Saamelaiskäräjät saamelaisille: Saamelaiskäräjät saamen kansan käsissä, saamen kielten hyväksi, saamelaisen elämän tukena!
Sámi Parliament for the Sámi: Sámi Parliament in the hands of the Sámi people, for the good of the Sámi languages, supporting the Sámi way of life!
Mun lean Čiskke-Ánne Máreha Biret, Iisku-Máhte Biret, Pirita Näkkäläjärvi. Lean eret Anáris ja mu eatnigiella lea davvisámegiella. Mun lean ekonoma sihke media ja gulahallama magisttar. Lean bargan guhká fitnodatmáilmmis erenoamažit fitnodatgávppiiguin. Jagiid 2012—2016 bargen Yle Sámi hoavdan. Lean čállimin iežan musihkasuorggi nákkosgirjji Sibelius-Akademiijas sámi luođi birra.
Mun vulgen mielde politihkkii jagis 2011 daningo sisabahkken Sámediggái buollái fas ja olggobealde olbmot álge fas figgat Sámediggái. Mun hálidan sihkkarastit, ahte Sámediggi bissu sámeálbmoga gieđain. Válgabajis 2020—2023 mus lei gudni čohkkát Timosa doaibmagottis, mii hábmii sámediggeláhkaevttohusa. Dat lea mu dehalamos politihkalaš bargu dán rádjai, ja lean giitevaš doaibmagoddevásáhusas.
Politihkka lea mu dehalamos astoáigedoaibma. Lassin liikon vuojadit, buđaldit iežan siessalguoktáin, mátkkoštit ja gođđit ullobáiddiid.
Olen Pirita Näkkäläjärvi, kotoisin Inarista ja äidinkieleni on pohjoissaame. Olen ekonomi sekä median ja viestinnän maisteri. Olen työskennellyt pitkään yritysmaailmassa erityisesti yrityskauppojen parissa. Vuosina 2012—2016 toimin Yle Sápmin päällikkönä. Olen tekemässä musiikin alan väitöskirjaani Sibelius-Akatemiassa saamelaisen joiun kulttuurisesta omimisesta.
Lähdin mukaan politiikkaan vuonna 2011, koska paine Saamelaiskäräjien vaaliluetteloa kohtaan oli jälleen kasvussa ja ulkopuoliset alkoivat taas pyrkiä Saamelaiskäräjille. Minä haluan pitää huolen siitä, että Saamelaiskäräjät pysyy saamen kansan käsissä. Vaalikaudella 2020—2023 minulla oli kunnia istua Timosen toimikunnassa, joka luonnosteli saamelaiskäräjälakiesityksen. Se on minun tärkein poliittinen toimeni tähän mennessä, ja olen kiitollinen toimikuntakokemuksesta.
Politiikka on tärkein harrastukseni. Lisäksi tykkään uida, viettää aikaa veljentyttärieni kanssa, matkustaa ja neuloa villapaitoja.
I am Pirita Näkkäläjärvi from Inari and my mother tongue is Northern Sámi. I hold MSc in Economics and MSc in Media & Communications. I have worked long in the business world with mergers & acquisitions. In 2012—2016 I worked as the editor-in-chief of Sámi-language content at Yle, the Finnish Broadcasting Company. I am working on my Music doctoral dissertation at Sibelius Academy researching cultural appropriation of Sámi yoik.
I entered politics in 2011, as pressure towards the Sámi Parliament electoral roll grew and more and more outsiders tried to enter the Sámi Parliament. I want to ensure that the Sámi Parliament remains in the hands of the Sámi people. In the election period 2020—2023 I had the honour of serving in the drafting commission for the amendment of the Sámi Parliament Act. This is my most important political achievement so far, and I am grateful for the experience.
Politics is my most important hobby. I also like swimming, spending time with my nieces, travelling and knitting woolen jumpers.
Buori sámi álbmotbeaivvi 6.2.2022 buohkaide! Hyvää saamelaisten kansallispäivää 6.2.2022 kaikille!
Olisi mukavampaa juhlia saamelaisten kansallispäivää, jos tietäisi, että tärkeät saamelaisasiat varmasti etenevät suomalaisessa yhteiskunnassa. Saamelaiskäräjälain uudistus on meneillään, mutta loppuuko aika taas kesken?
Seuraavat saamelaiskäräjävaalit ovat syksyllä 2023. Jos seuraavien saamelaiskäräjävaalien vaaliluetteloon hakeutuminen halutaan järjestää uudistetun lain mukaan, niin uudistuksen kanssa alkaa olla kiire.
Saamelaiskäräjien vaaliluetteloon hakemisesta ja vaalien aloittamisesta kuulutetaan viimeistään 15.11.2022 eli uuden saamelaiskäräjälain pitäisi olla voimassa ennen sitä. Oikeusministeriö on ilmoittanut, että saamelaiskäräjälakiehdotuksen arvioitu esittelyviikko on 13/2022 eli 28.3.2022 alkava viikko. Eduskunnalla on puolen vuoden ikkuna uudistaa saamelaiskäräjälaki, kun kesätauko otetaan huomioon.
Pitää myös muistaa, että seuraavat eduskuntavaalit ovat jo 2.4.2023.
Saamelaiskäräjälakiuudistuksen aikajana
Nyt on hyvä ajankohta muistuttaa omaa kansanedustajaa, miten tärkeää on huolehtia, että saamelaiskäräjälaki uudistetaan pikaisesti Timosen toimikunnan ehdotuksen mukaisesti, ja Suomessa vallitseva ihmisoikeusloukkaus korjataan ennen seuraavia saamelaiskäräjävaaleja.
PÄIVITYS 2.9.2022: Hallituksen lakiesitysten tulee olla eduskunnassa marraskuun 17. päivään mennessä, jos asian halutaan ehtivän käsittelyyn vielä tämän vaalikauden aikana (lähde: Yle Sápmi, 25.8.2022),
Lausuntoyhteenveto saamelaiskäräjälakiesityksestä on ilmestynyt. Ihmisoikeustoimijat Amnesty, Ihmisoikeuskeskus, Ihmisoikeusliitto, Yhdenvertaisuusvaltuutettu ja Suomen YK-nuoret tukevat lakiesitystä. Tämä korostaa esityksen ihmisoikeusmyönteisyyttä.
Useat lausunnonantajat ovat tunnistaneet, että Suomessa vallitsee Saamelaiskäräjien vaaliluetteloon liittyvä ihmisoikeusloukkaus. Lakiesityksellä korjattaisiin tämä YK:n ihmisoikeuskomitean vuoden 2019 ratkaisuissa toteama KP-sopimuksen loukkaus.
Vuoden 2019 ratkaisut koskevat KHO:n päätöksiä vuosina 2011 ja 2015, joilla KHO päästi Saamelaiskäräjien vaaliluetteloon 4 + 93 henkilöä Saamelaiskäräjien toimielinten päätösten vastaisesti. YK:n ihmisoikeuskomitea totesi ratkaisuissaan, että Suomi on velvollinen sekä tarkistamaan nk. saamelaismääritelmän että toteuttamaan kaikki tarvittavat toimet estääkseen vastaavat oikeudenloukkaukset jatkossa.
Lausunnot tuovat esille, että saamelaiskäräjälakiesitys on kompromissi. Esitys saa kritiikkiä monesta suunnasta – myös saamelaisilta. Kritiikki kohdistuu mm. siihen, että KHO:lla olisi edelleen rooli vaaliluettelon muutoksenhaussa, vaikka muutoksenhaun pitäisi kuulua saamelaisten itsemääräämisoikeuden piiriin.
On tärkeää, että jatkokäsittelyssä saamelaiskäräjälakiesitystä ei enää muuteta, sillä Saamelaiskäräjien edustajat ovat jo tulleet vastaan kaikessa, jossa se oli mahdollista.
Inarin kunnanvaltuustossa tehtiin historiaa 12.8.2021. Ensimmäistä kertaa nykyisen saamen kielilain aikana (ja ilmeisesti ensimmäistä kertaa Inarin kunnan historiassa) valtuuston kokouksessa oli tulkkaus suomesta saameen ja saamesta suomeen. (Valtuutettu Anni-Siiri Länsman käytti 1990-luvulla puheenvuoroja valtuustossa pohjoissaameksi ja tulkkasi ne itse suomeksi.)
Photo: Anne-Marie Kalla / Inari, Anár
Saamelaisalueen kuntien saamelaisilla valtuutetuilla ja toimielinten jäsenillä on saamen kielilain mukaan oikeus käyttää saamen kieltä kokouksissa ja pöytäkirjaan liitettävissä kirjallisissa lausunnoissa. Kokouksissa tulee tarvittaessa järjestää tulkkaus.
Pohjoissaamea äidinkielenäni puhuvana valtuutettuna haluan kiittää kaikkia kunnan virkamiehiä ja poliitikkokollegoita tulkkausjärjestelyistä. Te teitte suuren työn!
Olen ylpeä Inarin kunnasta, joka polkaisi tulkkauksen suomesta pohjoissaameen ja pohjoissaamesta suomeen käyntiin lyhyellä varoitusajalla jo ensimmäiseen valtuuston kokoukseen. Vastaanotto myös valtuustosalissa oli myönteinen. Yle Sápmi teki tulkkauksen aloittamisesta kaksi juttua (9.7.2021 ja 12.8.2021).
Tällä kertaa Inarin kunnan valtuuston kokouksessa ei ollut vielä käytössä simultaanitulkkausta, joka on tuttu esimerkiksi Suomen Saamelaiskäräjien kokouksia seuranneille. Sen sijaan valtuuston kokouksessa 12.8.2021 käytettiin peräkkäis- eli konsekutiivitulkkausta.
Mielestäni peräkkäistulkkaus lähti sujumaan oikein jouhevasti. Esimerkiksi:
”Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että se
valitsee sivistyslautakuntaa yhdeksän jäsentä ja jokaiselle jäsenelle henkilökohtaisen varajäsenen
valitsee jäsenistä puheenjohtajan sekä ensimmäisen ja toisen varapuheenjohtajan.”
”Gielddaráđđehus evttoha váldostivrii, ahte dat
vállje čuvgehuslávdegoddái ovcci lahttu ja juohke lahttui persovnnalaš várrelahttu
vállje lahttuin sátnejođiheaddji sihke vuosttas ja nuppi várresátnejođiheaddji”
Vaikka asialla oltiin ensimmäistä kertaa, niin rytmi suomenkielisten puheenvuorojen ja pohjoissaamenkielisten tulkkausten välillä löytyi pienen harjoittelun jälkeen suhteellisen helposti. Suomen kielellä puhuvat totesivat, mikä on sopiva puheenvuoron pituus ennen tulkkausta. Tulkit harjaantuivat, miten hypätä sujuvasti mukaan tulkkaamaan puheenvuoroa. Kokous ei myöskään edes venähtänyt pahasti peräkkäistulkkauksen takia.
Tulkit olivat valmistautuneet keikkaan hyvin ja vaikeat sanat oli selvitetty etukäteen. Suuri kiitos perinpohjaisesta valmistautumisesta ja hyvästä tulkkauksesta Marjinga Saralle ja Riitta Orti-Bergille!
Tällä kertaa salissa ei kuultu pohjoissaamenkielisiä puheenvuoroja kuin nimenhuudossa (Báikki alde – Paikalla). Syynä oli se, että asialistalla oli enimmäkseen etukäteen neuvotteluissamme sovittuja nimitysasioita ja pari edellisen valtuustokauden aikana valmisteltua kiinteistö- ja kaavoitusasiaa. Jatkossa pohjoissaamenkielisiä puheenvuoroja ja niiden tulkkauksia suomeksi tullaan valtuustossa kuulemaan ainakin minulta (vihr. sit) ja valtuutettukollega Anni Koivistolta (sdp). (Anni Koivisto ei ollut ensimmäisessä valtuuston kokouksessa, koska hän oli yhtenä Suomen Saamelaiskäräjien edustajana paikan päällä Säätytalolla tapaamassa pääministeri Sanna Marinia (sdp) – itse osallistuin kyseiseen kokoukseen etänä Inarista ennen valtuustoa).
Pohjoissaamea äidinkielenä puhuvalle valtuutetulle tulkkauksen tarjoamisella on suuri merkitys. Pääsen käyttämään valtuustossa ja mahdollisesti myös muissa kunnan toimielimissä äidinkieltäni. Tällä tavalla kielenkäyttöympäristöt laajenevat suvun piiristä, perinteisistä elinkeinoista, saamelaispolitiikasta, saamenkielisestä mediasta ja saamelaisesta kansalaisyhteiskunnasta myös suomalaisen yhteiskunnan puolelle ja virallisiin yhteyksiin.
Kyse on myös representaatiosta. Meillä on nyt Inarin kunnassa tilanne, jossa pohjoissaamenkieli on kuuluvilla ja toivottavasti myöhemmin myös näkyvillä valtuuston ja muiden toimielinten kokouksissa ja asiakirjoissa. Tämä nostaa kielen arvoa ihmisten silmissä. Se lisää saamen kielten käyttämisen hyväksyttävyyttä. Kun kieltä käytetään, niin kielen käyttämisestä tulee normaalia. Toivon, että pohjoissaamenkielen kuuluminen kunnanvaltuustossa vaikuttaa positiivisesti erityisesti lapsiin ja nuoriin, ja saamenkielisten palveluiden käyttö- ja tarjoamishalukkuuteen.
Inarin kunta on nelikielinen ja on todella hienoa, että saimme nyt pohjoissaamen kuuluviin valtuuston kokouksessa. Odotan innolla seuraavaa askelta eli sitä, että saamme valtuustoon ja muihin toimielimiin tulkkauksen myös inarin- ja koltansaamesta suomeen ja toisin päin.
Toivon, että Inarin kunnassa päästään pian simultaanitulkkaukseen, joka mahdollistaa reaaliaikaiset käännökset usealla kielellä. Toivottavasti mahdollinen simultaanitulkkaus lähetetään tulevaisuudessa myös striimissä, koska tieto saamenkielisestä tulkkauksesta on herättänyt mielenkiintoa Inarin kunnan valtuuston kokousten seuraamiseen jopa Norjan puolella.
Tallenne Suomen Saamelaiskäräjien saamelaiskäräjälakiuudistusta käsittelevästä verkkolähetyksestä on nyt katseltavana netissä ja siihen pääsee allaolevasta linkistä.
Vastasimme puolentoista tunnin ajan kysymyksiin saamelaiskäräjälakiesityksestä yhdessä saamelaiskärjälälakitoimikunnan jäsenten Tuomas Aslak Juuson, Anne Nuorgamin, Martin Scheininin ja Kalle Variksen sekä varajäsen Anni Koiviston kanssa.
Suosittelen katsomaan tallenteen erityisesti kansainvälisen oikeuden ja ihmisoikeuksien professori Martin Scheininin puheenvuorojen takia.
Kysymykset, joihin vastasimme tilaisuudessa alla (suluissa kuka vastasi).
Miksi saamelaiskäräjälakia pitää uudistaa? (Juuso, Scheinin)
Mitkä ovat saamelaiskäräjälakitoimikunnan keskeiset ehdotukset? 1 § lain tarkoitus; 3 § Nykyinen nk. saamelaismääritelmä eli jatkossa ehdotetusti 3 § Oikeus tulla merkityksi vaaliluetteloon sekä siihen liittyvä muutoksenhaku ja vaaliluettelon muodostaminen uudestaan; 5 § Saamelaiskäräjien yleinen toimivalta; 9 § yhteistoiminta- ja neuvotteluvelvoite; Saamelaiskäräjien vaalien järjestäminen ja äänestämisen helpottaminen. (Juuso, Scheinin, Näkkäläjärvi, Varis, Koivisto)
Miten esitys parantaisi saamelaisten itsemääräämisoikeutta? (Scheinin)
Ovatko YK:n ihmisoikeuskomitean päätökset vain suosituksia tai moitteita? (Scheinin)
Ovatko YK:n rotusyrjintäkomitea CERD:n ja YK:n ihmisoikeuskomitean kannat keskenään ristiriidassa? (Scheinin)
Millä tavalla ILO-sopimus nro 169 on huomioitu toimikunnan ehdotuksessa?Ketkä kuuluvat alkuperäiskansaan ILO-sopimuksen nro 169 mukaan? (Scheinin)
Miksi Suomessa eduskunta ja korkein hallinto-oikeus määrittelevät saamelaisuutta, joka on täysin ihmisoikeuslakien vastainen? (Näkkäläjärvi, Scheinin)
Millä tavalla parafoitu pohjoismainen saamelaissopimus on esityksessä huomioitu? (Nuorgam)
Mitä tarkoittaa, että erityisesti esityksen 3 §:stä on jätetty eriävä mielipide?(Scheinin)
Mikä on ollut toimikunnan kokoonpano?(Juuso)
Voiko kuka tahansa tuoda lakiesityksestä esille omia mielipiteitä? (Näkkäläjärvi)
Miten asia etenee seuraavaksi? (Juuso)
Saamelaiskäräjäesityksestä voi kuka tahansa lausua 6.8.2021 asti lausuntopalvelussa.
Olen tyytyväinen saamelaiskäräjälakitoimikunnan esitykseen kokonaisuutena. Esitys on hallituspuolueiden edustajien ja Suomen Saamelaiskäräjien edustajien välinen neuvottelutulos. Me Saamelaiskäräjien edustajat jouduimme tekemään kompromisseja, jotta saimme kasaan esityksen, jonka kanssa asioissa päästään eteenpäin. Olisimme esimerkiksi halunneet KHO:n kokonaan pois muutoksenhakuprosessista, mutta meidän oli tyytyminen KHO:n kapeampaan rooliin.
Photo: Sámediggi | Saamelaiskäräjät | The Sámi Parliament
Esitys korjaisi ihmisoikeusloukkauksen
Tämä saamelaiskäräjäesitys korjaisi Suomessa vallitsevan ihmisoikeusloukkauksen. YK:n ihmisoikeuskomitea totesi 1.2.2019, että KHO:n päätökset vaaliluettelosta 2011 ja 2015 loukkaavat KP-sopimusta, ja että Suomi on velvollinen sekä tarkistamaan nk. saamelaismääritelmän että toteuttamaan kaikki tarvittavat toimet estääkseen vastaavat oikeudenloukkaukset jatkossa. Kyse ei siis ole pelkistä moitteista. KP-sopimus eli kansalais- ja poliittisten oikeuksien sopimus on yksi YK:n ihmisoikeussopimuksista. Se tuli Suomessa voimaan vuonna 1976 ja se sitoo Suomea.
Uskotaan faktoja, ei huhupuheita
Lakiesityksen tiimoilta liikkuu valitettavasti disinformaatiota. Yksi koskee vaaliluetteloon liittyviä yksilövalitusprosesseja. Fakta on kuitenkin, että prosessin toinen osapuoli Suomen valtio (ulkoministeriö) selosti yli kolme vuotta kestäneessä prosessissa perusteellisesti KHO:n ratkaisuja ja välitti näin ihmisoikeuskomitealle myös KHO:n päätöksin vaaliluetteloon otettujen henkilöiden perusteet.
Toinen disinformaatio liittyy ILO 169 -sopimukseen. ILO-sopimuksen 1 artikla ei määrittele kuka yksittäinen henkilö kuuluu alkuperäiskansaan vaan millaiset ryhmät katsotaan alkuperäiskansoiksi. Englannin kielen peoples (kansat) ja people (ihmiset) saattavat helposti mennä sekaisin, mutta ILO-sopimuksessa liikutaan tosiaan kansojen tasolla.
Huomionarvoista on, että kansainvälisissä sopimuksissa ja asiakirjoissa valtiot ovat pidättyneet alkuperäiskansan jäsenyyden ehtojen määrittelemisestä. Alkuperäiskansoille kuuluu muiden kansojen kanssa yhdenvertaisesti itsemääräämisoikeus. YK:n alkuperäiskansojen oikeuksien julistuksen 33 artikla onkin asiassa hyvin selvä: alkuperäiskansoilla on oikeus määrätä omasta identiteetistään tai jäsenyydestään tapojensa ja perinteidensä mukaisesti sekä oikeus määrätä toimielintensä rakenteet ja valita niiden jäsenet omia menettelyjään noudattaen.
Nk. saamelaismääritelmää koskevia muutoksia
Saamelaiskäräjälakiesityksen mukaan määritelmän kielikriteeri laajenisi yhden sukupolven neljänteen polveen ja olisi linjassa parafoidun pohjoismaisen saamelaissopimuksen kanssa. Lappalaiskriteeri poistettaisiin, koska se on vanhoissa maa-, veronkanto- ja henkikirjoissa viitannut elinkeinoon ja lapinveron maksuun eikä suinkaan etnisiteettiin. Vaaliluettelo muodostettaisiin uudelleen alusta lähtien. Vaaliluettelosta ei suljettaisi pois henkilöitä vaan suljettaisiin pois ne perusteet, jotka ovat johtaneet KP-sopimuksen loukkaukseen.
Ehdotettu muutoksenhakuprosessi vastaa huolenaiheisiin
Ehdotetulla muutoksenhakuprosessilla vastataan moniin eri tarpeisiin. Vaalilautakunta laajenisi kahdella jäsenellä, ja toimisi koltan-, inarin- ja pohjoissaamen asiantuntijaelimenä käyttäen asiassa saamelaisten itsemääräämisoikeutta. Hallituksen käsittelyn tilalle tulisi uusi, itsenäinen ja riippumaton muutoksenhakulautakunta, joka varmistaisi yksilön oikeusturvan. Alkuperäiskansaoikeuksissa osapuolet ovat saamen kansa ja Suomen valtio, ja sen vuoksi Saamelaiskäräjät ehdottaisi kaikki jäsenet muutoksenhakulautakuntaan ja valtioneuvosto nimittäisi sen. KHO:hon voisi jatkossa valittaa vain valitusluvalla, ja KHO keskittyisi tutkimaan ennakkotapauksia sekä perusteltuja väitteitä syrjinnästä tai mielivallasta.
Lukuisia ehdotuksia, jotka helpottaisivat äänestämistä
Lakiesitys sisältää merkittäviä parannusehdotuksia äänestämisen helpottamiseksi pitkien välimatkojen saamelaisalueella. Vaaliaika pitenisi kaksi viikkoa. Liikkuva äänestyspaikka eli vaalibussi otettaisiin käyttöön postiäänestyksen lisäksi. Saamelaisalueella järjestettäisiin aina vaalipäivän äänestys, jossa voi äänestää tiputtamalla äänen uurnaan. Saamelaisalueen kunnissa voisi olla useampi kuin yksi äänestyspaikka. Jos vaaliasiakirjat hukkuvat, ne voisi pyytää uudestaan vaalilautakunnalta tai noutaa vaalibussista tai äänestyspaikalta. Vaalipäivänä voisi mennä mille tahansa äänestyspaikalle, saada vaaliasiakirjat sieltä ja täyttää ne siellä (esimerkiksi vantaalainen voisi äänestää näin Inarissa tai rovaniemeläinen Enontekiöllä). Vaaliasiakirjat voisi palauttaa myös valtakirjalla vaalilautakunnalle.
Yli 180 sivua pitkä mietintö on todellinen alkuperäiskansa- ja saamelaisoikeuksien tietopankki. Toivottavasti mahdollisimman moni pääsee tutustumaan siihen.
Pirita Näkkäläjärvi
Saamelaiskäräjälakitoimikunnan jäsen ja Suomen Saamelaiskäräjien vaaleilla valittu jäsen, Inari
Joatkit buori ovttasbarggu ruvkelága ođastusa ovdii. Easkahan mii oaččuimet iežamet jiena gullosii! Jatketaan siis hyvää yhteistyötä myös kaivoslain uudistamisen viemiseksi oikeaan suuntaan. Ei lopeteta nyt, kun vasta saimme äänemme kuuluviin!
Dievasčoahkkima nubbi beaivi gáiddusin Uruváris. Täysistunnon toinen päivä etänä Uruvaarasta.
Hálidan das ruvkelága sáttaságastallama Suoma Sámedikki čoahkkima 3/2020 álggus muitalit Ii ruvkkiid Suoma Giehtaruohttasii -lihkadusa birra ja čilget dan bokte ruvkelága ođastandárbbuid. Min álbmotlihkadus čokkii mannan gease lagabui 40 000 nama adressii, mii buktá ovdan, ahte mii vuolláčállit eat hálit ruvkedoaimmaid Giehtaruohttasii, mii eallá buhtes luonddus ja dan suvdilis geavaheamis.
Adreassa álggahii geassemánus roahkkadis stáhtaborgár, sámi boazonisu Ergona Duommá Ánne Minna Näkkäläjärvi reakšuvdnan Akkerman Finland Oy Helssega sturrosaš várremii Ergona siidda guohtuneatnamiidda Eanodaga Jiehtáčearu ja Dárvvatvári guvlui. Minna oaččui jođánit mielde eaktodáhtolaččaid joavkku guolásteaddjiin konsulttaide miehtá Sámi ja Suoma.
Lagabui 40 000 nama adreassas lea mearehis olu. Dat muitala das, ahte Ii ruvkkiid Suoma Giehtaruohttasii -lihkadusas lea álbmotservoša nana doarjja miehtá Suoma. Adreassa sáhttá veardidit Ruvkeláhka Dál -álbmotálgagii, mii čokkii badjel 58 000 nama. Min adreassa ii goassege lean oaivvilduvvonge álbmotálggan, muhto dat laktasa dán ruvkelága ođastussii.
Dievasčoahkkin 18.9.2020. Täysisunto 18.9.2020.
Akkerman Finland -fitnodaga várren lea buorre ovdamearka das, mii lea endorii dálá ruvkelágas.
Ruvkesuorggi firpmát sáhttet dahkat várremiid iige dain boađe oba diehtuge báikkálaš olbmuide, Sámediggái dahje bálgosiidda. Sis ii maid leat riekti váidit várremiin. Jiehtáčearu várremiin geavai vuot nu, ahte báikkálaš olbmot deive gullat várrema birra dalle, go ledje muđuide lossa áiggit: guhkes dálvi, olu muohta, ja vel korona dasa ala.
Akkerman Finland Oy várrenguovlu lea máŋggageardásaš suodjalanguovlu. Dat lea naturaguovlu ja jekkiidsuodjalanprográmmas. Dárvvatvári meahcceguovllus leat badjel 30 áitojuvvon loddešlája ja guovllu suodjalanággan lea Suoma eanemus áitojuvvon šládja, njálla.
Lihkká firpmát sáhttet beare almmuhit, ahte sii dahket várremiid suodjaluvvon guovlluide. Várremiid stuorámus ulbmilin lea goittotge ohcat málbmaohcanlobi guovtti jagi siste nappo válmmaštallat ruvkedoaimmaid. Dát ii leat riekta.
Ii ruvkkiid Suoma Giehtaruohttasii -lihkadusa bargu ii nohkan lagabui 40 000 nama adreassa geigemii biras- ja dálkkadatministtar Krista Mikkosii čakčamánu álggus. Dat ii nohkan dan seamma beaivve lágiduvvon deaivvademiide iešguđet ministeriijaiguin ja ruvkeláhkabargojoavkku sátnejođiheaddjiin. Dat ii nohkan dasage, go jearahallamiid bokte juvssaimet sullii miljon olbmot ee. Radio Suoma ja MTV njuolggosáddagiin.
Ii ruvkkiid Suoma Giehtaruohttasii -lihkadusa bargu joatkašuvvá dál ruvkelága ođastusain. Njeallje olbmo min joavkkus, Minna Näkkäläjärvi, Janne Hirvasvuopio, Anni-Helena Ruotsala ja mun doalaimet sáhkavuoruid bargo- ja ealáhusministeriija ruvkeláhkagullamis dán vahkus.
Dat ii reahkká, ahte dálá ruvkeláhka dušše beare šliipejuvvo, muhto dárbbašuvvo ollislaš ođastus.
Máŋggat dis áirraskollegain ja máŋggat dis dievasčoahkkima čuovvuin leiddet adreassa sullii 40 000 vuolláičálli joavkkus. Váimmolaš giitosat. Das leamašan stuorra mearkkašupmi, ahte mii leat ovttas bargan Ii ruvkkiid Suoma Giehtaruohttasii -ášši ovdii. Joatkit buori ovttasbarggu ruvkelága ođastusa ovdii. Easkahan mii oaččuimet iežamet jiena gullosii! Giitu.
Mu sáhkavuorru gáiddusoktavuođa bokte. Puheenvuorona etäyhteyden välityksellä.
Haluan tässä kaivoslain lähetekeskustelun alussa Suomen Saamelaiskäräjien kokouksessa 3/2020 kertoa Ei kaivoksia Suomen Käsivarteen -liikkeestä ja sen kautta avata kaivoslain muutostarpeita. Ei kaivoksia Suomen Käsivarteen-kansanliike keräsi viime kesän aikana lähemmäs 40 000 nimeä adressiin, jonka viestinä on, että me allekirjoittajat emme halua mitään kaivostoimintaa Käsivarteen, jonka elinvoima perustuu puhtaaseen luontoon ja sen kestävään käyttöön.
Adressin pani kesäkuussa alulle rohkea kansalainen, saamelainen poronainen Minna Näkkäläjärvi reaktiona Akkerman Finland Oy:n Helsingin kokoiseen varaukseen Erkunan siidan laidunmaille Enontekiön Hietakeron ja Tarvantovaaran alueelle. Minna sai nopeasti taakseen laajan vapaaehtoisporukan kalastajista konsultteihin ympäri Saamenmaata ja Suomea.
Lähemmäs 40 000 nimeä adressissa on valtava määrä. Se kertoo siitä, että Ei kaivoksia Suomen Käsivarteen -liikkeellä on kansalaisyhteiskunnan laaja tuki takanaan ympäri Suomen. Vertailun vuoksi, Kaivoslaki Nyt -kansalaisaloite keräsi yli 58 000 nimeä. Meidän adressiamme ei koskaan oltu tarkoitettu kansalaisaloitteeksi, mutta sillä on yhtymäkohta meneillään olevaan kaivoslain uudistamiseen.
Akkerman Finland Oy:n tekemä varaus on nimittäin koulukirjaesimerkki nykyisen kaivoslain ongelmista.
Kaivosalan yritykset voivat tehdä varauksia ilman että niistä tulee edes tietoa paikallisille ihmisille, Saamelaiskäräjille tai paliskunnalle. Näillä samoilla tahoilla ei myöskään ole valitusoikeutta varauksesta. Hietakeron tapauksessa tieto varauksesta saavutti paikalliset puskaradion kautta raskaan, runsaslumisen talven jälkeen ja keskellä koronahuolia.
Akkerman Finland Oy:n varausalue on moninkertaista suojelualuetta. Se on natura-alue ja osa soidensuojeluohjelmaa. Tarvantovaaran erämaa-alueella esiintyy yli kolmekymmentä uhanalaista lintulajia ja alueen suojeluperusteisena lajina on Suomen uhanalaisin laji, naali.
Silti alueelle saa tehdä ilmoitusluontoisen varauksen, jonka perimmäisenä tarkoituksena on hakea malminetsintälupaa kahden vuoden sisällä eli käytännössä valmistella kaivostoimintaa. Tämä ei ole oikein.
Ei kaivoksia Suomen Käsivarteen -liikkeen työ ei päättynyt noin 40 000 nimeä sisältävän adressin ojentamiseen ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkoselle syyskuun alussa. Se ei päättynyt samana päivänä järjestettyihin tapaamisiin eri ministeriöiden ja kaivoslakityöryhmän puheenjohtajan kanssa. Se ei päättynyt edes noin miljoona ihmistä tavoittaneisiin haastatteluihin mm. Radio Suomen ja MTV:n suorissa lähetyksissä.
Ei kaivoksia Suomen Käsivarteen -liikkeen työ jatkuu nyt kaivoslain uudistuksen parissa. Neljä edustajaamme Minna Näkkäläjärvi, Janne Hirvasvuopio, Anni-Helena Ruotsala ja minä olimme kuultavina työ- ja elinkeinoministeriön kaivoslakitilaisuudessa tällä viikolla.
Saamelaisalue pitää uudessa kaivoslaissa määritellä kaivosvapaaksi no go -alueeksi.
Alkuperäiskansa saamelaisille pitää turvata aito vaikuttamismahdollisuus kaivoksia koskevaan päätöksentekoon saamelaisalueella.
Kaivoslakiluonnoksessa ehdotetaan kunnille oikeutta päättää kaavoituksella, onko kaivostoiminta mahdollista kunnan alueella. Tämä ei riitä turvaamaan saamelaisten oikeusasemaa vaan saamelaisilla pitää olla aito vaikuttamismahdollisuus kaivoksia koskevaan päätöksentekoon.
Pelkkä nykyisen kaivoslain viilailu ei ole tarpeeksi vaan tarvitaan kokonaisuudistus.
Monet teistä Saamelaiskäräjien edustajakollegoista ja monet teistä tämän täysistunnon seuraajista olitte adressin noin 40 000 allekirjoittajan joukossa. Sydämelliset kiitokset. Sillä on ollut suuri merkitys, että Ei kaivoksia Suomen Käsivarteen on ollut meidän kaikkien yhteinen ponnistus. Jatketaan siis hyvää yhteistyötä myös kaivoslain uudistamisen viemiseksi oikeaan suuntaan. Ei lopeteta nyt, kun vasta saimme äänemme kuuluviin! Kiitos.
Työ- ja elinkeinoministeriön kaivoslain kuulemis- ja keskustelutilaisuus 15.9.2020. Bargo- ja ealáhusministeriija ruvkelága gullan- ja ságastallandilálašvuohta 15.9.2020. (YouTube-tallenne)
Olen Pirita Näkkäläjärvi Ei kaivoksia Suomen Käsivarteen -liikkeestä. Kiitän mahdollisuudesta puheenvuoroon. Aluksi pari sanaa liikkeestämme ja sen jälkeen keskityn saamelaisten alkuperäiskansaoikeuksiin.
Ei kaivoksia Suomen Käsivarteen -liikkeellä on kansalaisyhteiskunnan laaja tuki ympäri maata. Keräsimme viime kesänä yli 37 000 nimeä adressiin, jonka viesti oli, että emme halua kaivosalan toimintaa Käsivarteen, jonka elinvoima perustuu puhtaan luonnon kestävään käyttöön.
Hyvät kuulijat, Käsivarsi ja koko saamelaisalue ovat alkuperäiskansa saamelaisten koti. Meillä ei ole muuta paikkaa, missä harjoittaa perinteisiä elinkeinojamme. Ne puolestaan kannattelevat kaikkia saamen kieliä ja meidän kulttuuriamme. Alkuperäiskansa saamelaisten perustuslailliset oikeudet tulee aidosti turvata kaivoslain uudistuksessa, sillä saamelaiset eivät ole sidosryhmä vaan saamelaiset ovat oikeudenomistajia.
Meille esitellyssä luonnoksessa hallituksen esitykseksi (HE) uudeksi kaivoslaiksi on hyviä aineksia. Siinä sanotaan, että alkuperäiskansa saamelaisten oikeus ylläpitää ja kehittää kieltään ja kulttuuriaan on katsottava niin perustavanlaatuiseksi oikeudeksi, että saamelaiskäräjillä ja kolttien kyläkokouksella on jatkossa oltava valitusoikeus varauspäätöksiä koskevissa asioissa. Lisäksi jäljennös varauspäätöksestä olisi jatkossa toimitettava saamelaiskäräjille ja kolttien kyläkokoukselle.
Arvoisa kaivoslakityöryhmä, näiden ehdotusten suunta on oikea. Liikkeemme on kuitenkin toistuvasti tuonut esille, että kaivoslain uudistuksessa ei pelkkä viilaaminen riitä. Tähän mennessä esitelty HE-luonnos jää valitettavasti monilta osin vasta viilailujen tasolle eikä vaikuta kokonaisuudistukselta.
Liikkeemme on tuonut esille, että saamelaisalue pitää uudessa kaivoslaissa määritellä no go -alueeksi. Saamelaisalue pitäisi rauhoittaa varauksilta, malminetsintäluvilta, kaivosluvilta ja vastaavilta. Vähintäänkin saamelaisille pitää turvata aito vaikuttamismahdollisuus kaivoksia koskevaan päätöksentekoon saamelaisalueella. HE-luonnoksessa ehdotetaan kunnille oikeutta päättää kaavoituksella, onko kaivostoiminta mahdollista kunnan alueella. Tämä ei riitä turvaamaan saamelaisten oikeusasemaa. Uudessa kaivoslaissa, ja myös tulevassa saamelaiskäräjälain uudistuksessa, pitää turvata oikeutemme vapaaseen ja tietoon perustuvaan ennakkosuostumukseen, ml. aidot neuvottelut ja vaikutusten arviointi. Vaikutusten arvioinnissa tulee ottaa huomioon alueen käyttömuotojen kumulatiiviset vaikutukset saamelaisten oikeuteen harjoittaa kulttuuriaan sekä huomattavan haitan kielto.
Ennakkosuostumuksen periaatteen, vaikutusten arvioinnin ja heikentämiskiellon tulee olla vahvemmin koko uuden kaivoslain pohjana. Mitään uutta ei kuitenkaan tarvitse keksiä kaivoslakia varten. Mm. perustuslaista, KP-sopimuksesta ja alkuperäiskansojen oikeuksien julistuksesta löytyvät selkeät nuotit. Ohjeistusta Suomen oloihin löytyy oikeusministeriön neuvotteluvelvoitemuistiosta ja esimerkiksi Miltä sopu näyttää -hankkeen tiivistelmästä saamelaiskulttuurin heikentämiskiellosta.
Mun lean Pirita Näkkäläjärvi Ii ruvkkiid Suoma Giehtaruohttasii -lihkadusas. Giittán vejolašvuođas sáhkavurrui. Vuos moadde sáni min lihkadusas ja dan maŋŋá vuojun sámiid eamiálbmotrivttiide.
Ii ruvkkiid Suoma Giehtaruohttasii -lihkadusas lea nana álbmotservoša doarjja miehtá Suoma. Mi čokkiimet mannan gease badjel 37 000 nama adressii, mii buvttii ovdan, ahte mii eat hálit ruvkesuorggi doaimmaid Giehtaruohttasii, mii eallá buhtes luonddu suvdilis geavaheamis.
Buorit guldaleaddjit, Giehtaruohtas ja olles sámeguovlu lea eamiálbmot sámiid ruoktu. Mii ii lea eará sadji, gos hárjehit min árbevirolaš ealáhusaid. Dat fas guddet buot sámegielaid ja min kultuvrramet. Eamiálbmot sámiid vuođđolágalaš rivttiid galgá duođaid dorvvastit ruvkelága ođastusas, daningo sámit eai leat čanusjoavku ‒ sámit leat riekteoamasteaddjit.
Midjiide ovdanbuktojuvvon hápmosis ráđđehusa evttohussan (RE) ođđa ruvkeláhkan leat buorit oasit. Das daddjojuvvo, ahte eamiálbmot sámiid rievtti doalahit ja ovddidit gielaset ja kultuvrraset ferte oaidnit nu prinsihpadási riektin, ahte Sámedikkis ja nuortalaččaid giličoahkkimis ferte dás duohko leat váidinriekti várrenmearrádusáššiin. Lassin kopiija várrenmearrádusas galga sáddejuvvot Sámediggái ja nuortalaččaid giličoahkkimii.
Árvvus atnojuvvon ruvkeláhkabargojoavku, dát evttohusat leat jo rivttes guvlui. Min lihkadus lea goittotge máŋgii buktán ovdan, ahte ii reahkká, ahte ruvkelága ođastusas dahkkojuvvojit uhca šliipemat. Dán rádjai ovdanbuktojuvvon RE-hámus báhcá váidalahtti máŋgga oasis easka šliipema dássái iige dat oro leamen ollislaš ođastus.
Min lihkadus lea buktán ovdan, ahte sámeguovllu galgá ođđa ruvkelágas meroštallat no go -guovlun. Sámeguovllu galgá ráfáidahttit várremiin, málbmaohcanlobiin, ruvkelogiin ja sullasaččain. Unnimustá sámiide galgá dorvvastit duođalaš váikkuhanvejolašvuođa ruvkemearrádusaide sámeguovllus. RE-hápmosis lea evttohus, ahte gielddaide addojuvvo riekti mearridit lávvema bokte, ahte leatgo ruvkedoaimmat vejolaččat gieldda guovllus. Dát ii dorvvas sámiid riektesajádaga. Ođđa ruvkelágas, ja maiddái boahttevaš sámediggelága ođastusas, galgá dorvvastit min vuoigatvuođa friddja, diehtui vuođđuduvvi, ovddalgihtii addojuvvon miehtamii, mii sisttisdoallá duođalaš ráđđádallamiid ja váikkuhusaid guorahallama. Váikkuhusaid guorahallamis galgá váldit vuhtii guovllu iešguđet geavahanvugiid kumulatiiva váikkuhusaid sámiid riektái hárjehit kultuvrraset sihke mearkkašahtti hehttehusa gildosa.
Ovdamiehtama prinsihpa, váikkuhusaid guorahallan ja heajuidahttingielddus galget leat nannosabbot olles ođđa ruvkelága vuođđun. Maidege ođđa ii goittotge dárbbaš kekset ruvkelága várás. Ee. vuođđolágas, KP-soahpamušas ja UNDRIP:as gávdnojit niesttit. Rávvagat Suoma diliige gávdnojit riekteministeriija ráđđádallangeatnegasvuohtamuitočállosas ja ovdamearkan Makkár soabalašvuohta lea olggosoaidnit -fidnu čoahkkáigeasus sámekultuvrra heajuidahttingildosis.
Lohppii dajan, ahte doarjjon dán dilálašvuođas hállan eará Ii ruvkkiid Suoma Giehtaruohttasii -joavkku ovddasteaddjiid Minna Näkkäläjärvi, Janne Hirvasvuopio ja Anni-Helena Ruotsala oainnuid ja evttohusaid. Paljon kiitoksia, olu giitu.
Pirita Näkkäläjärvi gáktebeaivve/saamenpukupäivänä 10.9.2020
Árvvus atnojuvvon ministtarat ja buorit guldaleaddjit, arvoisat ministerit ja hyvät kuulijat,
Nimeni on Pirita Näkkäläjärvi ja olen Suomen Saamelaiskäräjien jäsen. Kiitämme kutsusta valtioneuvoston ihmisoikeusselonteon kuulemiseen. Nostan esiin alkuperäiskansa saamelaisten itsemääräämisoikeuden.
Suomen ratifioimaa kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevaa yleissopimusta (ns. KP-sopimusta) valvova YK:n ihmisoikeuskomitea julkaisi viime vuonna kaksi ratkaisua valituksiin saamelaiskäräjävaaleihin liittyvistä korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuista. Ihmisoikeuskomitea totesi ratkaisuissaan, että Suomi loukkasi KP-sopimuksen 25 artiklaa sekä yksin että yhdessä 27 artiklan kanssa ja tulkittuna 1 artiklan valossa.
KP-sopimuksen mukaan sopimusvaltio on velvollinen hyvittämään ihmisoikeusloukkauksen, milloin sellainen on todettu. Ihmisoikeuskomitea totesi, että Suomi on velvollinen tarkistamaan saamelaiskäräjälain 3 §:n eli nk. saamelaismääritelmän varmistaen, että saamelaiskäräjävaalien kriteerit äänioikeudelle on määritelty, ja niitä käytännössä sovelletaan tavalla, joka vastaa saamen kansan oikeutta harjoittaa sisäistä itsemääräämisoikeutta. Suomi on myös velvollinen ryhtymään kaikkiin tarvittaviin toimiin sen varmistamiseksi, että vastaavilta loukkauksilta vältytään tulevaisuudessa.
Hyvät kuulijat, alkuperäiskansojen oikeudet ovat jo pitkään kuuluneet Suomen kansainvälisen ihmisoikeuspolitiikan painopistealueisiin. Suomen ihmisoikeustilanteen osalta onkin merkittävä puute, ettei Suomi ole kyennyt tyydyttävästi kaikilta osin ratkaisemaan alkuperäiskansa saamelaisten oikeuksiin liittyviä kysymyksiä eikä ole edelleenkään tehnyt kaikkea varmistaakseen, että alkuperäiskansa saamelaiset voivat nauttia itsemääräämisoikeudesta, mukaan luettuna oikeudesta määrätä kansana jäsenyydestään tapojensa ja perinteidensä mukaisesti.
Saamelaiskäräjät odottaa valtiolta toimintaa, aktiivista roolia ja yhteistyöhalua tilanteen ratkaisemiseksi. Paljon kiitoksia, olu giitu.
Mu namma lea Pirita Näkkäläjärvi ja lean Suoma Sámedikki áirras. Mii giitit bovdehusas stáhtaráđi olmmošriektečilgehusa gullamii. Lokten ovdan eamiálbmot sápmelaččaid iešmearridanrievtti.
ON olmmošriektekomitea gohcá Suoma ratifiseren álbmot- ja politihkalaš rivttiid oktasašsoahpamuša, ng. KP-soahpamuša. Olmmošriektekomitea almmustahtii diibmá guokte čovdosa váidagiidda, mat guske alimus hálddahusrievtti mearrádusaid sámediggeválggain. Olmmošriektekomitea dajai čovdosiin, ahte Suopma rihkui KP-soahpamuša 25 artihkkala sihke okto ja ovttas 27 artihkkaliin, ja go dulkojuvvo 1 artihkkala bokte.
Suomen Saamelaiskäräjien tämän vaalikauden tärkein asia on auttaa valtiota tarkistamaan nk. saamelaismääritelmän, kuten Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeuskomitea on Suomea 1.2.2019 velvoittanuttekemään. YK:n ihmisoikeuskomitean ratkaisut eivät ole mitä tahansa moitteita tai suosituksia. Asiassa on kyse ihmisoikeusloukkauksesta.
Aloitan tämän blogikirjoituksen samalla asialla, josta käytin puheenvuoron Suomen Saamelaiskäräjien täysistunnon 26.6.2020 toimintakertomuskeskustelussa, mutta laajennan lisäksi yksityiskohtiin, joita ei ollut mahdollista käsitellä lyhyessä puheenvuorossa.
Lue Saamelaiskäräjien täysistunnosta 26.6.2020 lisää Janne Hirvasvuopionblogista.
Toimintakertomuksen alussa tärkeimmät asiat: vaalit ja ihmisoikeuskomitean ratkaisut
Suomen Saamelaiskäräjien täysistunto hyväksyi perjantaina 26.6.2020 vuoden 2019 toimintakertomuksen. Se alkaa puheenjohtajan katsauksella, jossa tuodaan heti alussa esille kaksi tärkeää asiaa.
Ensimmäinen tärkeä asia on Suomen Saamelaiskäräjien vaali 2019. Vaalien tuloksena me edustajat saimme saamen kansalta luottamuksen olla Saamelaiskäräjien jäseniä ja tehdä sieltä käsin töitä alkuperäiskansa saamelaisten itsemääräämisen eteen. Arvostan saamelaiskäräjävaaleja korkealle. Pidän myös Saamelaiskäräjien vaalilautakunnan työtä korkeassa arvossa ja näen, että on äärimmäisen tärkeää, että vaalilautakunnalla on vahva itsemääräämisoikeus. Omasta puolestani haluan kiittää Suomen Saamelaiskäräjien vaalilautakuntaa hyvästä, kovasta ja periksiantamattomasta työstä saamelaisten itsemääräämisoikeuden säilyttämisen ja vahvistamisen eteen ‒ jälleen kerran.
YK:n ihmisoikeuskomitea sanoo, että Suomen valtio on velvollinen (is obligated) tarkistamaan saamelaiskäräjälain 3 §:n eli nk. saamelaismääritelmän. Tarkistamisen yhteydessä YK:n ihmisoikeuskomitean mukaan pitää varmistaa, että saamelaiskäräjävaalien kriteerit äänioikeudelle on määritelty tavalla, joka kunnioittaa saamen kansan oikeutta harjoittaa sisäistä itsemääräämisoikeutta. Samalla tavalla tarkistamisen yhteydessä pitää varmistaa, että saamelaiskäräjävaalien kriteerejä äänioikeudelle sovelletaan käytännössä tavalla, joka kunnioittaa saamen kansan oikeutta harjoittaa sisäistä itsemääräämisoikeutta.
YK:n ihmisoikeuskomitea sanoo, että Suomen valtiolla on velvollisuus (is also under an obligation) ryhtyä kaikkiin tarvittaviin toimiin vastaavien oikeudenloukkausten estämiseksi tulevaisuudessa.
Tausta: Ihmisoikeusloukkaus
YK:n ihmisoikeuskomitean ratkaisut julkaistiin helmikuussa 2019. Ratkaisut koskevat Suomen korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) päätöksiä vuosina 2011 ja 2015, joilla KHO päästi Suomen Saamelaiskäräjien vaaliluetteloon 4 + 93 henkilöä Saamelaiskäräjien toimielinten päätösten vastaisesti.
Kyseessä on ihmisoikeusloukkaus.
YK:n ihmisoikeuskomitea tuli siihen tulokseen, että KHO:n päätökset rikkovat ihmisoikeuksia. Kyseessä on nk. KP-sopimuksen loukkaus, tarkemmin sanoen YK:n kansalais- ja poliittisten oikeuksien kansainvälisen yleissopimuksen artiklan 25 loukkaus sekä yksin että yhdessä artiklan 27 kanssa ja tulkittuna artiklan 1 valossa.
(Artikla 25 koskee poliittisia osallistumisoikeuksia, artikla 27 vähemmistöjen oikeuksia ja artikla 1 kansojen itsemääräämisoikeutta. KP-sopimus on yksi YK:n ihmisoikeussopimuksista ja se tuli Suomessa voimaan vuonna 1976.)
Merkitys ja momentum: Suomi on velvoitettu korjaamaan tilanteen
YK:n ihmisoikeuskomitean päätökset ovat lopullisia, vaikka Suomen Saamelaiskäräjien täysistunnossa 26.6.2020 vielä levitettiinkin virheellistä tietoa asiasta.
YK:n ihmisoikeuskomitean ratkaisuissa ei myöskään ole kyse pelkästään moitteista tai suosituksista, kuten mediakeskustelun perusteella voi saada kuvan. Kyse on YK:n KP-sopimuksen loukkauksesta.
Niissä maissa, joiden pyrkimyksenä on kunnioittaa ihmisoikeuksia, YK:n ihmisoikeuskomitean ratkaisut voidaan käytännössä rinnastaa tuomioistuinten päätöksiin.
YK:n ihmisoikeuskomitean päätöksillä on suuri merkitys, koska ne pistävät vauhtia saamelaiskäräjälain uudistamiseen Suomessa.
Päätöksillä on suuri merkitys, koska ne pistävät vauhtia saamelaiskäräjälain uudistamiseen Suomessa.
Suomen täytyy korjata tilanne ja varmistaa, että vastedes saamelaisten itsemääräämisoikeutta alkuperäiskansana kunnioitetaan. Saamelaiskäräjillä meidän pitää auttaa valtiota korjaamaan tilanne sellaiseksi, että se noudattaa alkuperäiskansojen oikeuksia, esimerkiksi YK:n julistusta alkuperäiskansojen oikeuksista eli UNDRIP:iä.
YK:n ihmisoikeuskomitean ratkaisuilla pitää mielestäni olla vaikutus sekä nk. saamelaismääritelmän sisältöön että tulkintaan.
Esimerkiksi, nk. saamelaismääritelmä pitää korjata sellaiseksi, että Suomen saamelaisten virallinen edustaja Saamelaiskäräjät voi sen viimein hyväksyä. (Suomen Saamelaiskäräjät ei ole koskaan hyväksynyt vuonna 1996 voimaan tullutta nk. saamelaismääritelmää, joka on edelleen voimassa.) Nk. saamelaismääritelmän itseidentifikaation merkitys tulee jatkossakin olla, että henkilö antaa luvan vaaliluetteloon merkitsemiseen, koska ketään ei voi (muun muassa toisen maailmansodan tapahtumien vuoksi) vastoin hänen omaan tahtoaan merkitä luetteloon, joka voidaan tulkita etniseksi rekisteriksi. Nk. saamelaismääritelmän objektiivisten kriteerien tulee ensisijaisesti perustua saamen kieleen ensimmäiseksi opittuna kielenä. Nk. lappalaiskohta pitää pyyhkiä saamelaiskäräjälaista pois, koska termi lappalainen viittaa vanhoissa asiakirjoissa henkilön elinkeinoon, ei etnisiteettiin.
Lisäksi, nk. saamelaismääritelmän tulkintaa pitää viedä siihen suuntaan, että saamelaisten itsemääräämisoikeutta alkuperäiskansana (ml. oikeus päättää oman kansan jäsenyydestä) vahvistetaan ja todella kunnioitetaan ‒ eikä se suinkaan mene taaksepäin.
Pirita Näkkäläjärvi 
Kommenttien kirjoittaminen edellyttää että olet kirjautunut.