Govva dievasčoahkkimis 18.12.2020.

Buorre ságastallan komissáraid birra

Illudan politihkalaš ságastallamis duohtavuođa- ja soabadankomiššuvnnas! Livččen dieđusge sávvan, ahte livččiimet beassat ságastallat áššis almmolašvuođas jo ovdal mearrádusaid dahkama. Lihkká, buot servodatságastallan lea hui dárbbašlaš ja doalvu min ovddosguvlui.

Ledjen ovdal komissáraid válljemiid viidát oktavuođas iežan čanusjoavkkuiguin. Máŋgasat leat maid váldán munnje oktavuođa dál medias leamašan ságastallamiid maŋŋá. (Ristenrávdná Maggas, Áslat Holmbergis ja Rávdná Kuokkasis leat buohkain hui buorit poeŋŋat, maid gánneha guldalit dárkilit.)

Manan dás čađa duogáža Suoma Sámedikki komissáraválljemiidda 17.–18.12.2020.

Erenoamažit geardduhan dihto eavttuid, maid mii čuovuimet, go min bargun lei válljet guokte komissára juovlamánus 2020. Mii válljiimet komissáran Heikki J. Hyvärinen ja Miina Seurujärvi, geat eaba leat sápmelaččat.

(Nuortalaččaid giličoahkkin lei dalle jo válljen iežas (ii-sápmelaš) komissára. Son lei nuortalaččaid áidna evttohas Irja Jefremoff Anáris, gean Pauliina Feodoroff, Vladimir Feodoroff, Tiina Sanila-Aikio, Anna Lumikivi ja 38 eará vuolláičálli ledje evttohan.)

Govva dievasčoahkkimis 18.12.2020.
Govva dievasčoahkkimis 17.–18.12.2019.

Komissáraevttohasat

Suoma Sámediggi válljii guokte komissára dáid evttohasain (guovlluid mielde alfabehtalaš ortnegis ja lassin diehtu politihkalaš doaimmain):

  • Marjaana Aikio, sámegiela lektor ja pedagogihka magisttar, Anár
  • Petteri Länsman, fitnodatdoalli, Anár
  • Yrjö Musta, ovdalaš rektor (ealáhagas), Anár (ovdalaš Sámedikki lahttu)
  • Miina Seurujärvi, oahppamateriálaplánejeaddji ja filosofiija magisttar, Anár (Anára gielddapolitihkas ruonáid listtus čatnasmeahttumin)
  • Aslak A. Pieski, veahkeheaddji sámeskuvllas, Ohcejohka
  • Heikki J. Hyvärinen, vuoigatvuođadiehtagiid kandidáhta ja nákkosgirjedutki, Eanodat
  • Nils-Henrik Valkeapää, ovdalaš oahpaheaddji (ealáhagas), Eanodat (ovdalaš Sámi parlameantta ja Sámedikki lahttu)
  • Juha Joona, vuoigatvuođadiehtagiid doavttir ja universitehtadutki, Ylitornio (guovddášbellodaga ovddasteaddji sámediggeláhkadoaibmagottis)
  • Irja Seurujärvi-Kari, filosofiija doavttir ja ovdalaš universitehtalektor (ealáhagas), Helsset (dálá Sámedikki lahttu)

Eaktu 1: Nisson- ja almmáiolbmuid dásseárvu

Dásseárvolága vuoiŋŋas hálideimmet válljet ovttas nissonolbmo ja ovtta almmáiolbmo. Dábálaččat iešguđet virggálaš orgánaide válljejuvvojit unnimustá 40 proseantta sihke nisson- ja almmáiolbmot.

Sámedikki mearrádus devddii dán eavttu ja komissáran válljejuvvui okta nissonolmmoš ja okta dievdu.

Eaktu 2: Buot giellajoavkkuid ovddastus

Sámi orgánat besse válljet golbma komissára. Lei dehalaš, ahte komissárat ovddastit buot golmma giellajoavkku nappo okta nuortalašgiela joavkku, okta anárašgiela joavkku ja okta davvisámegiela joavkku.

Nuortalaččaid giličoahkkima ja Sámedikki mearrádusat devde dán eavttu. Mii evttoheimmet oktiibuot golbma komissára, geat ovddastit iešguđet golbma giellajoavkku.

Eaktu 3: Ovddit Sámedikki linnjen politihkalaš aktiivvalaš olbmuin

Min válljemiid stivrii maiddái ovddit Sámedikki linnjen, ahte ovdalaš ja dálá politihkarat eai galgga válljejuvvot komissáran.

Ášši boahtá ovdan dievasčoahkkima 17.–18.12.2019 báhpáriin. Dievasčoahkkimis 5/2019 17.12.2019 gevvojuvvui ng. sáttaságastallan duohtavuođa- ja soabadanproseassa gieđahallamis (7 §, beavdegirjji mielddus 23). Báhpáris lohká ná (mu jorgalus):

Sirdašuvvo Sámedikki bealiváldima (mielddus 4) gieđahallamii.

Petra Magga-Vars bivdá áššis sáhkavuoru ja evttoha, ahte bealiváldimii lasihuvvo mearkkašupmi das, ahte Sámedikki lahttut eai sáhte laktasit komissára bargui. Sanila-Aikio gávnnaha, ahte Sámedikki sáttaságastallamiin lea ovdal čielgasit linnjejuvvon, ahte olbmot geat leat leamaš aktiivvalaččat politihkalaš doaimmas mielde dahje Sámedikki dálá dahje ovdalaš lahttut eai leat heivvolaš komissáraevttohasat.

Sámedikki čoahkkin dohkkeha bealiváldima dakkárin go dat lea ovttajienalaččat.

Siirrytään Saamelaiskäräjien kannanoton (liite 4) käsittelyyn.

Petra Magga-Vars pyytää asiassa puheenvuoron ja ehdottaa, että kannanottoon lisätään merkintä siitä, että Saamelaiskäräjien jäsenet eivät voi liittyä komissaarin työhön. Sanila-Aikio toteaa, että aikaisemmin on Saamelaiskäräjien käymissä lähetekeskusteluissa selkeästi linjattu, että poliittisessa toiminnassa aktiivisesti mukana olleet tai Saamelaiskäräjien nykyiset tai aikaisemmat jäsenet eivät ole sopivia komissaariehdokkaita.

Saamelaiskäräjien kokous hyväksyy kannanoton sellaisenaan yksimielisesti.

Sámedikki čoahkkin 17.12.2019 (5/2019), 7 §, beavdegirjji mielddus 23. Saamelaiskäräjien kokous 17.12.2019 (5/2019), 7 §, pöytäkirjan liite 23

Dán ovddit Sámedikki linnjemis ii gávdnon virggálaš mearrádus, muhto máŋgasat oidne, ahte dát linnjen lea nu čielgasit ovdanbuktojuvvon ja dokumenterejuvvon, ahte dat ovddasta ovddit Sámedikki dáhtu. Máŋgasat mis mearridedje gudnejahttit dán linnjema.

Sámedikki mearrádus čuovui dán linnjema dan láhkai, ahte ovdalaš ja dálá Sámedikki politihkarat eai nammaduvvon komissáran. Miina Seurujärvi doaibmá Anára gielddapolitihkas ruonáid listtus čatnasmeahttumin. Goittotge lei nu, ahte anárašgiela searvvus manai čielgasit Seurujärvi duohkái, ja máŋgasat mis hálidedje doarjut anárašgiela servosa oainnu.

Eará áššit

Mu mearrádussii váikkuhedje máŋga earáge ášši.

Guovllut: Lea govttolaš ja vuoiggalaš, ahte buot golbma komissára eai boađe Anáris (vaikke ieš leange Anára áirras). Sihke Irja Jefremoff ja Miina Seurujärvi leaba Anáris. Ieš oidnen, ahte mielde ferte leat maid oarjjábeale olmmoš.

Suorggit: Komiššuvdnii lea buorre oažžut earáge go oahpahussuorggi máhtu ja vásáhusa.

Giella: Sámegiella lea hui dehalaš vai komissára gulahallá eandalitge boarrásot olbmuiguin. Heikki J. Hyvärinen hupmá ja Miina Seurujärvi sárdnu sámegiela.

Skuvlejupmi: Hui dehalaš lea maiddái dat, ahte komissáran leat skuvlejuvvon olbmot, geat máhttet analyseret struktuvrralaš vearrivuođaid.

Fáktat vuođđun: Komissárat galget máhttet ákkastallat fáktaiguin, jos ja go komiššuvdnii muitaluvvojit giellásat sámiid riektehistorjjás. Sii galget dovdat, mat leat giellásat sámiid birra ja mii lea duohtadiehtu.

Legitimitehta: Ieš in oainne váttisvuođa das, ahte komissáran leat suopmelaš olbmot, daningo Sámediggi sin válljii. Ii-sápmelaččaid válljen seailluha komiššuvnna legitimitehta, daningo válljema lea dahkan Sámediggi ieš, dievaslaš dieđuid vuođul ja eaktodáhtolaččat (FPIC).

Olggobeale olbmuid rolla: Muhtumin lea álkit hállat olggobeale olbmuide, geat goittotge áddejit min dili. Muhtumin maid mearrádusaid dahkkit jáhkket buoret olggobeale olbmuid, geat hállet sámiid beales.

Sámiid oassálastin komiššuvnna bargui: Sámit bohtet leat mielde komiššuvnna barggus álggus loahpa rádjai, daningo namalassii sámit galget beassat muitalit komiššuvdnii iežaset vásáhusaid birra.

Politihkalaš realitehta: Politihkalaš realitehta lea maiddái dat, ahte mii fertiimet birget jienastusas. Beavdegirjjis 4/2020 oidno, ahte Juha Joonas lei oalle olu guottáhus. (Norgga ja Ruoŧa beale olbmuide diehtun, ahte son ovddasta fámuid, mat barget sámiid rivttiid vuostá. Son maiddái ovdanbuktá dulkojumiid riektehistorjjás ja ILO-soahpamušas, mat eai vuođđuduva fáktadieđuide.) Jienat juohkkásedje ná:

  • Vuosttas jienasteapmi: davvisámegiela joavkku ovddasteaddji (20 jiena): Heikki J. Hyvärinen 12, Juha Joona 5, Marjaana Aikio 1, Irja Seurujärvi-Kari 1 ja guoros 1.
  • Nubbi jienasteapmi: anárašgiela joavkku ovddasteaddji (20 jiena): Miina Seurujärvi 14, Juha Joona 6.

Ákkastallamat

Mun dahken dievasčoahkkimii 17.12.2020 evttohusa Heikki J. Hyvärinen válljemis komissáran ja illudan, go mu evttohus birgii. Dá vel mu ákkastallamat evttohussii:

  • Evttohan lahttun sámiid duohtavuođa- ja soabadankomiššuvdnii jurista, vuoigatvuođadiehtágiid kandidáhta Heikki J. Hyvärisa, gean SámiSoster rs. lea álgoálggus evttohan, go sámi álbmogis bivdojuvvojedje evttohusat ng. komissáran.
  • Juridihkálaš skuvlejupmi.
  • Erenoamaš máhttu sámiid diliin, gielain ja kultuvrras namalassii juridihkalaš barggu bokte.
  • Sámedikki guhkesáigásaš láhkačálli, ja barggai jo Sámi Parlameantta áigge 70- ja 80-vuođđalogus vuoigatvuođajuhkosa čállin.
  • Erenoamaš buorre dovdamuš sámiide guoski láhkaásaheamis Suoma, Norgga ja Ruoŧa bealde.
  • Guhkes bargovásáhus sámi riekteáššiiguin ja dál sus lea barggu vuolde nákkosgirji sámiid riektehistorjjás.
  • Guhká eallán sámeguovllus ja sápmelaččaid gaskas.
  • Hupmá sámegiela ja maiddái ruoŧagiela.
  • Leamašan vuođđudeamen Johtti Sápmelaččat -searvvi Eanodaga bealde jo 60-vuođđalogus.
  • Dovdá bures, ii dušše oarjjábeale ja Eanodaga beale, muhto maiddái oppalohkái sámiid eanan- ja čáhcevuoigatvuođaid dili, mii lea dehalaš midjiide eamiálbmogin, gean gielain, kultuvrras ja árbevirolas ealáhusain lea nana oktavuohta eatnamiidda ja čáziide.
  • Máŋga ášši Hyvärisa guhkes ánsolisttus báhce máinnaškeahttáge, muhto oppalohkái skuvlejuvvon olmmošin sus lea buorre vejolašvuohta áddet ja analyseret daid struktuvrralaš (rakenteellinen) vearredáguid, maid sámit lea vásihan Suoma stáhta iehčanasvuođa áigge.
  • Ráfálaš ja luohttehahtti olmmoš, gii ákkastallá iežas oaiviliid, ja iežas guhkes eallinvásáhusa vuođul guldala maid earáid oaiviliid.
  • Návddaša viiddes luohttámuša sámi ja Suoma servodagaid gaskavuođas.
  • Čatnasmeahttun olmmošin, ovdalaš virgeolmmošin ja dálá friija dutkin son deavdá dehalaš sorjjasmeahttunvuođa gelbbolašvuođa duohtavuođa- ja soabadankomiššuvnna mandáhtas.

Eará čállosat

Pirita Näkkäläjärvi 25.5.2020: Jurdagat duohtavuođa- ja soabadankomiššuvnnas ‒ Sámepolitihkás gártá ráhkkanit beahttášumiide

Petra Laiti 16.2.2021: Komissáraid válljen ja servodaga ovddasvástádus: leigo dat min sivva?

Sámediggi: Sámiid duohtavuođa- ja soabadankomiššuvdna

Yle Sápmi 18.12.2020: Sámediggi jienastii duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna komissárain – Yle Sápmi čuovui reálaáiggis

Yle Sápmi 26.1.2021: Sámi Siida cuiggoda garrasit, go Sámediggi ii válljen sápmelaš komissáraid – Juuso: “Dievasčoahkkin lea válljen ná ja dan mii fertet doahttalit”

Yle Sápmi 9.2.2021: Duohtavuođa- ja soabadankommišuvdna galggašii álggahit barggus boahtte mánus – sámeprofessor eahpida kommišuvnna jáhkehahttivuođa

Govva lea váldojuvvon Venetsia Biennálas 2019, gos sámit ledje mielde dáiddarjoavkkus Miracle Workers, mii ovddastii Suoma. Dáiddarat gokče FINLANDIA-šilttas bustávaid nu, ahte das šattaige LAND. Govva: Oula-Antti Labba

Jurdagat duohtavuođa- ja soabadankomiššuvnnas ‒ Sámepolitihkás gártá ráhkkanit beahttášumiide

Lean smiehtadan vejolaš duohtavuođa- ja soabadankomiššuvnna Suoma bealde ja vuosttamužžan bođii millii, ahte sámepolitihkás gártá ráhkkanit beahttášumiide.

Duohtavuođa- ja soabadankomiššuvdna lea oalle erenoamaš politihkálaš proseassa danin go Suoma Sámediggi lea ieš dan hálidan. Oalle erenoamaš lea datge, ahte mii vel dán muttus, go leat ráhkkaneamen nammadit komissáraid, gártat ballat, ahte olles proseassa manná endorii.

Govva lea váldojuvvon Venetsia Biennálas 2019, gos sámit ledje mielde dáiddarjoavkkus Miracle Workers, mii ovddastii Suoma. Dáiddarat gokče FINLANDIA-šilttas bustávaid nu, ahte das šattaige LAND. Govva: Oula-Antti Labba
Govva lea váldojuvvon Venetsia Biennálas 2019, gos sámit ledje mielde dáiddarjoavkkus Miracle Workers, mii ovddastii Suoma. Dáiddarat gokče FINLANDIA-šilttas bustávaid nu, ahte das šattaige LAND. Govva: Oula-Antti Labba

Muhtin cuiggodii mu sámediggeválggaid áigge sosiála medias, ahte manin lean nu pessimisttalaš sámediggelága birra.

Mu mielas sámepolitihkás sáhttá leat oktanaga hui idealista (ČSV!), muhto maiddái dovddastit daid realitehtaid, maid siste mii sámepolitihká geahččalit Suomas ovddidit njeallje jagi ain hávil. Seamma áigge sáhttet leat hui idealistalaš guhkit áiggi mihttomearit, muhto lea maiddái vejolaš árvvoštallat, ahte makkár boađus lea oktanaga realistalaš ja dohkkálaš lagasáiggis. Ovdamearkka dihtii sámediggelágas mii diehtit, ahte Suoma stáhtas leat dihto čavga gáibádusat Alimus hálddahusrievtti rollas, main dat ii dáidde luohpat ‒ ii, vaikke mii sámit mo hálidivččiimet nannet láhkaásaheamis iežamet iešmearrideami eamiálbmogin (nu johtilit go vejolaš).

Vejolaš duohtavuođa- ja soabadankomiššuvdna sáhttá bargat olu buori.

Dat lea čielggas, ahte sámit leat struktuvralaččat vealahuvvon Suoma iehčanasvuođa áigge mearrádusaid dahkamis, skuvlavuogádas, dearvvasvuođabálvalusain, eanangeavaheamis, boazodoallolágas ja nu ain. Dat lea čielggas, ahte Suomas váilu diehtu sámiid birra. Dat lea čielggas, ahte Suoma servodat ii leat huksejuvvon go ovtta álbmoga eavttuiguin. Lea erenoamaš buorre, jos duohtavuođa- ja soabadankomiššuvdna beassá vuđolaččat čielggadit ja čilget dáid áššiid iežas raporttas. Suoma stáhta galgá de váldit raportta duođas ja divvugoahtit áššiid.

Duohtavuođa- ja soabadankomiššuvdna lei okta Suoma Sámedikki válgabaji 2016‒2020 stuorámus fidnuin. Mandáhtta gárvánii maŋimuš dievasčoahkkimii 17.12.2019, mas Sámediggi dohkkehii duohtavuođa- ja soabadanproseassa mandáhta. Dohkkeheapmi ii lean ovttamielalaš: logis jienastedje mandáhta dohkkeheami bealis, njealjis vuostá ja okta guđii guoros jiena.

Ieš livččen sirdán mearrádusa duohtavuođa- ja soabadanproseassa mandáhtas Sámediggái 2020‒2023.

Ná stuorra áššis livčče leamašan govttolaš gullat guovtti Sámedikki. Livččiimet maid ožžon lasseáiggi gullat akademalaš dutkiid, geat leat jo guorahallan duohtavuođa- ja soabadanproseassaid maiddái Davviriikkain*. Livččiimet beassan smiehttat áibbas varrasamos dutkandieđuid vuođul, ahte leatgo buot bealit sihkkarit váldojuvvon vuhtii mandáhtas.

*) Moadde beaivve dán čállosa maŋŋá almmustuvai professor Rauna Kuokkasa akademalaš artihkkal Reconciliation as a Threat or Structural Change? The Truth and Reconciliation Process and Settler Colonial Policy Making in Finland, mii analysere Suoma duohtavuođa- ja soabadanproseassa dán rádjai.

Mandáhta ii livčče gánnehan dohkkehit menddo álkit, daningo das Suoma Sámediggi massii ovtta koartta ráđđádallamiin.

Mis livčče olu eanet ráđđádallanfápmu, jos duohtavuođa- ja soabadanmandáhtta livčče ain rabas. Lean hui fuolas dan dilis, ahte mis galggašii álgit duođalaš soabadanproseassa, muhto seamma áigge Suoma stáhta ii vuollán divvut sámediggelága ng. sápmelašmeroštallama dakkárin, ahte Sámediggi sáhtášii dan dohkkehit. Iibat dat livčče buot buoremus vuođđu olles duohtavuodá- ja soabadanprosessii, ahte stáhta čájehivčče ovdamearkka soabadanvuoiŋŋas, ja divttášii sámiid ieža mearridit dakkár sámediggelága, mii min álbmogii heive. Ja mii oaččošeimmet hábmet sápmelašmeroštallama duohtavuođa vuođul, nappo historjjálaš fáktaid ja álbmogiidgaskasaš geatnegasvuođaid vuođul.  

Ja, diehtitgo mii velge doarvái bures, mii lea Suoma stáhta motivasuvdna ng. soabadanprosessii?

Stáhta orru leamen hui čatnašuvvan duohtavuođa- ja soabadankomiššuvdnii. Jo golbma stáhtaministtara guovtte iešguđet bellodagas (Juha Sipilä (guovd.), Antti Rinne (sd) , Sanna Marin (sd)) leat soabadanproseassa ovddidan. Leago sivvan dat, ahte Suopma hálida beassat čevllohallat duohtavuođa- ja soabadankomiššuvnnain ON:s ja muitalit álbmogiidgaskasaš arenain, man bures Suopma lea ordnen “iežas eamiálbmoga” áššiid? Váldoálbmotge orru liikomin soabadallankonseavttas hui olu ‒ lešgo danin, ahte tearbma geažida, ahte stáhta ii okto leat sivalaš masage.

Professor Rauna Kuokkanen dajai jagis 2017 mu jearahallamis, ahte jos Suoma stáhta duođas háliida álggahit soabadanproseassa ja ahte sámit servet dasa, lea vealtameahttun ahte stáhta čájeha dan maiddái iežas daguid ja sátneválljemiid bokte. Rávdná dajai maid, ahte jos deattuha soabadallama ovdalgo leat láhččán dasa nana vuođu, dat ii boađe lihkostuvvat.

Duohtavuođa- ja soabadankomiššuvnna bargu ferte vuođđuduvvat historjjálaš fáktaide.

Orru áibbas jáhkkemeahttun, ahte dan gártá oba čállitge dahje dadjatge jitnosit. Eaibat buot proseassat Suomas vuođđuduva fáktaide? Sanna Marina ráđđehusprográmmasge daddjojuvvo, ahte sin doaimmat vuođđuduvvet dutkojuvvon dihtui.

Váidalahtti mii dieđusge diehtit, ahte Suomas čuolbman lea dat, ahte sámiid historjá lea botnjojuvvon jo máŋgalot jagi. Juobe akademiija lea proaktiivalaččat oassálastán disinformašuvnna jorgaleapmái mahkká akademalaš diehtun. Jos duohtavuođa- ja soabadankomiššuvnna bargu álgá, nu dan eaktun ferte leat, ahte historjjálas fáktat gudnejahttojuvvojit.

Go geassá visot oktii, nu duohtavuođa- ja soabadanproseassas orrot leamen vel olu riskkat.

Muhto dego máŋgga earáge mearrádusain, nu mii fertet eallit dainna ovddit Sámedikki mearrádusain duohtavuođa- ja soabadankomiššuvnna birra ‒ jos de Sámediggi ii vácce eret olles proseassas vel man nu muttus.