Kansanedustaja Pirkka-Pekka Petelius (vihr) pyysi tällä viikolla saamelaisilta anteeksi loukkaavia nunnukasketsejään. Peteliuksen anteeksipyyntö on symbolisesti iso ja tärkeä asia.

Pirkka-Pekka Petelius ja Aake Kalliala pilkkasivat saamelaisia 1980- ja 90-luvuilla television Hymyhuulet-, Pulttibois- ja Manitbois-sketsisarjoissa. Petelius sanoo tiedotteessaan, että näissä tuotannoissa saamelaisia on kuvattu syrjivällä ja vääristelevällä tavalla.

Samoissa sarjoissa pilkattiin myös romaneja ja Petelius on jälkeenpäin ilmaissut haluavansa keskustella asiasta Romaniasiain neuvottelukunnan kanssa.

Stereotypioilla näytetään paikka vähemmistöille

Pirkka-Pekka Peteliuksen ja Aake Kallialan sketsit ovat olleet isossa osassa juurruttamassa stereotypioita saamelaisista.

Petelius ja Kalliala esiintyvät sketseissä rumissa feikkitakeissa, heidät on maskeerattu ruokottoman näköisiksi ja he hoilaavat nunnukalailaata halventavasti. Petelius ja Kalliala kuvaavat saamelaiset likaisina, alkoholiin menevinä ja hieman yksinkertaisina, ja kalliin saamenpuvun ja uhanalaisen joiun naurettavina.

Median ja viihteen kautta levitettävät stereotypiat eivät ole harmitonta leikkiä. Ne ovat ”paikan näyttämistä” suomalaisessa yhteiskunnassa ja sementoivat vallitsevia, epäsymmetrisiä valtarakenteita.

Stereotypiat ovat vallankäyttöä. Stereotypiat ovat yksi tapa alistaa vähemmistöjä.

Apulaisprofessori Abigail Levin sanoo kirjassaan Sananvapauden hinta – Porno, vihapuhe, ja niiden asettama haaste liberalismille (2010), että alistavalla retoriikalla on voimaa muuttua alistamiseksi.

Alistava retoriikka ja puhetapa pakottavat alempiarvoisiksi mielletyt pysymään kiltisti omassa lokerossaan.

Stereotypiat uhkaavat vähemmistöjen sananvapautta

Stereotypioilla on linkki vähemmistöjen sananvapauteen.

Tutkin saamelaisten sananvapautta Suomessa London School of Economicsiin tekemässäni MSc Dissertationissa (2017, luettavissa netistä). Haastattelututkimukseni identifioi viisi uhkaa alkuperäiskansa saamelaisten sananvapaudelle Suomessa. Yksi niistä on alistaminen mm. stereotypioiden ja ennakkoluulojen kautta.

Vähemmistöjä ja naisia käsittelevä sananvapauskirjallisuus on tuonut alistamisen käsitteen esille sananvapauden yhteydessä. Alistamista on tutkittu etenkin feministisessä kirjallisuudessa pornografiasta.

Alistavalla puheella voi Catharine MacKannonin (2003) ja Abigail Levinin (2010) mukaan olla suuria vaikutuksia. Alistava puhe:

1. Ylläpitää asetelmaa, jossa vähemmistö on alisteisessa asemassa hallitsevaan kulttuuriin nähden
2. Luokittelee alistetun ryhmän alempiarvoiseksi yhteiskunnassa
3. Oikeuttaa alistettuun ryhmään kohdistuvan syrjinnän
4. Riistää alistetulta ryhmältä heille kuuluvat oikeudet ja päätösvallan
5. Hankaloittaa alistetun ryhmän mahdollisuuksia elämässä

Nunnukasketsit upposivat syvälle ihmisten tajuntaan

Haastattelututkimuksessani alistaminen ja stereotypiat tulivat esille nimenomaan Pirkka-Pekka Peteliuksen ja Aake Kallialan sketsien yhteydessä.

Haastateltavani näkivät, että Peteliuksen ja Kallialan nunnukasketsit ovat omalta osaltaan vahvistaneet ja ja ylläpitäneet stereotyyppisiä käsityksiä saamelaisista ja jopa kyseenalaistaneet saamelaisten kykyä toimia yhteiskunnassa.

Petelius ja Kalliala ovat rakentaneet vanhojen stereotypioiden päälle. Professori Veli-Pekka Lehtola kirjoittaa kirjassaan Saamelaiskiista (2015, luettavissa netistä), että vanhat saamelaisuuteen liittyvät stereotypiat ovat esittäneet saamelaiset primitiivisinä metsäläisinä.

Nunnukasketsien haitallinen vaikutus aukeaa, kun miettii kontekstia, jossa ne pyörivät julkisen palvelun tv:n primetimeajassa 1980- ja 90-luvuilla. Suomalaisessa yhteiskunnassa oli ja on edelleen häviävän vähän tietoa saamelaisista. Saamelaisista ei opetettu eikä edelleenkään opeteta juuri mitään mitään koulussa.

Kirjoitin vuonna 2017 Ylen strategiaartikkelikokoelmassa (luettavissa netistä), että viihdeohjelmien ja Lapin matkailuelinkeinon levittämät stereotypiat ovat edelleen monille suomalaisille tärkeimpiä saamelaisuuden tietolähteitä. Saamelaisista on lisäksi liikkeellä paljon valheellista tietoa myös verkossa, sosiaalisessa mediassa ja kuulopuheissa.

Nunnukasketsit ovat uponneet syvälle 1980- ja 90-luvuilla kasvaneiden tajuntaan. Kuulen ajoittain edelleen jopa työelämässä töksäytyksiä, joissa on kaikuja nunnukasketsien halventavasta puhetavasta.

Kohtaamilleni nuoremman sukupolven edustajille työelämässä nunnukasketsit ja niiden luoma stereotypia saamelaisista eivät onneksi tunnu olevan päällimmäisinä mielessä. Omien kokemusteni mukaan he näkevät saamelaisuuden luonnollisena osana yhteiskunnan diversiteettiä ja suhtautuvat saamelaisiin uteliaan positiivisesti.

Anteeksipyyntö liittyy sovintoprosessiin

Jos jaksoi lukea Vihreiden nettisivuilla julkaistun Pirkka-Pekka Peteliuksen tiedotteen loppuun asti, niin sieltä selvisi, että kontekstina hänen anteeksipyynnölleen on Suomen valtion ja saamelaisten välinen totuus- ja sovintoprosessi.

Suomalaiset ovat vähitellen heräämässä ymmärtämään oman etuoikeutetun asemansa verrattuna alkuperäiskansa saamelaisiin.

Peteliuksen anteeksipyyntö on signaali siitä, että asiat ovat suomalaisessa yhteiskunnassa liikkumassa parempaan suuntaan.

Sovintonäkökulmasta kiinnostuneille suosittele Helga Westin tuoretta blogikirjoitusta, jossa hän pohtii oliko Peteliuksen anteeksipyyntö poliittisten irtopisteiden keruuta vai aito sovinnon ele.

PS. Minulta on kysytty, että loukkasivatko Peteliuksen ja Kallialan saamelaisia pilkkaavat sketsit kolmekymmentä vuotta sitten saamelaisia. Kyllä loukkasivat. Vähemmistöön kuuluvana ymmärsin jo silloin ja ymmärrän nyt miten valtamedian levittämä pilkka vaikuttaa meihin ja yleisöön.

Monet saamelaiset kritisoivat Peteliuksen ja Kallialan sketsejä jo aikoinaan, mutta saamelaisten ääni ei silloin päässyt esille samalla tavalla kuin nyt sosiaalisen median aikakaudella.

Joitain jälkiä keskustelusta on sentään jäänyt historiankirjoihin. Yle kirjoittaa Elävän Arkiston artikkelissaan (luettavissa netistä) seuraavasti:

Peteliuksen ja Kallialan saamelaishahmot nousivat keväällä [1988] paitsi keskusteluaiheeksi myös uutisotsikoihin, koska niiden katsottiin loukkaavan saamelaisia. Tv-ohjelmaneuvosto käsitteli asiaa toukokuussa ja antoi Naima-Aslakille ja Soikhiapäälle hyväksyntänsä.

Tässä toinen aikalaisesimerkki, josta on jälkiä netistä. Expert-kodinkoneliikkeiden kampanjassa 1998 Peteliuksen nunnukahahmo mainosti kodinkoneita tv:ssä ja kuvastossa. Ry City-Sámit rs kanteli mainoksesta menestyksekkäästi kuluttaja-asiamiehelle. MTV kertoo uutisessaan vuonna 1998 seuraavasti (luettavissa netistä):

Kuluttaja-asiamies kehotti yhtiötä lopettamaan välittömästi kyseisten tv-mainosten esittämisen ja suoramarkkinointina jaettavan kesäkuvaston jakamisen. Kuluttaja-asiamiehen mukaan mainos esittää saamelaisen syrjivästi, kuvaa hänet vähempiarvoisena valtaväestöön nähden ja asettaa saamelaisten ihmisarvon kyseenalaiseksi.

PPS. Erinomaista analyysia Hesarilta (2019):

Englannin kielessä on jo pitkään ollut käsite ”punching down”, alaspäin lyöminen. Sillä tarkoitetaan vitsejä, joilla vahvemmassa asemassa oleva pilkkaa itseään heikommassa asemassa olevaa. Saamelaissketsit ovat malliesimerkkejä alaspäin lyömisestä. Niitä ei voi verrata esimerkiksi sketseihin, joissa pilkataan ministereitä tai muita vallanpitäjiä.

Lähteet

Helsingin Sanomat: Pirkka-Pekka Peteliuksesta tuli joidenkin silmissä petturi, kun hän pyysi saamelaisilta anteeksi vanhoja sketsejään – miksi? (2019, luettavissa netistä)

Veli-Pekka Lehtola: Saamelaiskiista (2015, luettavissa netistä)

Abigail Levin: The Cost of Free Speech: Pornography, Hate Speech, and Their Challenge to Liberalism (2010)

Catharine MacKannon: Toward a Feminist Theory of the State (2003)

MTV: Saamelaisia loukkaava mainos kiellettiin (1998, luettavissa netistä)

Pirita Näkkäläjärvi: Näkökulma: Närkästyneet saamelaiset otsikoissa (2015, luettavissa netistä)

Pirita Näkkäläjärvi: Threat to the Freedom of Speech of the Indigenous People Sámi in Finland (2017, luettavissa netistä)

Pirita Näkkäläjärvi: Vaientaminen ja disinformaatio uhkina saamelaisten sananvapaudelle Suomessa (2018, luettavissa netistä)

Pirita Näkkäläjärvi: Elinvoimainen saamelaisyhteisö ansaitsee elinvoimaisen julkisen palvelun (2017, luettavissa netistä)

Vihreät: Pirkka-Pekka Petelius pyytää anteeksi saamelaisilta (2019, luettavissa netistä)

Helga West: Pirkka-Pekka Petelius pyysi saamelaisilta anteeksi – Poliittisten irtopisteiden keruuta vai aito sovinnon ele? (2019, luettavissa netistä)

Yle Elävä Arkisto: Hymyhuulet vinoili herättelevän epäkorrektisti ja tartutti hokemat (2017, luettavissa netistä)

Yle Elävä Arkisto: Hymyhuulet: Nunnuka-nunnuka-lai-lai (2007, katsottavissa netistä)

YleX: Menneen ajan Suomi-viihde näyttää nyt rasistiselta – Pirkka-Pekka Petelius puhuu vanhoista sketseistään: ”Niissä nauretaan käsityksille, ei vähemmistöille” (2016, luettavissa netistä)