Buorre ságastallan komissáraid birra

Illudan politihkalaš ságastallamis duohtavuođa- ja soabadankomiššuvnnas! Livččen dieđusge sávvan, ahte livččiimet beassat ságastallat áššis almmolašvuođas jo ovdal mearrádusaid dahkama. Lihkká, buot servodatságastallan lea hui dárbbašlaš ja doalvu min ovddosguvlui.

Ledjen ovdal komissáraid válljemiid viidát oktavuođas iežan čanusjoavkkuiguin. Máŋgasat leat maid váldán munnje oktavuođa dál medias leamašan ságastallamiid maŋŋá. (Ristenrávdná Maggas, Áslat Holmbergis ja Rávdná Kuokkasis leat buohkain hui buorit poeŋŋat, maid gánneha guldalit dárkilit.)

Manan dás čađa duogáža Suoma Sámedikki komissáraválljemiidda 17.–18.12.2020.

Erenoamažit geardduhan dihto eavttuid, maid mii čuovuimet, go min bargun lei válljet guokte komissára juovlamánus 2020. Mii válljiimet komissáran Heikki J. Hyvärinen ja Miina Seurujärvi, geat eaba leat sápmelaččat.

(Nuortalaččaid giličoahkkin lei dalle jo válljen iežas (ii-sápmelaš) komissára. Son lei nuortalaččaid áidna evttohas Irja Jefremoff Anáris, gean Pauliina Feodoroff, Vladimir Feodoroff, Tiina Sanila-Aikio, Anna Lumikivi ja 38 eará vuolláičálli ledje evttohan.)

Govva dievasčoahkkimis 18.12.2020.
Govva dievasčoahkkimis 17.–18.12.2019.

Komissáraevttohasat

Suoma Sámediggi válljii guokte komissára dáid evttohasain (guovlluid mielde alfabehtalaš ortnegis ja lassin diehtu politihkalaš doaimmain):

  • Marjaana Aikio, sámegiela lektor ja pedagogihka magisttar, Anár
  • Petteri Länsman, fitnodatdoalli, Anár
  • Yrjö Musta, ovdalaš rektor (ealáhagas), Anár (ovdalaš Sámedikki lahttu)
  • Miina Seurujärvi, oahppamateriálaplánejeaddji ja filosofiija magisttar, Anár (Anára gielddapolitihkas ruonáid listtus čatnasmeahttumin)
  • Aslak A. Pieski, veahkeheaddji sámeskuvllas, Ohcejohka
  • Heikki J. Hyvärinen, vuoigatvuođadiehtagiid kandidáhta ja nákkosgirjedutki, Eanodat
  • Nils-Henrik Valkeapää, ovdalaš oahpaheaddji (ealáhagas), Eanodat (ovdalaš Sámi parlameantta ja Sámedikki lahttu)
  • Juha Joona, vuoigatvuođadiehtagiid doavttir ja universitehtadutki, Ylitornio (guovddášbellodaga ovddasteaddji sámediggeláhkadoaibmagottis)
  • Irja Seurujärvi-Kari, filosofiija doavttir ja ovdalaš universitehtalektor (ealáhagas), Helsset (dálá Sámedikki lahttu)

Eaktu 1: Nisson- ja almmáiolbmuid dásseárvu

Dásseárvolága vuoiŋŋas hálideimmet válljet ovttas nissonolbmo ja ovtta almmáiolbmo. Dábálaččat iešguđet virggálaš orgánaide válljejuvvojit unnimustá 40 proseantta sihke nisson- ja almmáiolbmot.

Sámedikki mearrádus devddii dán eavttu ja komissáran válljejuvvui okta nissonolmmoš ja okta dievdu.

Eaktu 2: Buot giellajoavkkuid ovddastus

Sámi orgánat besse válljet golbma komissára. Lei dehalaš, ahte komissárat ovddastit buot golmma giellajoavkku nappo okta nuortalašgiela joavkku, okta anárašgiela joavkku ja okta davvisámegiela joavkku.

Nuortalaččaid giličoahkkima ja Sámedikki mearrádusat devde dán eavttu. Mii evttoheimmet oktiibuot golbma komissára, geat ovddastit iešguđet golbma giellajoavkku.

Eaktu 3: Ovddit Sámedikki linnjen politihkalaš aktiivvalaš olbmuin

Min válljemiid stivrii maiddái ovddit Sámedikki linnjen, ahte ovdalaš ja dálá politihkarat eai galgga válljejuvvot komissáran.

Ášši boahtá ovdan dievasčoahkkima 17.–18.12.2019 báhpáriin. Dievasčoahkkimis 5/2019 17.12.2019 gevvojuvvui ng. sáttaságastallan duohtavuođa- ja soabadanproseassa gieđahallamis (7 §, beavdegirjji mielddus 23). Báhpáris lohká ná (mu jorgalus):

Sirdašuvvo Sámedikki bealiváldima (mielddus 4) gieđahallamii.

Petra Magga-Vars bivdá áššis sáhkavuoru ja evttoha, ahte bealiváldimii lasihuvvo mearkkašupmi das, ahte Sámedikki lahttut eai sáhte laktasit komissára bargui. Sanila-Aikio gávnnaha, ahte Sámedikki sáttaságastallamiin lea ovdal čielgasit linnjejuvvon, ahte olbmot geat leat leamaš aktiivvalaččat politihkalaš doaimmas mielde dahje Sámedikki dálá dahje ovdalaš lahttut eai leat heivvolaš komissáraevttohasat.

Sámedikki čoahkkin dohkkeha bealiváldima dakkárin go dat lea ovttajienalaččat.

Siirrytään Saamelaiskäräjien kannanoton (liite 4) käsittelyyn.

Petra Magga-Vars pyytää asiassa puheenvuoron ja ehdottaa, että kannanottoon lisätään merkintä siitä, että Saamelaiskäräjien jäsenet eivät voi liittyä komissaarin työhön. Sanila-Aikio toteaa, että aikaisemmin on Saamelaiskäräjien käymissä lähetekeskusteluissa selkeästi linjattu, että poliittisessa toiminnassa aktiivisesti mukana olleet tai Saamelaiskäräjien nykyiset tai aikaisemmat jäsenet eivät ole sopivia komissaariehdokkaita.

Saamelaiskäräjien kokous hyväksyy kannanoton sellaisenaan yksimielisesti.

Sámedikki čoahkkin 17.12.2019 (5/2019), 7 §, beavdegirjji mielddus 23. Saamelaiskäräjien kokous 17.12.2019 (5/2019), 7 §, pöytäkirjan liite 23

Dán ovddit Sámedikki linnjemis ii gávdnon virggálaš mearrádus, muhto máŋgasat oidne, ahte dát linnjen lea nu čielgasit ovdanbuktojuvvon ja dokumenterejuvvon, ahte dat ovddasta ovddit Sámedikki dáhtu. Máŋgasat mis mearridedje gudnejahttit dán linnjema.

Sámedikki mearrádus čuovui dán linnjema dan láhkai, ahte ovdalaš ja dálá Sámedikki politihkarat eai nammaduvvon komissáran. Miina Seurujärvi doaibmá Anára gielddapolitihkas ruonáid listtus čatnasmeahttumin. Goittotge lei nu, ahte anárašgiela searvvus manai čielgasit Seurujärvi duohkái, ja máŋgasat mis hálidedje doarjut anárašgiela servosa oainnu.

Eará áššit

Mu mearrádussii váikkuhedje máŋga earáge ášši.

Guovllut: Lea govttolaš ja vuoiggalaš, ahte buot golbma komissára eai boađe Anáris (vaikke ieš leange Anára áirras). Sihke Irja Jefremoff ja Miina Seurujärvi leaba Anáris. Ieš oidnen, ahte mielde ferte leat maid oarjjábeale olmmoš.

Suorggit: Komiššuvdnii lea buorre oažžut earáge go oahpahussuorggi máhtu ja vásáhusa.

Giella: Sámegiella lea hui dehalaš vai komissára gulahallá eandalitge boarrásot olbmuiguin. Heikki J. Hyvärinen hupmá ja Miina Seurujärvi sárdnu sámegiela.

Skuvlejupmi: Hui dehalaš lea maiddái dat, ahte komissáran leat skuvlejuvvon olbmot, geat máhttet analyseret struktuvrralaš vearrivuođaid.

Fáktat vuođđun: Komissárat galget máhttet ákkastallat fáktaiguin, jos ja go komiššuvdnii muitaluvvojit giellásat sámiid riektehistorjjás. Sii galget dovdat, mat leat giellásat sámiid birra ja mii lea duohtadiehtu.

Legitimitehta: Ieš in oainne váttisvuođa das, ahte komissáran leat suopmelaš olbmot, daningo Sámediggi sin válljii. Ii-sápmelaččaid válljen seailluha komiššuvnna legitimitehta, daningo válljema lea dahkan Sámediggi ieš, dievaslaš dieđuid vuođul ja eaktodáhtolaččat (FPIC).

Olggobeale olbmuid rolla: Muhtumin lea álkit hállat olggobeale olbmuide, geat goittotge áddejit min dili. Muhtumin maid mearrádusaid dahkkit jáhkket buoret olggobeale olbmuid, geat hállet sámiid beales.

Sámiid oassálastin komiššuvnna bargui: Sámit bohtet leat mielde komiššuvnna barggus álggus loahpa rádjai, daningo namalassii sámit galget beassat muitalit komiššuvdnii iežaset vásáhusaid birra.

Politihkalaš realitehta: Politihkalaš realitehta lea maiddái dat, ahte mii fertiimet birget jienastusas. Beavdegirjjis 4/2020 oidno, ahte Juha Joonas lei oalle olu guottáhus. (Norgga ja Ruoŧa beale olbmuide diehtun, ahte son ovddasta fámuid, mat barget sámiid rivttiid vuostá. Son maiddái ovdanbuktá dulkojumiid riektehistorjjás ja ILO-soahpamušas, mat eai vuođđuduva fáktadieđuide.) Jienat juohkkásedje ná:

  • Vuosttas jienasteapmi: davvisámegiela joavkku ovddasteaddji (20 jiena): Heikki J. Hyvärinen 12, Juha Joona 5, Marjaana Aikio 1, Irja Seurujärvi-Kari 1 ja guoros 1.
  • Nubbi jienasteapmi: anárašgiela joavkku ovddasteaddji (20 jiena): Miina Seurujärvi 14, Juha Joona 6.

Ákkastallamat

Mun dahken dievasčoahkkimii 17.12.2020 evttohusa Heikki J. Hyvärinen válljemis komissáran ja illudan, go mu evttohus birgii. Dá vel mu ákkastallamat evttohussii:

  • Evttohan lahttun sámiid duohtavuođa- ja soabadankomiššuvdnii jurista, vuoigatvuođadiehtágiid kandidáhta Heikki J. Hyvärisa, gean SámiSoster rs. lea álgoálggus evttohan, go sámi álbmogis bivdojuvvojedje evttohusat ng. komissáran.
  • Juridihkálaš skuvlejupmi.
  • Erenoamaš máhttu sámiid diliin, gielain ja kultuvrras namalassii juridihkalaš barggu bokte.
  • Sámedikki guhkesáigásaš láhkačálli, ja barggai jo Sámi Parlameantta áigge 70- ja 80-vuođđalogus vuoigatvuođajuhkosa čállin.
  • Erenoamaš buorre dovdamuš sámiide guoski láhkaásaheamis Suoma, Norgga ja Ruoŧa bealde.
  • Guhkes bargovásáhus sámi riekteáššiiguin ja dál sus lea barggu vuolde nákkosgirji sámiid riektehistorjjás.
  • Guhká eallán sámeguovllus ja sápmelaččaid gaskas.
  • Hupmá sámegiela ja maiddái ruoŧagiela.
  • Leamašan vuođđudeamen Johtti Sápmelaččat -searvvi Eanodaga bealde jo 60-vuođđalogus.
  • Dovdá bures, ii dušše oarjjábeale ja Eanodaga beale, muhto maiddái oppalohkái sámiid eanan- ja čáhcevuoigatvuođaid dili, mii lea dehalaš midjiide eamiálbmogin, gean gielain, kultuvrras ja árbevirolas ealáhusain lea nana oktavuohta eatnamiidda ja čáziide.
  • Máŋga ášši Hyvärisa guhkes ánsolisttus báhce máinnaškeahttáge, muhto oppalohkái skuvlejuvvon olmmošin sus lea buorre vejolašvuohta áddet ja analyseret daid struktuvrralaš (rakenteellinen) vearredáguid, maid sámit lea vásihan Suoma stáhta iehčanasvuođa áigge.
  • Ráfálaš ja luohttehahtti olmmoš, gii ákkastallá iežas oaiviliid, ja iežas guhkes eallinvásáhusa vuođul guldala maid earáid oaiviliid.
  • Návddaša viiddes luohttámuša sámi ja Suoma servodagaid gaskavuođas.
  • Čatnasmeahttun olmmošin, ovdalaš virgeolmmošin ja dálá friija dutkin son deavdá dehalaš sorjjasmeahttunvuođa gelbbolašvuođa duohtavuođa- ja soabadankomiššuvnna mandáhtas.

Eará čállosat

Pirita Näkkäläjärvi 25.5.2020: Jurdagat duohtavuođa- ja soabadankomiššuvnnas ‒ Sámepolitihkás gártá ráhkkanit beahttášumiide

Petra Laiti 16.2.2021: Komissáraid válljen ja servodaga ovddasvástádus: leigo dat min sivva?

Sámediggi: Sámiid duohtavuođa- ja soabadankomiššuvdna

Yle Sápmi 18.12.2020: Sámediggi jienastii duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna komissárain – Yle Sápmi čuovui reálaáiggis

Yle Sápmi 26.1.2021: Sámi Siida cuiggoda garrasit, go Sámediggi ii válljen sápmelaš komissáraid – Juuso: “Dievasčoahkkin lea válljen ná ja dan mii fertet doahttalit”

Yle Sápmi 9.2.2021: Duohtavuođa- ja soabadankommišuvdna galggašii álggahit barggus boahtte mánus – sámeprofessor eahpida kommišuvnna jáhkehahttivuođa

Yksi kommentti artikkeliin ”Buorre ságastallan komissáraid birra

  1. Päivitysilmoitus: Saamelaisten totuus- ja sovintokomissio ei ole vielä aloittanutkaan työtään, kun sen uskottavuus jo kyseenalaistetaan – Suomi

Kommentointi on suljettu.