputtamalla äänen uurnaan. Saamelaisalueen kunnissa voisi olla useampi kuin yksi äänestyspaikka. Jos vaaliasiakirjat hukkuvat, ne voisi pyytää uudestaan vaalilautakunnalta tai noutaa vaalibussista tai äänestyspaikalta. Vaalipäivänä voisi mennä mille tahansa äänestyspaikalle, saada vaaliasiakirjat sieltä ja täyttää ne siellä (esimerkiksi vantaalainen voisi äänestää näin Inarissa tai rovaniemeläinen Enontekiöllä). Vaaliasiakirjat voisi palauttaa myös valtakirjalla vaalilautakunnalle.

Yli 180 sivua pitkä mietintö on todellinen alkuperäiskansa- ja saamelaisoikeuksien tietopankki. Toivottavasti mahdollisimman moni pääsee tutustumaan siihen.

Pirita Näkkäläjärvi

Saamelaiskäräjälakitoimikunnan jäsen ja Suomen Saamelaiskäräjien vaaleilla valittu jäsen, Inari

Aikaisempia kirjoituksiani aiheesta

11.5.2021: Sámediggeláhkadoaibmagotti evttohus čoavddašii olmmošriekteloavkideami mii lea fámus Suomas

1.7.2020: Suomi on velvollinen tarkistamaan saamelaismääritelmän ja meidän pitää auttaa valtiota siinä

25.9.2019: Vaalibussi ei kierrä niin kauan kuin saamelaismääritelmää käytetään tekosyynä

Mu sáhkavuorru ruvkelága sáttaságastallamis 18.9.2020 / Puheeni kaivoslain lähetekeskustelussa

Joatkit buori ovttasbarggu ruvkelága ođastusa ovdii. Easkahan mii oaččuimet iežamet jiena gullosii! Jatketaan siis hyvää yhteistyötä myös kaivoslain uudistamisen viemiseksi oikeaan suuntaan. Ei lopeteta nyt, kun vasta saimme äänemme kuuluviin!

Dievasčoahkkima nubbi beaivi gáiddusin Uruváris. Täysistunnon toinen päivä etänä Uruvaarasta.

Hálidan das ruvkelága sáttaságastallama Suoma Sámedikki čoahkkima 3/2020 álggus muitalit Ii ruvkkiid Suoma Giehtaruohttasii -lihkadusa birra ja čilget dan bokte ruvkelága ođastandárbbuid. Min álbmotlihkadus čokkii mannan gease lagabui 40 000 nama adressii, mii buktá ovdan, ahte mii vuolláčállit eat hálit ruvkedoaimmaid Giehtaruohttasii, mii eallá buhtes luonddus ja dan suvdilis geavaheamis.

Adreassa álggahii geassemánus roahkkadis stáhtaborgár, sámi boazonisu Ergona Duommá Ánne Minna Näkkäläjärvi reakšuvdnan Akkerman Finland Oy Helssega sturrosaš várremii Ergona siidda guohtuneatnamiidda Eanodaga Jiehtáčearu ja Dárvvatvári guvlui. Minna oaččui jođánit mielde eaktodáhtolaččaid joavkku guolásteaddjiin konsulttaide miehtá Sámi ja Suoma.

Lagabui 40 000 nama adreassas lea mearehis olu. Dat muitala das, ahte Ii ruvkkiid Suoma Giehtaruohttasii -lihkadusas lea álbmotservoša nana doarjja miehtá Suoma. Adreassa sáhttá veardidit Ruvkeláhka Dál -álbmotálgagii, mii čokkii badjel 58 000 nama. Min adreassa ii goassege lean oaivvilduvvonge álbmotálggan, muhto dat laktasa dán ruvkelága ođastussii.

Dievasčoahkkin 18.9.2020. Täysisunto 18.9.2020.

Akkerman Finland -fitnodaga várren lea buorre ovdamearka das, mii lea endorii dálá ruvkelágas.

Ruvkesuorggi firpmát sáhttet dahkat várremiid iige dain boađe oba diehtuge báikkálaš olbmuide, Sámediggái dahje bálgosiidda. Sis ii maid leat riekti váidit várremiin. Jiehtáčearu várremiin geavai vuot nu, ahte báikkálaš olbmot deive gullat várrema birra dalle, go ledje muđuide lossa áiggit: guhkes dálvi, olu muohta, ja vel korona dasa ala.

Akkerman Finland Oy várrenguovlu lea máŋggageardásaš suodjalanguovlu. Dat lea naturaguovlu ja jekkiidsuodjalanprográmmas. Dárvvatvári meahcceguovllus leat badjel 30 áitojuvvon loddešlája ja guovllu suodjalanággan lea Suoma eanemus áitojuvvon šládja, njálla. 

Lihkká firpmát sáhttet beare almmuhit, ahte sii dahket várremiid suodjaluvvon guovlluide. Várremiid stuorámus ulbmilin lea goittotge ohcat málbmaohcanlobi guovtti jagi siste nappo válmmaštallat ruvkedoaimmaid. Dát ii leat riekta.

Ii ruvkkiid Suoma Giehtaruohttasii -lihkadusa bargu ii nohkan lagabui 40 000 nama adreassa geigemii biras- ja dálkkadatministtar Krista Mikkosii čakčamánu álggus. Dat ii nohkan dan seamma beaivve lágiduvvon deaivvademiide iešguđet ministeriijaiguin ja ruvkeláhkabargojoavkku sátnejođiheaddjiin. Dat ii nohkan dasage, go jearahallamiid bokte juvssaimet sullii miljon olbmot ee. Radio Suoma ja MTV njuolggosáddagiin.

Ii ruvkkiid Suoma Giehtaruohttasii -lihkadusa bargu joatkašuvvá dál ruvkelága ođastusain. Njeallje olbmo min joavkkus, Minna Näkkäläjärvi, Janne Hirvasvuopio, Anni-Helena Ruotsala ja mun doalaimet sáhkavuoruid bargo- ja ealáhusministeriija ruvkeláhkagullamis dán vahkus.

Bukten ovdan, ahte

  • Sámeguovllus galgá ođđa ruvkelága meroštallat no go -guovlun, gosa eai boađe ruvkket.
  • Eamiálbmot sámiide galgá dorvvastit duođalaš váikkuhanvejolašvuođa ruvkemearrádusaide sámeguovllus. 
  • Ruvkeláhkahápmosis lea evttohus buoridit gielddaid rievtti mearridit lávvema bokte, ahte leatgo ruvkedoaimmat vejolaččat gieldda guovllus. Dát ii dorvvas sámiid riektesajádaga. Sámiin ferte leat albma váikkuhanvejolašvuohta ruvkkiid guoski mearrádusaid dahkamii.
  • Dat ii reahkká, ahte dálá ruvkeláhka dušše beare šliipejuvvo, muhto dárbbašuvvo ollislaš ođastus.

Máŋggat dis áirraskollegain ja máŋggat dis dievasčoahkkima čuovvuin leiddet adreassa sullii 40 000 vuolláičálli joavkkus. Váimmolaš giitosat. Das leamašan stuorra mearkkašupmi, ahte mii leat ovttas bargan Ii ruvkkiid Suoma Giehtaruohttasii -ášši ovdii. Joatkit buori ovttasbarggu ruvkelága ođastusa ovdii. Easkahan mii oaččuimet iežamet jiena gullosii! Giitu.

Mu sáhkavuorru gáiddusoktavuođa bokte. Puheenvuorona etäyhteyden välityksellä.

Haluan tässä kaivoslain lähetekeskustelun alussa Suomen Saamelaiskäräjien kokouksessa 3/2020 kertoa Ei kaivoksia Suomen Käsivarteen -liikkeestä ja sen kautta avata kaivoslain muutostarpeita. Ei kaivoksia Suomen Käsivarteen-kansanliike keräsi viime kesän aikana lähemmäs 40 000 nimeä adressiin, jonka viestinä on, että me allekirjoittajat emme halua mitään kaivostoimintaa Käsivarteen, jonka elinvoima perustuu puhtaaseen luontoon ja sen kestävään käyttöön. 

Adressin pani kesäkuussa alulle rohkea kansalainen, saamelainen poronainen Minna Näkkäläjärvi reaktiona Akkerman Finland Oy:n Helsingin kokoiseen varaukseen Erkunan siidan laidunmaille Enontekiön Hietakeron ja Tarvantovaaran alueelle. Minna sai nopeasti taakseen laajan vapaaehtoisporukan kalastajista konsultteihin ympäri Saamenmaata ja Suomea. 

Lähemmäs 40 000 nimeä adressissa on valtava määrä. Se kertoo siitä, että Ei kaivoksia Suomen Käsivarteen -liikkeellä on kansalaisyhteiskunnan laaja tuki takanaan ympäri Suomen. Vertailun vuoksi, Kaivoslaki Nyt -kansalaisaloite keräsi yli 58 000 nimeä. Meidän adressiamme ei koskaan oltu tarkoitettu kansalaisaloitteeksi, mutta sillä on yhtymäkohta meneillään olevaan kaivoslain uudistamiseen.

Akkerman Finland Oy:n tekemä varaus on nimittäin koulukirjaesimerkki nykyisen kaivoslain ongelmista. 

Kaivosalan yritykset voivat tehdä varauksia ilman että niistä tulee edes tietoa paikallisille ihmisille, Saamelaiskäräjille tai paliskunnalle. Näillä samoilla tahoilla ei myöskään ole valitusoikeutta varauksesta. Hietakeron tapauksessa tieto varauksesta saavutti paikalliset puskaradion kautta raskaan, runsaslumisen talven jälkeen ja keskellä koronahuolia. 

Akkerman Finland Oy:n varausalue on moninkertaista suojelualuetta. Se on natura-alue ja osa soidensuojeluohjelmaa. Tarvantovaaran erämaa-alueella esiintyy yli kolmekymmentä uhanalaista lintulajia ja alueen suojeluperusteisena lajina on Suomen uhanalaisin laji, naali. 

Silti alueelle saa tehdä ilmoitusluontoisen varauksen, jonka perimmäisenä tarkoituksena on hakea malminetsintälupaa kahden vuoden sisällä eli käytännössä valmistella kaivostoimintaa. Tämä ei ole oikein.

Ei kaivoksia Suomen Käsivarteen -liikkeen työ ei päättynyt noin 40 000 nimeä sisältävän adressin ojentamiseen ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkoselle syyskuun alussa. Se ei päättynyt samana päivänä järjestettyihin tapaamisiin eri ministeriöiden ja kaivoslakityöryhmän puheenjohtajan kanssa. Se ei päättynyt edes noin miljoona ihmistä tavoittaneisiin haastatteluihin mm. Radio Suomen ja MTV:n suorissa lähetyksissä. 

Ei kaivoksia Suomen Käsivarteen -liikkeen työ jatkuu nyt kaivoslain uudistuksen parissa. Neljä edustajaamme Minna Näkkäläjärvi, Janne Hirvasvuopio, Anni-Helena Ruotsala ja minä olimme kuultavina työ- ja elinkeinoministeriön kaivoslakitilaisuudessa tällä viikolla.

Toin esille, että 

  • Saamelaisalue pitää uudessa kaivoslaissa määritellä kaivosvapaaksi no go -alueeksi. 
  • Alkuperäiskansa saamelaisille pitää turvata aito vaikuttamismahdollisuus kaivoksia koskevaan päätöksentekoon saamelaisalueella.
  • Kaivoslakiluonnoksessa ehdotetaan kunnille oikeutta päättää kaavoituksella, onko kaivostoiminta mahdollista kunnan alueella. Tämä ei riitä turvaamaan saamelaisten oikeusasemaa vaan saamelaisilla pitää olla aito vaikuttamismahdollisuus kaivoksia koskevaan päätöksentekoon.
  • Pelkkä nykyisen kaivoslain viilailu ei ole tarpeeksi vaan tarvitaan kokonaisuudistus.

Monet teistä Saamelaiskäräjien edustajakollegoista ja monet teistä tämän täysistunnon seuraajista olitte adressin noin 40 000 allekirjoittajan joukossa. Sydämelliset kiitokset. Sillä on ollut suuri merkitys, että Ei kaivoksia Suomen Käsivarteen on ollut meidän kaikkien yhteinen ponnistus. Jatketaan siis hyvää yhteistyötä myös kaivoslain uudistamisen viemiseksi oikeaan suuntaan. Ei lopeteta nyt, kun vasta saimme äänemme kuuluviin! Kiitos.

Puheenvuoroni kaivoslain kuulemisessa / Mu sáhkavuorru ruvkelága gullamis

Työ- ja elinkeinoministeriön kaivoslain kuulemis- ja keskustelutilaisuus 15.9.2020. Bargo- ja ealáhusministeriija ruvkelága gullan- ja ságastallandilálašvuohta 15.9.2020. (YouTube-tallenne)

TEM:in tiedote

Valmistautumassa etäkuulemiseen 15.9.2020. Ráhkkaneamen gáiddusgullamii 15.9.2020.

Árvvus atnojuvvon ruvkeláhkabargojoavkku ovddasteaddjit, buorit guldaleaddjit, Arvoisat kaivoslakityöryhmän edustajat, hyvät kuulijat,

Olen Pirita Näkkäläjärvi Ei kaivoksia Suomen Käsivarteen -liikkeestä. Kiitän mahdollisuudesta puheenvuoroon. Aluksi pari sanaa liikkeestämme ja sen jälkeen keskityn saamelaisten alkuperäiskansaoikeuksiin.

Ei kaivoksia Suomen Käsivarteen -liikkeellä on kansalaisyhteiskunnan laaja tuki ympäri maata. Keräsimme viime kesänä yli 37 000 nimeä adressiin, jonka viesti oli, että emme halua kaivosalan toimintaa Käsivarteen, jonka elinvoima perustuu puhtaan luonnon kestävään käyttöön.

Hyvät kuulijat, Käsivarsi ja koko saamelaisalue ovat alkuperäiskansa saamelaisten koti. Meillä ei ole muuta paikkaa, missä harjoittaa perinteisiä elinkeinojamme. Ne puolestaan kannattelevat kaikkia saamen kieliä ja meidän kulttuuriamme. Alkuperäiskansa saamelaisten perustuslailliset oikeudet tulee aidosti turvata kaivoslain uudistuksessa, sillä saamelaiset eivät ole sidosryhmä vaan saamelaiset ovat oikeudenomistajia.

Meille esitellyssä luonnoksessa hallituksen esitykseksi (HE) uudeksi kaivoslaiksi on hyviä aineksia. Siinä sanotaan, että alkuperäiskansa saamelaisten oikeus ylläpitää ja kehittää kieltään ja kulttuuriaan on katsottava niin perustavanlaatuiseksi oikeudeksi, että saamelaiskäräjillä ja kolttien kyläkokouksella on jatkossa oltava valitusoikeus varauspäätöksiä koskevissa asioissa. Lisäksi jäljennös varauspäätöksestä olisi jatkossa toimitettava saamelaiskäräjille ja kolttien kyläkokoukselle.

Arvoisa kaivoslakityöryhmä, näiden ehdotusten suunta on oikea. Liikkeemme on kuitenkin toistuvasti tuonut esille, että kaivoslain uudistuksessa ei pelkkä viilaaminen riitä. Tähän mennessä esitelty HE-luonnos jää valitettavasti monilta osin vasta viilailujen tasolle eikä vaikuta kokonaisuudistukselta. 

Liikkeemme on tuonut esille, että saamelaisalue pitää uudessa kaivoslaissa määritellä no go -alueeksi. Saamelaisalue pitäisi rauhoittaa varauksilta, malminetsintäluvilta, kaivosluvilta ja vastaavilta. Vähintäänkin saamelaisille pitää turvata aito vaikuttamismahdollisuus kaivoksia koskevaan päätöksentekoon saamelaisalueella. HE-luonnoksessa ehdotetaan kunnille oikeutta päättää kaavoituksella, onko kaivostoiminta mahdollista kunnan alueella. Tämä ei riitä turvaamaan saamelaisten oikeusasemaa. Uudessa kaivoslaissa, ja myös tulevassa saamelaiskäräjälain uudistuksessa, pitää turvata oikeutemme vapaaseen ja tietoon perustuvaan ennakkosuostumukseen, ml. aidot neuvottelut ja vaikutusten arviointi. Vaikutusten arvioinnissa tulee ottaa huomioon alueen käyttömuotojen kumulatiiviset vaikutukset saamelaisten oikeuteen harjoittaa kulttuuriaan sekä huomattavan haitan kielto. 

Ennakkosuostumuksen periaatteen, vaikutusten arvioinnin ja heikentämiskiellon tulee olla vahvemmin koko uuden kaivoslain pohjana. Mitään uutta ei kuitenkaan tarvitse keksiä kaivoslakia varten. Mm. perustuslaista, KP-sopimuksesta ja alkuperäiskansojen oikeuksien julistuksesta löytyvät selkeät nuotit. Ohjeistusta Suomen oloihin löytyy oikeusministeriön neuvotteluvelvoitemuistiosta ja esimerkiksi Miltä sopu näyttää -hankkeen tiivistelmästä saamelaiskulttuurin heikentämiskiellosta.

Lopuksi lausun, että tuen tässä tilaisuudessa puhuneiden liikkeemme muiden edustajien Minna Näkkäläjärven, Janne Hirvasvuopion ja Anni-Helena Ruotsalan näkemyksiä ja esityksiä. Paljon kiitoksia, olu giitu.

Mun lean Pirita Näkkäläjärvi Ii ruvkkiid Suoma Giehtaruohttasii -lihkadusas. Giittán vejolašvuođas sáhkavurrui. Vuos moadde sáni min lihkadusas ja dan maŋŋá vuojun sámiid eamiálbmotrivttiide.

Ii ruvkkiid Suoma Giehtaruohttasii -lihkadusas lea nana álbmotservoša doarjja miehtá Suoma. Mi čokkiimet mannan gease badjel 37 000 nama adressii, mii buvttii ovdan, ahte mii eat hálit ruvkesuorggi doaimmaid Giehtaruohttasii, mii eallá buhtes luonddu suvdilis geavaheamis.

Buorit guldaleaddjit, Giehtaruohtas ja olles sámeguovlu lea eamiálbmot sámiid ruoktu. Mii ii lea eará sadji, gos hárjehit min árbevirolaš ealáhusaid. Dat fas guddet buot sámegielaid ja min kultuvrramet. Eamiálbmot sámiid vuođđolágalaš rivttiid galgá duođaid dorvvastit ruvkelága ođastusas, daningo sámit eai leat čanusjoavku ‒ sámit leat riekteoamasteaddjit.

Midjiide ovdanbuktojuvvon hápmosis ráđđehusa evttohussan (RE) ođđa ruvkeláhkan leat buorit oasit. Das daddjojuvvo, ahte eamiálbmot sámiid rievtti doalahit ja ovddidit gielaset ja kultuvrraset ferte oaidnit nu prinsihpadási riektin, ahte Sámedikkis ja nuortalaččaid giličoahkkimis ferte dás duohko leat váidinriekti várrenmearrádusáššiin. Lassin kopiija várrenmearrádusas galga sáddejuvvot Sámediggái ja nuortalaččaid giličoahkkimii.

Árvvus atnojuvvon ruvkeláhkabargojoavku, dát evttohusat leat jo rivttes guvlui. Min lihkadus lea goittotge máŋgii buktán ovdan, ahte ii reahkká, ahte ruvkelága ođastusas dahkkojuvvojit uhca šliipemat. Dán rádjai ovdanbuktojuvvon RE-hámus báhcá váidalahtti máŋgga oasis easka šliipema dássái iige dat oro leamen ollislaš ođastus.

Min lihkadus lea buktán ovdan, ahte sámeguovllu galgá ođđa ruvkelágas meroštallat no go -guovlun. Sámeguovllu galgá ráfáidahttit várremiin, málbmaohcanlobiin, ruvkelogiin ja sullasaččain. Unnimustá sámiide galgá dorvvastit duođalaš váikkuhanvejolašvuođa ruvkemearrádusaide sámeguovllus. RE-hápmosis lea evttohus, ahte gielddaide addojuvvo riekti mearridit lávvema bokte, ahte leatgo ruvkedoaimmat vejolaččat gieldda guovllus. Dát ii dorvvas sámiid riektesajádaga. Ođđa ruvkelágas, ja maiddái boahttevaš sámediggelága ođastusas, galgá dorvvastit min vuoigatvuođa friddja, diehtui vuođđuduvvi, ovddalgihtii addojuvvon miehtamii, mii sisttisdoallá duođalaš ráđđádallamiid ja váikkuhusaid guorahallama. Váikkuhusaid guorahallamis galgá váldit vuhtii guovllu iešguđet geavahanvugiid kumulatiiva váikkuhusaid sámiid riektái hárjehit kultuvrraset sihke mearkkašahtti hehttehusa gildosa.

Ovdamiehtama prinsihpa, váikkuhusaid guorahallan ja heajuidahttingielddus galget leat nannosabbot olles ođđa ruvkelága vuođđun. Maidege ođđa ii goittotge dárbbaš kekset ruvkelága várás. Ee. vuođđolágas, KP-soahpamušas ja UNDRIP:as gávdnojit niesttit. Rávvagat Suoma diliige gávdnojit riekteministeriija ráđđádallangeatnegasvuohtamuitočállosas ja ovdamearkan Makkár soabalašvuohta lea olggosoaidnit -fidnu čoahkkáigeasus sámekultuvrra heajuidahttingildosis.

Lohppii dajan, ahte doarjjon dán dilálašvuođas hállan eará Ii ruvkkiid Suoma Giehtaruohttasii -joavkku ovddasteaddjiid Minna Näkkäläjärvi, Janne Hirvasvuopio ja Anni-Helena Ruotsala oainnuid ja evttohusaid. Paljon kiitoksia, olu giitu.

Pirita Näkkäläjärvi gáktebeaivve/saamenpukupäivänä 10.9.2020

Puheenvuoroni ihmisoikeusselonteon kuulemisessa / Mu sáhkavuorru olmmošriektečilgehusa gullamis

Valtioneuvoston ihmisoikeusselonteon kuuleminen 10.9.2020. Stáhtaráđi olmmošriektečilgehusa gullan 10.9.2020.

Pirita Näkkäläjärvi gáktebeaivve/saamenpukupäivänä 10.9.2020
Pirita Näkkäläjärvi gáktebeaivve/saamenpukupäivänä 10.9.2020

Árvvus atnojuvvon ministtarat ja buorit guldaleaddjit, arvoisat ministerit ja hyvät kuulijat, 

Nimeni on Pirita Näkkäläjärvi ja olen Suomen Saamelaiskäräjien jäsen. Kiitämme kutsusta valtioneuvoston ihmisoikeusselonteon kuulemiseen. Nostan esiin alkuperäiskansa saamelaisten itsemääräämisoikeuden.

Suomen ratifioimaa kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevaa yleissopimusta (ns. KP-sopimusta) valvova YK:n ihmisoikeuskomitea julkaisi viime vuonna kaksi ratkaisua valituksiin saamelaiskäräjävaaleihin liittyvistä korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuista. Ihmisoikeuskomitea totesi ratkaisuissaan, että Suomi loukkasi KP-sopimuksen 25 artiklaa sekä yksin että yhdessä 27 artiklan kanssa ja tulkittuna 1 artiklan valossa.

KP-sopimuksen mukaan sopimusvaltio on velvollinen hyvittämään ihmisoikeusloukkauksen, milloin sellainen on todettu. Ihmisoikeuskomitea totesi, että Suomi on velvollinen tarkistamaan saamelaiskäräjälain 3 §:n eli nk. saamelaismääritelmän varmistaen, että saamelaiskäräjävaalien kriteerit äänioikeudelle on määritelty, ja niitä käytännössä sovelletaan tavalla, joka vastaa saamen kansan oikeutta harjoittaa sisäistä itsemääräämisoikeutta. Suomi on myös velvollinen ryhtymään kaikkiin tarvittaviin toimiin sen varmistamiseksi, että vastaavilta loukkauksilta vältytään tulevaisuudessa. 

Stáhtaráđi olmmošriektečilgehusa gullan. Valtioneuvoston ihmisoikeusselonteon kuuleminen etätilaisuutena.
Stáhtaráđi olmmošriektečilgehusa gullan. Valtioneuvoston ihmisoikeusselonteon kuuleminen etätilaisuutena.

Hyvät kuulijat, alkuperäiskansojen oikeudet ovat jo pitkään kuuluneet Suomen kansainvälisen ihmisoikeuspolitiikan painopistealueisiin. Suomen ihmisoikeustilanteen osalta onkin merkittävä puute, ettei Suomi ole kyennyt tyydyttävästi kaikilta osin ratkaisemaan alkuperäiskansa saamelaisten oikeuksiin liittyviä kysymyksiä eikä ole edelleenkään tehnyt kaikkea varmistaakseen, että alkuperäiskansa saamelaiset voivat nauttia itsemääräämisoikeudesta, mukaan luettuna oikeudesta määrätä kansana jäsenyydestään tapojensa ja perinteidensä mukaisesti.

Saamelaiskäräjät odottaa valtiolta toimintaa, aktiivista roolia ja yhteistyöhalua tilanteen ratkaisemiseksi. Paljon kiitoksia, olu giitu.

Mu namma lea Pirita Näkkäläjärvi ja lean Suoma Sámedikki áirras. Mii giitit bovdehusas stáhtaráđi olmmošriektečilgehusa gullamii. Lokten ovdan eamiálbmot sápmelaččaid iešmearridanrievtti.

ON olmmošriektekomitea gohcá Suoma ratifiseren álbmot- ja politihkalaš rivttiid oktasašsoahpamuša, ng. KP-soahpamuša. Olmmošriektekomitea almmustahtii diibmá guokte čovdosa váidagiidda, mat guske alimus hálddahusrievtti mearrádusaid sámediggeválggain. Olmmošriektekomitea dajai čovdosiin, ahte Suopma rihkui KP-soahpamuša 25 artihkkala sihke okto ja ovttas 27 artihkkaliin, ja go dulkojuvvo 1 artihkkala bokte.

KP-soahpamuša mielde soahpamušstáhta lea geatnegahtton buhtet olmmošriekterihkkumuša, dalle go dakkár lea gávnnahuvvon. Olmmošriektekomitea dajai, ahte Suopma lea geatnegahtton dárkkistit sámediggelága 3 §:a nappo ng. sápmelasmeroštallama. Dárkkisteamis galgá sihkkarastit, ahte sámediggeválggaid kriterat jienastavuoigatvuhtii leat meroštallojuvvon nu, ahte dat gudnejahttá sámi álbmoga vuoigatvuođa návddašit siskkáldas iešmearridanrievttis. Seammaláhkai dárkkisteamis galgá sihkkarastit, ahte kriterat jienastanvuoigatvuhtii geavatlaččat heivehuvvojit nu, ahte dat gudnejahttá sámi álbmoga vuoigatvuođa návddašit siskkáldas iešmearrideamis. Olmmošriektekomitea dadjá, ahte Suoma stáhtas lea maiddái geatnegasvuohta váldit buot dárbbašlaš lávkkiid eastadan dihte sullasaš rihkkumušaid dahje loavkidemiid boahtteáiggis.

Buorit guldaleaddjit, eamiálbmogiid rievttit leat jo guhká deattuhuvvon Suoma álbmogiidgaskasaš olmmošriektepolitihkas. Suoma olmmošriektedili dáfus leage stuorra váilevašvuohta, ahte Suopma ii leat nákcen doarvái bures čoavdit buot eamiálbmot sámiid riektegažaldagaid. Suopma ii maid leat dahkan doarvái sihkkarastin dihte, ahte eamiálbmot sámit sáhttet návddašit iešmearridanrievttis, masa gullá maid riekti mearridit álbmogin álbmoga lahttovuođas iežas dábiid ja árbevieruid mielde

Sámediggi vuordá stáhtas doaimmaid, aktiivvalaš rolla ja ovttasbargohálu dili čoavdimii. Olu giitu, paljon kiitoksia.

Suomi on velvollinen tarkistamaan saamelaismääritelmän ja meidän pitää auttaa valtiota siinä

Suomen Saamelaiskäräjien tämän vaalikauden tärkein asia on auttaa valtiota tarkistamaan nk. saamelaismääritelmän, kuten Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeuskomitea on Suomea 1.2.2019 velvoittanut tekemään. YK:n ihmisoikeuskomitean ratkaisut eivät ole mitä tahansa moitteita tai suosituksia. Asiassa on kyse ihmisoikeusloukkauksesta.

Dát bloggačálus gávdno sámegillii dáppe.

Saamen lippu. Kuva: Sámediggi

Aloitan tämän blogikirjoituksen samalla asialla, josta käytin puheenvuoron Suomen Saamelaiskäräjien täysistunnon 26.6.2020 toimintakertomuskeskustelussa, mutta laajennan lisäksi yksityiskohtiin, joita ei ollut mahdollista käsitellä lyhyessä puheenvuorossa.

Lue Saamelaiskäräjien täysistunnosta 26.6.2020 lisää Janne Hirvasvuopion blogista.

Toimintakertomuksen alussa tärkeimmät asiat: vaalit ja ihmisoikeuskomitean ratkaisut

Suomen Saamelaiskäräjien täysistunto hyväksyi perjantaina 26.6.2020 vuoden 2019 toimintakertomuksen. Se alkaa puheenjohtajan katsauksella, jossa tuodaan heti alussa esille kaksi tärkeää asiaa.

Ensimmäinen tärkeä asia on Suomen Saamelaiskäräjien vaali 2019. Vaalien tuloksena me edustajat saimme saamen kansalta luottamuksen olla Saamelaiskäräjien jäseniä ja tehdä sieltä käsin töitä alkuperäiskansa saamelaisten itsemääräämisen eteen. Arvostan saamelaiskäräjävaaleja korkealle. Pidän myös Saamelaiskäräjien vaalilautakunnan työtä korkeassa arvossa ja näen, että on äärimmäisen tärkeää, että vaalilautakunnalla on vahva itsemääräämisoikeus. Omasta puolestani haluan kiittää Suomen Saamelaiskäräjien vaalilautakuntaa hyvästä, kovasta ja periksiantamattomasta työstä saamelaisten itsemääräämisoikeuden säilyttämisen ja vahvistamisen eteen ‒ jälleen kerran.

Toisena tärkeänä asiana mainitaan YK:n ihmisoikeuskomitean kaksi ratkaisua 1.2.2019 nk. saamelaismääritelmästä ja sen tulkinnasta (ratkaisu 1 löytyy täältä englanniksi ja ratkaisu 2 täältä englanniksi). Haluan nostaa ratkaisuista esille kaksi kohtaa, jotka ovat erityisen tärkeitä tulevaisuuden kannalta:

  1. YK:n ihmisoikeuskomitea sanoo, että Suomen valtio on velvollinen (is obligated) tarkistamaan saamelaiskäräjälain 3 §:n eli nk. saamelaismääritelmän. Tarkistamisen yhteydessä YK:n ihmisoikeuskomitean mukaan pitää varmistaa, että saamelaiskäräjävaalien kriteerit äänioikeudelle on määritelty tavalla, joka kunnioittaa saamen kansan oikeutta harjoittaa sisäistä itsemääräämisoikeutta. Samalla tavalla tarkistamisen yhteydessä pitää varmistaa, että saamelaiskäräjävaalien kriteerejä äänioikeudelle sovelletaan käytännössä tavalla, joka kunnioittaa saamen kansan oikeutta harjoittaa sisäistä itsemääräämisoikeutta.
  2. YK:n ihmisoikeuskomitea sanoo, että Suomen valtiolla on velvollisuus (is also under an obligation) ryhtyä kaikkiin tarvittaviin toimiin vastaavien oikeudenloukkausten estämiseksi tulevaisuudessa.

Tausta: Ihmisoikeusloukkaus

YK:n ihmisoikeuskomitean ratkaisut julkaistiin helmikuussa 2019. Ratkaisut koskevat Suomen korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) päätöksiä vuosina 2011 ja 2015, joilla KHO päästi Suomen Saamelaiskäräjien vaaliluetteloon 4 + 93 henkilöä Saamelaiskäräjien toimielinten päätösten vastaisesti.

Kyseessä on ihmisoikeusloukkaus.

YK:n ihmisoikeuskomitea tuli siihen tulokseen, että KHO:n päätökset rikkovat ihmisoikeuksia. Kyseessä on nk. KP-sopimuksen loukkaus, tarkemmin sanoen YK:n kansalais- ja poliittisten oikeuksien kansainvälisen yleissopimuksen artiklan 25 loukkaus sekä yksin että yhdessä artiklan 27 kanssa ja tulkittuna artiklan 1 valossa.

(Artikla 25 koskee poliittisia osallistumisoikeuksia, artikla 27 vähemmistöjen oikeuksia ja artikla 1 kansojen itsemääräämisoikeutta. KP-sopimus on yksi YK:n ihmisoikeussopimuksista ja se tuli Suomessa voimaan vuonna 1976.)

Merkitys ja momentum: Suomi on velvoitettu korjaamaan tilanteen

YK:n ihmisoikeuskomitean päätökset ovat lopullisia, vaikka Suomen Saamelaiskäräjien täysistunnossa 26.6.2020 vielä levitettiinkin virheellistä tietoa asiasta.

YK:n ihmisoikeuskomitean ratkaisuissa ei myöskään ole kyse pelkästään moitteista tai suosituksista, kuten mediakeskustelun perusteella voi saada kuvan. Kyse on YK:n KP-sopimuksen loukkauksesta.

Niissä maissa, joiden pyrkimyksenä on kunnioittaa ihmisoikeuksia, YK:n ihmisoikeuskomitean ratkaisut voidaan käytännössä rinnastaa tuomioistuinten päätöksiin.

YK:n ihmisoikeuskomitean päätöksillä on suuri merkitys, koska ne pistävät vauhtia saamelaiskäräjälain uudistamiseen Suomessa.

Päätöksillä on suuri merkitys, koska ne pistävät vauhtia saamelaiskäräjälain uudistamiseen Suomessa.

Suomen täytyy korjata tilanne ja varmistaa, että vastedes saamelaisten itsemääräämisoikeutta alkuperäiskansana kunnioitetaan. Saamelaiskäräjillä meidän pitää auttaa valtiota korjaamaan tilanne sellaiseksi, että se noudattaa alkuperäiskansojen oikeuksia, esimerkiksi YK:n julistusta alkuperäiskansojen oikeuksista eli UNDRIP:iä.

YK:n ihmisoikeuskomitean ratkaisuilla pitää mielestäni olla vaikutus sekä nk. saamelaismääritelmän sisältöön että tulkintaan.

Esimerkiksi, nk. saamelaismääritelmä pitää korjata sellaiseksi, että Suomen saamelaisten virallinen edustaja Saamelaiskäräjät voi sen viimein hyväksyä. (Suomen Saamelaiskäräjät ei ole koskaan hyväksynyt vuonna 1996 voimaan tullutta nk. saamelaismääritelmää, joka on edelleen voimassa.) Nk. saamelaismääritelmän itseidentifikaation merkitys tulee jatkossakin olla, että henkilö antaa luvan vaaliluetteloon merkitsemiseen, koska ketään ei voi (muun muassa toisen maailmansodan tapahtumien vuoksi) vastoin hänen omaan tahtoaan merkitä luetteloon, joka voidaan tulkita etniseksi rekisteriksi. Nk. saamelaismääritelmän objektiivisten kriteerien tulee ensisijaisesti perustua saamen kieleen ensimmäiseksi opittuna kielenä. Nk. lappalaiskohta pitää pyyhkiä saamelaiskäräjälaista pois, koska termi lappalainen viittaa vanhoissa asiakirjoissa henkilön elinkeinoon, ei etnisiteettiin.

Lisäksi, nk. saamelaismääritelmän tulkintaa pitää viedä siihen suuntaan, että saamelaisten itsemääräämisoikeutta alkuperäiskansana (ml. oikeus päättää oman kansan jäsenyydestä) vahvistetaan ja todella kunnioitetaan ‒ eikä se suinkaan mene taaksepäin.

Lue lisää

Fáktalávvu: Pieni opas saamelaismääritelmään

Ulkoministeriön sivu KP-sopimuksesta

Suomen Saamelaiskäräjät 1.2.2019: YK:n ihmisoikeuskomitea: KHO:n päätökset vuoden 2015 saamelaiskäräjävaalien vaaliluettelosta loukkasivat ihmisoikeuksia

Suomen ulkoministeriö 1.2.2019: YK:n ihmisoikeuskomitealta kaksi ratkaisua saamelaiskäräjien vaaliluetteloon hyväksymistä koskevassa asiassa

Sámi Árvvut -yhdistys 4.2.2019: Saamelaisilla tulee olla oikeus päättää omasta identiteetistään ja etnisyydestään

News Now Finland -kolumnini 6.2.2019 (englanniksi): Maamerkkipäätökset tuovat uutta toivoa saamelaisille (Landmark decisions bring new hope for the Sámi)

Ávvir 6.2.2019 (saameksi): ‒ YK:n ihmisoikeuskomitean päätökset tuovat uutta toivoa saamelaisille (‒ ON olmmošriektekomitea mearrádusat addet ođđa doaivaga sámiide)

Govva: Paul-Anders Simma / Saamifilmi Oy

Hesarin arvio meni metsään ‒ Paul-Anders Simman uusin dokumenttielokuva on autenttinen kuvaus Venäjän saamelaisten tilanteesta

Vaikka Paul-Anders Simman Rakas äitini -dokumentin yleisilme on tumma ja koruton, niin saamelaisen silmään saamelaisuus on läsnä koko elokuvan ajan.

Ohjaaja Paul-Anders Simma uusi, koskettava dokumentti Rakas äitini (Suomi 2020) esitettiin Ylellä torstaina 23.4.2020. Helsingin Sanomissa ilmestyi samana aamuna arvio dokumentista otsikolla Dokumentti seuraa venäläisiä orpotyttöjä etsimässä juuriaan mutta tyttöjen saamelaistausta jää harmillisen vähälle.

”DOKUMENTIN taustamateriaaleissa sen omilla ja Ylen verkkosivuilla kerrotaan, että saamelaisia on sulautettu valtaväestöön myös Venäjällä samoin kuin useita muita alkuperäiskansoja eri puolilla maailmaa.

Nyt nähtävässä versiossa se puoli Dashan ja Aljonan taustasta jää aika vähälle. Siinä kyllä mainitaan, että Dasha on unohtanut saamenkielen ja näytetään hieman elämää Luujärvellä.

Mutta katsoja melkein unohtaa tyttöjen saamelaistaustan vähän samoin kuin heille tuntuu käyneen. Olisiko iso osa sitä teemaa jäänyt pois leikattuihin vähän päälle 20 minuuttiin?

Tällaisena Rakas äitini kertoo yleisinhimillistä tarinaa tyttöjen yrityksistä päästä sovintoon menneisyytensä kanssa. Liikuttaahan sekin, ja loppuratkaisu, jossa Dasha löytää lopullisesti äitinsä, kertoo paljon ihmisten välisten siteiden voimasta.

Mutta ihan kuin kokonaisuudesta puuttuisi jotain.”

Arvioon pitää ymmärrettävästi löytää kriittistä kulmaa, mutta tässä kritiikki osuu aivan väärään asiaan.

Päinvastoin, televisiossa esitetty versio Paul-Anders Simman dokumentista on hyvin autenttinen kuvaus Venäjän puolen saamelaisten tilanteesta.

On vaikeaa tietää mitä Hesarin kriitikko Harri Römpötti odotti näkevänsä enemmän. Erilaisten eksoottisten saamelaissymbolien näkymistä? Väriloistoa, kultaa ja hopeaa? Iloluontoista tanssia ja laulua? Juurevaa leu’ddaamista? Yltäkylläistä porokulttuuria?

Nämä ovat kohtuuttomia odotuksia venäjänsaamelaiselle yhteisölle, joka on kokenut raakaa pakkoassimilaatiota. Kokonaisten yhteisöjen pakkosiirtoja rannikolta Neuvostoliiton armeijan tukikohtien alta. Henkistä väkivaltaa sisäoppilaitoksissa. Maiden menetyksiä ja raskaan teollisuuden hengenvaarallisia saasteita. Jopa yhden kokonaisen saamen kielen kuoleman.

Dokumentti hyppää yli Venäjällä virallisista yhteyksistä tutut värikkäät ja tekopirteät folklore-esitykset ja näyttää suoraan raadollisen todellisuuden, ilman mitään eksotisointia.

Jos jotain tuntuu ennakko-odotuksista poiketen puuttuvan, niin sille ovat vakavat syynsä.

Paul-Anders Simma kertoo Lapin Kansa Ságat -toimituksen haastattelussa, että orpokotiin joutuneiden saamelaistyttöjen Dašan ja Aljonan tilanne on melko tavallinen ja ikävä Venäjän puolen saamelaisten keskuudessa.

Saamelaisen silmään saamelaisuus on läsnä läpi dokumentin

Vaikka dokumentin yleisilme on tumma ja koruton, niin saamelaisen silmään saamelaisuus on läsnä koko elokuvan ajan.

Se kuuluu Dašan nuoreksi ihmiseksi hyvin syvällisissä pohdinnoissa omasta saamelaisuudesta. Se näkyy vanhoissa valokuvissa Dašasta hänen isovanhempiensa laavulla. Se huokuu luujärveläisten saamelaisnaisten käytöksestä sukulaistyttöjen tultua kylään. Se kuuluu heidän kertomuksissaan asuntoloissa kokemastaan syrjinnästä. Se välittyy tavasta, jolla suvusta puhutaan. Tärkeydestä, joka saamen kielen osaamiselle annetaan. Se välittyy betonikerrostalojen lomassa kävelevien ihmisten kaipuuna tunturiin.

Kaikesta saamelainen tunnistaa toisen saamelaisen.

Sillä juuri tällaisesta puheesta tunnistaa saamelaisen. Kulttuurin sisäisen näkemyksen, etnostressin.

Screenshot/Yle
Screenshot/Yle

”Tiedän siitä ja tunnen sen sisälläni. Mutta en tunne olevani aito saamelainen.

Jotta voisi tuntea niin, pitäisi asua siellä ja elää sitä elämää.

Yritin opetella saamea. En ymmärtänyt mitään.

En osaa lausua sitä A:ta, jonka päällä on pisteet.

Puhuin saamea, kun olin ihan pieni. Mutta en osaa sitä enää.

Se kulttuuri kiinnostaa minua.

Kävimme siellä äidin kanssa ja pidimme siitä. Etsin saamen aapista.

Opettaja kertoi minulla saamelaisista ja muista arktisista kansoista.

Hän sanoi, että saamelaiset ovat uhanalaisia ja heitä pitää suojella.

Olin ihan että oi!

Kerroin siitä kotona äidille. hän pyysi kaikki koolle.

”Daša on uhanalainen. Suojellaan häntä.””

Simma tekee arvokasta työtä

Paul-Anders Simma tekee arvokasta työtä tuomalla esille Venäjän puolen saamelaisyhteisöjen tilanteen.

Saamelaismedia ei kaikista edistysaskelista huolimatta ole pystynyt tuomaan Venäjän puolen saamelaisten elämää näkyviin esimerkiksi pohjoismaiseen saamenkieliseen tv-lähetykseen Ođđasatiin. Saamelaisessa mediamaisemassa on Venäjän saamelaisten kohdalla valkoinen läiskä.

Paul-Anders Simma sanoo Lapin Kansa Ságat -toimitukselle, että hän pääsi kuvaamaan Venäjän orpokoteja aikaisemman dokumenttinsa Olga – to my friends päähenkilön kautta.

”Olga Kirillova on kasvanut juuri siinä samassa lastenkodissa kuin Daša. Olgan elämä lastenkodissa oli hyvin traumaattinen. On harvinaista, että kuvausryhmä pääsee sisään lastenkoteihin ja sitä varten on vaikeaa saada lupia. Olgan kautta pääsimme vierailemaan siellä ensimmäistä kertaa”, Simma kertoo haastattelussa.

Tasha 2017. Govva: Paul-Anders Simma / Saamifilmi Oy
Tasha 2017. Govva: Paul-Anders Simma / Saamifilmi Oy

Kuva: Ville-Riiko Fofonoff / Sámediggi

Neuvottelut käänsivät puheenjohtajavaalin luvut selkeästi 16‒5

Julkaistu alunperin Inarilaisessa 3.3.2020

Saa­me­lais­kä­rä­jien jär­jes­täy­ty­mis­ko­kous käy­tiin to‒pe 27.‒28.2.2020 Sa­jok­ses­sa. Pu­heen­joh­ta­jak­si va­lit­tiin Tuo­mas As­lak Juu­so Enon­te­ki­öl­tä sel­vin lu­vuin 16‒5, vaik­ka neu­vot­te­lui­hin läh­det­tiin en­nak­ko­a­se­tel­mis­ta 12‒9. Lu­vut kään­tyi­vät his­to­ri­al­li­sen sel­keik­si eri­tyi­ses­ti asi­al­lis­ten neu­vot­te­lui­den tu­lok­se­na, joi­ta käy­tiin kaik­kien kah­den­kym­me­ne­nyh­den saa­me­lais­kä­rä­jä­e­dus­ta­jan kes­ken en­sim­mäi­se­nä päi­vä­nä.

Pu­heen­joh­ta­jis­ton, hal­li­tuk­sen, lau­ta­kun­tien, neu­vos­to­jen ja mui­den kes­keis­ten työ­ryh­mien va­lin­nat siir­tyi­vät täl­lä ker­taa toi­sel­le ko­kous­päi­väl­le. Syy­nä oli ikä­pu­he­mies Kari Ky­rön mää­rää­mä neu­vot­te­lu­tau­ko, joka kes­ti lä­hes koko en­sim­mäi­sen päi­vän ajan ja jota ve­ny­tet­tiin ai­na seu­raa­vaan aa­muun as­ti.

Jo en­sim­mäi­sen il­lan ai­ka­na use­at edus­ta­jat kui­ten­kin pyy­si­vät, et­tä neu­vot­te­lu­tau­ko lo­pe­tet­tai­siin ‒ vaik­ka ää­nes­tyk­sel­lä ‒, ja ko­kous ja ää­nes­tyk­set lai­tet­tai­siin käyn­tiin. Kä­si­tyk­sem­me mu­kaan jopa seit­se­män­tois­ta saa­me­lais­kä­rä­jä­e­dus­ta­jaa oli ko­kouk­sen käyn­nis­tä­mi­sen puo­lel­la tors­tai­na noin klo 19, kun neu­vot­te­lu­tau­ko mää­rät­tiin kes­tä­mään seu­raa­vaan aa­muun as­ti.

Mitä sul­jet­tu­jen ovien ta­ka­na tors­tai­na sit­ten ta­pah­tui? Erään neu­vot­te­li­jan vii­saas­ta eh­do­tuk­ses­ta to­det­tiin, et­tä kah­den­kym­me­ne­nyh­den edus­ta­jan kes­ken ei val­lit­se yk­si­mie­li­syyt­tä nk. saa­me­lais­mää­ri­tel­mäs­tä, ja sik­si se pää­tet­tiin jät­tää neu­vot­te­lui­den ul­ko­puo­lel­le. Tä­män jäl­keen kes­kus­tel­tiin hy­vin ra­ken­ta­vas­ti, asi­a­kes­kei­ses­ti ja yh­tei­sö­läh­töi­ses­ti. Tu­lok­se­na oli yh­tei­nen nel­jän koh­dan pri­o­ri­teet­ti­lis­ta, joka ko­ros­taa saa­me­lai­syh­tei­sö­jen hy­vin­voin­ti-, kie­li- ja kult­tuu­ri­pal­ve­lui­ta sekä saa­me­lai­sa­lu­eel­la et­tä sen ul­ko­puo­lel­la.

Kos­ka asi­a­ky­sy­myk­sis­tä va­lit­si yk­si­mie­li­syys, niin seu­raa­vak­si siir­ryt­tiin tun­nus­te­le­maan hen­ki­lö­va­lin­to­ja. Lau­ta­kun­ta­pai­kois­ta­kin pääs­tiin yh­tei­sym­mär­ryk­seen en­sim­mäi­sen päi­vän ai­ka­na. Kai­kil­le kiin­nos­tu­neil­le edus­ta­jil­le Sa­jok­sen pöy­dän ym­pä­ril­lä löy­tyi lau­ta­kun­ta­paik­ka tai va­ra­paik­ka, ja sa­mal­la pys­tyt­tiin ot­ta­maan huo­mi­oon kie­lel­lis­ten ja alu­eel­lis­ten ryh­mien edus­tus sekä nais­ten ja mies­ten vä­li­nen tasa-ar­vo.

Myös hal­li­tuk­sen va­lin­nas­sa oli tär­ke­ää täyt­tää laki nais­ten ja mies­ten tasa-ar­vos­ta sekä työ­jär­jes­tyk­sen edel­ly­tys, jon­ka mu­kaan hal­li­tuk­sen tu­lee edus­taa mah­dol­li­sim­man hy­vin Suo­men saa­me­lais­ten kie­lel­li­siä ja alu­eel­li­sia ryh­miä. Kol­men Ina­rin kun­nan ina­rin­saa­me­lais­ten kie­li­ryh­män edus­ta­jan (Kari Kyrö, Anu Avas­ka­ri, In­ka Kan­gas­nie­mi) va­lit­se­mi­nen hal­li­tuk­seen ei oli­si ol­lut edes mah­dol­lis­ta, kos­ka sil­loin il­man paik­kaa oli­si­vat jää­neet Ina­rin kun­nan kol­tan- ja poh­jois­saa­men­kie­li­set.

Neu­vot­te­luis­sa mu­ka­na ol­lei­na pi­dim­me koko kah­den­kym­me­ne­nyh­den edus­ta­jan ryh­mäs­sä käy­tyä aja­tus­ten­vaih­toa erit­täin ar­vok­kaa­na. Omien aja­tus­ten ker­to­mi­sen li­säk­si oli tär­ke­ää kuun­nel­la toi­sia. Täl­lä ta­val­la löy­sim­me mm. mo­neen luot­ta­mus­teh­tä­vään kai­kis­ta pä­te­vim­mät ja mo­ti­voi­tu­neim­mat hen­ki­löt.

Yk­si pit­kien neu­vot­te­lui­den tu­los oli myös se, et­tä ko­kouk­ses­ta toi­se­na päi­vä­nä hal­li­tus­va­lin­to­jen jäl­keen ulos­mars­si­nut pro­tes­ti­ryh­mä kuih­tui lop­pu­jen lo­puk­si ai­no­as­taan vii­teen hen­ki­löön. Me lo­put kuu­si­tois­ta edus­ta­jaa neu­vot­te­lim­me vi­de­o­lä­he­tyk­ses­sä, ka­me­roi­den edes­sä yh­des­sä, so­vin­nol­li­ses­ti ja ra­ken­ta­vas­ti lo­puis­ta asi­a­koh­dis­ta, ja teim­me pää­tök­set niis­tä yk­si­mie­li­ses­ti.

Jär­jes­täy­ty­mis­ko­kouk­sen kes­kus­te­le­va il­ma­pii­ri ja sen tu­lok­set an­ta­vat os­viit­taa, et­tä pys­tym­me jat­ka­maan sa­mas­sa hen­ges­sä myös lop­pu­vaa­li­kau­den, ja pys­tym­me saa­maan hy­viä tu­lok­sia, joi­den ta­ka­na hy­vin suu­ri osa edus­ta­jis­ta ha­lu­aa sei­soa.

As­ko Läns­man, saa­me­lais­kä­rä­jä­e­dus­ta­ja, Uts­jo­ki

Pi­ri­ta Näk­kä­lä­jär­vi, saa­me­lais­kä­rä­jä­e­dus­ta­ja, Ina­ri