Kirjoitus on julkaistu Inarilaisessa ja Enontekiön Sanomissa 20.5.2021. Lean čállán áššis sámegillii 11.5.2021.
Olen tyytyväinen saamelaiskäräjälakitoimikunnan esitykseen kokonaisuutena. Esitys on hallituspuolueiden edustajien ja Suomen Saamelaiskäräjien edustajien välinen neuvottelutulos. Me Saamelaiskäräjien edustajat jouduimme tekemään kompromisseja, jotta saimme kasaan esityksen, jonka kanssa asioissa päästään eteenpäin. Olisimme esimerkiksi halunneet KHO:n kokonaan pois muutoksenhakuprosessista, mutta meidän oli tyytyminen KHO:n kapeampaan rooliin.
Esitys korjaisi ihmisoikeusloukkauksen
Tämä saamelaiskäräjäesitys korjaisi Suomessa vallitsevan ihmisoikeusloukkauksen. YK:n ihmisoikeuskomitea totesi 1.2.2019, että KHO:n päätökset vaaliluettelosta 2011 ja 2015 loukkaavat KP-sopimusta, ja että Suomi on velvollinen sekä tarkistamaan nk. saamelaismääritelmän että toteuttamaan kaikki tarvittavat toimet estääkseen vastaavat oikeudenloukkaukset jatkossa. Kyse ei siis ole pelkistä moitteista. KP-sopimus eli kansalais- ja poliittisten oikeuksien sopimus on yksi YK:n ihmisoikeussopimuksista. Se tuli Suomessa voimaan vuonna 1976 ja se sitoo Suomea.
Uskotaan faktoja, ei huhupuheita
Lakiesityksen tiimoilta liikkuu valitettavasti disinformaatiota. Yksi koskee vaaliluetteloon liittyviä yksilövalitusprosesseja. Fakta on kuitenkin, että prosessin toinen osapuoli Suomen valtio (ulkoministeriö) selosti yli kolme vuotta kestäneessä prosessissa perusteellisesti KHO:n ratkaisuja ja välitti näin ihmisoikeuskomitealle myös KHO:n päätöksin vaaliluetteloon otettujen henkilöiden perusteet.
Toinen disinformaatio liittyy ILO 169 -sopimukseen. ILO-sopimuksen 1 artikla ei määrittele kuka yksittäinen henkilö kuuluu alkuperäiskansaan vaan millaiset ryhmät katsotaan alkuperäiskansoiksi. Englannin kielen peoples (kansat) ja people (ihmiset) saattavat helposti mennä sekaisin, mutta ILO-sopimuksessa liikutaan tosiaan kansojen tasolla.
Huomionarvoista on, että kansainvälisissä sopimuksissa ja asiakirjoissa valtiot ovat pidättyneet alkuperäiskansan jäsenyyden ehtojen määrittelemisestä. Alkuperäiskansoille kuuluu muiden kansojen kanssa yhdenvertaisesti itsemääräämisoikeus. YK:n alkuperäiskansojen oikeuksien julistuksen 33 artikla onkin asiassa hyvin selvä: alkuperäiskansoilla on oikeus määrätä omasta identiteetistään tai jäsenyydestään tapojensa ja perinteidensä mukaisesti sekä oikeus määrätä toimielintensä rakenteet ja valita niiden jäsenet omia menettelyjään noudattaen.
Nk. saamelaismääritelmää koskevia muutoksia
Saamelaiskäräjälakiesityksen mukaan määritelmän kielikriteeri laajenisi yhden sukupolven neljänteen polveen ja olisi linjassa parafoidun pohjoismaisen saamelaissopimuksen kanssa. Lappalaiskriteeri poistettaisiin, koska se on vanhoissa maa-, veronkanto- ja henkikirjoissa viitannut elinkeinoon ja lapinveron maksuun eikä suinkaan etnisiteettiin. Vaaliluettelo muodostettaisiin uudelleen alusta lähtien. Vaaliluettelosta ei suljettaisi pois henkilöitä vaan suljettaisiin pois ne perusteet, jotka ovat johtaneet KP-sopimuksen loukkaukseen.
Ehdotettu muutoksenhakuprosessi vastaa huolenaiheisiin
Ehdotetulla muutoksenhakuprosessilla vastataan moniin eri tarpeisiin. Vaalilautakunta laajenisi kahdella jäsenellä, ja toimisi koltan-, inarin- ja pohjoissaamen asiantuntijaelimenä käyttäen asiassa saamelaisten itsemääräämisoikeutta. Hallituksen käsittelyn tilalle tulisi uusi, itsenäinen ja riippumaton muutoksenhakulautakunta, joka varmistaisi yksilön oikeusturvan. Alkuperäiskansaoikeuksissa osapuolet ovat saamen kansa ja Suomen valtio, ja sen vuoksi Saamelaiskäräjät ehdottaisi kaikki jäsenet muutoksenhakulautakuntaan ja valtioneuvosto nimittäisi sen. KHO:hon voisi jatkossa valittaa vain valitusluvalla, ja KHO keskittyisi tutkimaan ennakkotapauksia sekä perusteltuja väitteitä syrjinnästä tai mielivallasta.
Lukuisia ehdotuksia, jotka helpottaisivat äänestämistä
Lakiesitys sisältää merkittäviä parannusehdotuksia äänestämisen helpottamiseksi pitkien välimatkojen saamelaisalueella. Vaaliaika pitenisi kaksi viikkoa. Liikkuva äänestyspaikka eli vaalibussi otettaisiin käyttöön postiäänestyksen lisäksi. Saamelaisalueella järjestettäisiin aina vaalipäivän äänestys, jossa voi äänestää tiputtamalla äänen uurnaan. Saamelaisalueen kunnissa voisi olla useampi kuin yksi äänestyspaikka. Jos vaaliasiakirjat hukkuvat, ne voisi pyytää uudestaan vaalilautakunnalta tai noutaa vaalibussista tai äänestyspaikalta. Vaalipäivänä voisi mennä mille tahansa äänestyspaikalle, saada vaaliasiakirjat sieltä ja täyttää ne siellä (esimerkiksi vantaalainen voisi äänestää näin Inarissa tai rovaniemeläinen Enontekiöllä). Vaaliasiakirjat voisi palauttaa myös valtakirjalla vaalilautakunnalle.
Yli 180 sivua pitkä mietintö on todellinen alkuperäiskansa- ja saamelaisoikeuksien tietopankki. Toivottavasti mahdollisimman moni pääsee tutustumaan siihen.
Pirita Näkkäläjärvi
Saamelaiskäräjälakitoimikunnan jäsen ja Suomen Saamelaiskäräjien vaaleilla valittu jäsen, Inari
Aikaisempia kirjoituksiani aiheesta
25.9.2019: Vaalibussi ei kierrä niin kauan kuin saamelaismääritelmää käytetään tekosyynä
Pirita Näkkäläjärvi 
Päivitysilmoitus: Sámediggeláhkadoaibmagotti evttohus čoavddašii olmmošriekteloavkideami mii lea fámus Suomas – Pirita Näkkäläjärvi