Tämä yhteinen yleisönosastokirjoituksemme Kaisa-Mari Jaman, Anni Koiviston ja Janne Hirvasvuopion kanssa on julkaistu alunperin Kalevassa 18.9.2019.

Yli puolet Suomen saamelaisista asuu saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella. Ulkosaamelaiset ovat aiemmin olleet melko näkymätön ryhmä, mutta viime vuosina myös kaupungeissa on luotu uusia tapoja ylläpitää yhteyttä omaan kulttuuriin. Kaupunkisaamelaiset ovat oikeutetusti entistä rohkeammin alkaneet vaatia heille kuuluvien oikeuksien toteutumista.

Mahdollisuus elää oman kulttuurin mukaisesti on tärkeä hyvinvoinnin voimavara, jota pitää tukea sekä saamelaiskäräjien että suomalaisen yhteiskunnan toimesta. Tarvitsemme kaupunkien alueille turvallisia kohtaamispaikkoja.

Esimerkiksi kaupunkien saamelaisyhdistyksiä tukemalla voidaan vahvistaa ulkosaamelaisten kuuluvuutta yhteisöön. Kiinnostusta on tapahtumille, käsityöpiireille, kielikursseille, kalareissuille ja mediasisällöille. 

Ulkosaamelaisnuoret ja -lapset vanhempineen kaipaavat erityishuomiota kaikkien kolmen saamen kielen siirtämisessä, koska valtakieli hukuttaa vähemmistökielet helposti alleen. Vaikka kielettömyys ei ole perheiden oma vika, kaatuu lasten päivähoidon tai kielenopetuksen järjestäminen saamelaisalueen ulkopuolella liian usein vanhempien ja vapaaehtoisista koostuvien yhdistysten harteille.

Seuraavalla saamelaiskäräjäkaudella on tärkeää jatkaa rakenteellisen tuen kehittämistä kaupunkisaamelaisyhteisöille. Saamelaiskäräjät voisi ottaa suurempaa roolia esimerkiksi kaksikielisten koululuokkien perustamisen tai etäyhteydellä tarjottavien saamelaisten palvelujen tukemisessa. 

Koska saamelaiskäräjien tukea tarvitaan yhä enemmän myös saamelaisalueen ulkopuolella, sen päätöksenteossa täytyy kuulua ulkosaamelaisten ääni. Osallisiksi tarvitaan saamelaisia, jotka tietävät millaista on kasvaa saamelaiseksi kotiseutualueen ulkopuolella kaukana omasta, tärkeästä yhteisöstä. 

Saamelaisyhteisöllä ei ole varaa jättää yksin yhtäkään saamelaisalueen ulkopuolella asuvaa saamelaista. Kun heidän yhteytensä saamelaiskulttuuriin lujittuu, niin saamelaisuuden elinvoimaisuus vahvistuu entisestään. Saamelainen, sinun äänesi on tärkeä.

Janne Hirvasvuopio, Espoo

Kaisa-Mari Jama, Helsinki

Anni Koivisto, Utsjoki

Pirita Näkkäläjärvi, Inari

Saamelaiskäräjävaaliehdokkaat