Keesi Sajosist | Summer in Sajos

Juovlaskeaŋkaruhta buoridii vehá dili, muhto sámi kulturmearreruhta lea ain menddo uhcci

Suoma Sámedikki kulturlávdegoddi juogádii 19.5.2020 ng. juovlaskeaŋkaruđa sámi servviide, kulturdoaibmiide ja dáiddariidda.

Keesi Sajosist | Summer in Sajos
Photo: Sámediggi | Saamelaiskäräjät | The Sámi Parliament

Duogáš lea dat, ahte Suoma riikkabeaivvit juolludedje Suoma Sámediggái 100 000 euro juovlaskeaŋkaruđa oassin jagi 2020 bušeahta. 45 000 euro das juogáduvvui kulturmearreruhtan.

Juovlaskeaŋkaruđa galgá geavahit jagi 2020 áigge. Danin ii lean áigi ordnet ođđa ohcama, ja juovlaskeaŋkaruhta juhkkojuvvui diimmá ohcamušaid vuođul. Nappo seamma ohcamušaid vuođul juogáduvvojedje kulturmearreruđat guktii: 16.12.2019 ja 19.5.2020.

Geat ožžo kulturmearreruđa 16.12.2019 oidno dáppe ja 19.5.2020 juolludeamit oidnojit fas dáppe Suoma Sámedikki neahttasiiddus.

Juovlaskeaŋkaruhta buoridii vehá dán jagi dili

Sámi kulturmearreruhta lea bisson seamma dásis jagi 2010 rájes. Dábálaččat dat leat 176 000 jagis. Kulturmearreruhta boahtá jahkásaččat oahpahus- ja kulturministeriijas ja dat juogáduvvo Suoma beale sámi servviide, dáiddariidda, duojáriidda, kulturbargiide sihke davviriikalaš sámi servviide ja Ohcejoga girkostobuide.

Juovlaskeaŋkaruhta buoridii dán jagáš kulturmearreruhtadili vehá. Kulturlávdegoddi sáhtii addit lassedoarjaga jo ruhtaduvvon fidnuide, ja doarjugoahtit miehtá sámeguovllu ja Suoma fidnuid, mat eai vel 16.12.2019 ožžon kulturmearreruđa.

Lihkká veahkkeruđat per oažžu báhce fas gaskamearalaččat uhccin. Ámmátdáiddariidda dát lea stuorra hástalus, daningo kulturmearreruđa ala ii sáhte rehkenastit stuorát, guhkesáigásaš, váikkuheaddji prošeavttaid ruhtadeami.

Sámi servviid dilli ii leat dađi buoret (Petra Laiti čálii servviid hástalusaid birra bures 27.5.2020). Kulturmearreruđa doaibmadoarjja gokčá oasi hálddašangoluin, ja lassin lea vejolaš ohcat prošeaktaruhtadeami dáhpáhusaide, doaluide ja doaimmaide. Hástalus lea goittotge seamma go dáiddariinge: uhca kulturmearreruđaiguin ii leat vejolaš lágidit maidege stuorrá.

Yle Sápmi muitalii 27.5.2020, ahte sámi servviide lea váttis gávdnat doaibmaolbmuid. Danin ovdamearkan Oulu Sámit -searvi lea vihkkehallamin olles searvvi heaittiheami. Oulu Sámit áiguge geahččalit geasuhit doaibmaolbmuid čoahkkinbálkkašumiiguin. Doaivvu mielde earáge searvvit guorahallet vejolašvuođa máksigoahtit juobe unna čoahkkinbálkkáid doaibmaolbmuide ‒ sámi kulturmearreruđa olis dat lea vejolaš.

Symbolalaš, muhta dehalaš doarjja

Dálá dilis sámi kulturmearreruhta lea measta dušše beare symbolalaš doarjja, daningo doarjjasupmit leat nu uhccit. Nuppe dáfus kulturmearreruđas lea hui stuorra mearkkašupmi olles sámi searve-, kultur- ja dáiddasuorgái. Dieđán iešge kulturmearreruđa ohccin Fáktalávvu-bloggai, man dehalaš lea oažžut doarjaga namalassii iežas álbmogis ja servošis (juolludeapmi 9.2.2018 500 euro).

Kulturlávdegoddi lea evttohan Sámedikki doaibmaprográmmii valgabádjái 2020‒23 geahččalit loktet kulturmearreruđa oktiibuot 250 000 euroi, mas 13 000 euro manašii Ohcejoga girkostobuide. Datge ii leat lahkage doarvái. Maŋimuš ohcamisge kulturlávdegoddái bohte 68 ohcamuša 399 770 euro ovddas.

Sámi kulturmáilbmi anssašivčče olu eanet go dušše moaluid. Min dáiddariidda galggašii leat vejolašvuohta máksit seammasturrosaš dáiddarveahkeruđaid, maid stáhta juolluda Dáidaga ovddidanguovddáža (Taike) bokte jahkebeallái, jahkái, golmma jahkái, viđa jahkái, ja juobe logi jahkái. Min servviin galggašivčče leat albma doaibmavejolašvuođat sámi gilážiin ja maid gávpotservošiid doarjjan. Min kulturbargiin galggašii leat vejolašvuohta váldit áiggi iešguđetlágan duodje-, ealáskahttin- ja čállinbargguide.

Oppalohkái sámi kulturmearreruđain galggašii leat vejolaš ovddidit sihke ámmátlaš dáiddabarggu ja nannet maiddái sámi servodatlaš eallima.

Pirita Näkkäläjärvi lea Suoma Sámedikki kulturlávdegotti sátnejođiheaddji 2020‒23.

Govva lea váldojuvvon Venetsia Biennálas 2019, gos sámit ledje mielde dáiddarjoavkkus Miracle Workers, mii ovddastii Suoma. Dáiddarat gokče FINLANDIA-šilttas bustávaid nu, ahte das šattaige LAND. Govva: Oula-Antti Labba

Jurdagat duohtavuođa- ja soabadankomiššuvnnas ‒ Sámepolitihkás gártá ráhkkanit beahttášumiide

Lean smiehtadan vejolaš duohtavuođa- ja soabadankomiššuvnna Suoma bealde ja vuosttamužžan bođii millii, ahte sámepolitihkás gártá ráhkkanit beahttášumiide.

Duohtavuođa- ja soabadankomiššuvdna lea oalle erenoamaš politihkálaš proseassa danin go Suoma Sámediggi lea ieš dan hálidan. Oalle erenoamaš lea datge, ahte mii vel dán muttus, go leat ráhkkaneamen nammadit komissáraid, gártat ballat, ahte olles proseassa manná endorii.

Govva lea váldojuvvon Venetsia Biennálas 2019, gos sámit ledje mielde dáiddarjoavkkus Miracle Workers, mii ovddastii Suoma. Dáiddarat gokče FINLANDIA-šilttas bustávaid nu, ahte das šattaige LAND. Govva: Oula-Antti Labba
Govva lea váldojuvvon Venetsia Biennálas 2019, gos sámit ledje mielde dáiddarjoavkkus Miracle Workers, mii ovddastii Suoma. Dáiddarat gokče FINLANDIA-šilttas bustávaid nu, ahte das šattaige LAND. Govva: Oula-Antti Labba

Muhtin cuiggodii mu sámediggeválggaid áigge sosiála medias, ahte manin lean nu pessimisttalaš sámediggelága birra.

Mu mielas sámepolitihkás sáhttá leat oktanaga hui idealista (ČSV!), muhto maiddái dovddastit daid realitehtaid, maid siste mii sámepolitihká geahččalit Suomas ovddidit njeallje jagi ain hávil. Seamma áigge sáhttet leat hui idealistalaš guhkit áiggi mihttomearit, muhto lea maiddái vejolaš árvvoštallat, ahte makkár boađus lea oktanaga realistalaš ja dohkkálaš lagasáiggis. Ovdamearkka dihtii sámediggelágas mii diehtit, ahte Suoma stáhtas leat dihto čavga gáibádusat Alimus hálddahusrievtti rollas, main dat ii dáidde luohpat ‒ ii, vaikke mii sámit mo hálidivččiimet nannet láhkaásaheamis iežamet iešmearrideami eamiálbmogin (nu johtilit go vejolaš).

Vejolaš duohtavuođa- ja soabadankomiššuvdna sáhttá bargat olu buori.

Dat lea čielggas, ahte sámit leat struktuvralaččat vealahuvvon Suoma iehčanasvuođa áigge mearrádusaid dahkamis, skuvlavuogádas, dearvvasvuođabálvalusain, eanangeavaheamis, boazodoallolágas ja nu ain. Dat lea čielggas, ahte Suomas váilu diehtu sámiid birra. Dat lea čielggas, ahte Suoma servodat ii leat huksejuvvon go ovtta álbmoga eavttuiguin. Lea erenoamaš buorre, jos duohtavuođa- ja soabadankomiššuvdna beassá vuđolaččat čielggadit ja čilget dáid áššiid iežas raporttas. Suoma stáhta galgá de váldit raportta duođas ja divvugoahtit áššiid.

Duohtavuođa- ja soabadankomiššuvdna lei okta Suoma Sámedikki válgabaji 2016‒2020 stuorámus fidnuin. Mandáhtta gárvánii maŋimuš dievasčoahkkimii 17.12.2019, mas Sámediggi dohkkehii duohtavuođa- ja soabadanproseassa mandáhta. Dohkkeheapmi ii lean ovttamielalaš: logis jienastedje mandáhta dohkkeheami bealis, njealjis vuostá ja okta guđii guoros jiena.

Ieš livččen sirdán mearrádusa duohtavuođa- ja soabadanproseassa mandáhtas Sámediggái 2020‒2023.

Ná stuorra áššis livčče leamašan govttolaš gullat guovtti Sámedikki. Livččiimet maid ožžon lasseáiggi gullat akademalaš dutkiid, geat leat jo guorahallan duohtavuođa- ja soabadanproseassaid maiddái Davviriikkain*. Livččiimet beassan smiehttat áibbas varrasamos dutkandieđuid vuođul, ahte leatgo buot bealit sihkkarit váldojuvvon vuhtii mandáhtas.

*) Moadde beaivve dán čállosa maŋŋá almmustuvai professor Rauna Kuokkasa akademalaš artihkkal Reconciliation as a Threat or Structural Change? The Truth and Reconciliation Process and Settler Colonial Policy Making in Finland, mii analysere Suoma duohtavuođa- ja soabadanproseassa dán rádjai.

Mandáhta ii livčče gánnehan dohkkehit menddo álkit, daningo das Suoma Sámediggi massii ovtta koartta ráđđádallamiin.

Mis livčče olu eanet ráđđádallanfápmu, jos duohtavuođa- ja soabadanmandáhtta livčče ain rabas. Lean hui fuolas dan dilis, ahte mis galggašii álgit duođalaš soabadanproseassa, muhto seamma áigge Suoma stáhta ii vuollán divvut sámediggelága ng. sápmelašmeroštallama dakkárin, ahte Sámediggi sáhtášii dan dohkkehit. Iibat dat livčče buot buoremus vuođđu olles duohtavuodá- ja soabadanprosessii, ahte stáhta čájehivčče ovdamearkka soabadanvuoiŋŋas, ja divttášii sámiid ieža mearridit dakkár sámediggelága, mii min álbmogii heive. Ja mii oaččošeimmet hábmet sápmelašmeroštallama duohtavuođa vuođul, nappo historjjálaš fáktaid ja álbmogiidgaskasaš geatnegasvuođaid vuođul.  

Ja, diehtitgo mii velge doarvái bures, mii lea Suoma stáhta motivasuvdna ng. soabadanprosessii?

Stáhta orru leamen hui čatnašuvvan duohtavuođa- ja soabadankomiššuvdnii. Jo golbma stáhtaministtara guovtte iešguđet bellodagas (Juha Sipilä (guovd.), Antti Rinne (sd) , Sanna Marin (sd)) leat soabadanproseassa ovddidan. Leago sivvan dat, ahte Suopma hálida beassat čevllohallat duohtavuođa- ja soabadankomiššuvnnain ON:s ja muitalit álbmogiidgaskasaš arenain, man bures Suopma lea ordnen “iežas eamiálbmoga” áššiid? Váldoálbmotge orru liikomin soabadallankonseavttas hui olu ‒ lešgo danin, ahte tearbma geažida, ahte stáhta ii okto leat sivalaš masage.

Professor Rauna Kuokkanen dajai jagis 2017 mu jearahallamis, ahte jos Suoma stáhta duođas háliida álggahit soabadanproseassa ja ahte sámit servet dasa, lea vealtameahttun ahte stáhta čájeha dan maiddái iežas daguid ja sátneválljemiid bokte. Rávdná dajai maid, ahte jos deattuha soabadallama ovdalgo leat láhččán dasa nana vuođu, dat ii boađe lihkostuvvat.

Duohtavuođa- ja soabadankomiššuvnna bargu ferte vuođđuduvvat historjjálaš fáktaide.

Orru áibbas jáhkkemeahttun, ahte dan gártá oba čállitge dahje dadjatge jitnosit. Eaibat buot proseassat Suomas vuođđuduva fáktaide? Sanna Marina ráđđehusprográmmasge daddjojuvvo, ahte sin doaimmat vuođđuduvvet dutkojuvvon dihtui.

Váidalahtti mii dieđusge diehtit, ahte Suomas čuolbman lea dat, ahte sámiid historjá lea botnjojuvvon jo máŋgalot jagi. Juobe akademiija lea proaktiivalaččat oassálastán disinformašuvnna jorgaleapmái mahkká akademalaš diehtun. Jos duohtavuođa- ja soabadankomiššuvnna bargu álgá, nu dan eaktun ferte leat, ahte historjjálas fáktat gudnejahttojuvvojit.

Go geassá visot oktii, nu duohtavuođa- ja soabadanproseassas orrot leamen vel olu riskkat.

Muhto dego máŋgga earáge mearrádusain, nu mii fertet eallit dainna ovddit Sámedikki mearrádusain duohtavuođa- ja soabadankomiššuvnna birra ‒ jos de Sámediggi ii vácce eret olles proseassas vel man nu muttus.

Giitu!

Mun válljejuvvojin sámediggeválggain Suoma sámedikki áirasin Anáris badjái 2020–2023. Váimmolaš giitosat mu jienasteaddjiide! 

Minut valittiin saamelaiskäräjävaaleissa Suomen saamelaiskäräjien edustajaksi Inarista kaudelle 2020–2023. Sydämelliset kiitokset äänestäjilleni!

I was elected to the Sámi Parliament of Finland from Inari for 2020–2023. I cordially thank my voters!

Pirita_kiitos_fbkansikuva_JPG

Bohtosat gávdnojit Yle Sámi neahttasiiddus. Mun ožžon dáid válggain 106 jiena. Ovddit háve ledje evttohassan jagis 2011. Dalle ožžon 77 jiena ja jienastuvvojin Suoma sámediggái Helssega-áirasin. Ledjen sámedikki stivrralahttun 1.1.-30.9.2012 Celken iežan eret sámedikkis, go sirdašuvven Yle Sámi hoavdan golggotmánus 2012.

Tulokset löytyvät Yle Sápmin nettisivuilta. Sain näissä vaaleissa 106 ääntä. Edellisen kerran olin ehdolla vuonna 2011. Silloin sain 77 ääntä ja pääsin Suomen saamelaiskäräjille Helsingin-edustajana. Olin saamelaiskäräjien hallituksen jäsen 1.1.-30.9.2012. Siirtyessäni Yle Sápmin päälliköksi lokakuussa 2012 erosin saamelaiskäräjiltä.

The results are on the Yle Sápmi website. I got 106 votes in this election. Last time I ran for the Sámi Parliament in Finland in 2011. That time I got 77 votes and I was elected to the Sámi Parliament in Finland as a Helsinki representative. I was a member of the Executive Board 1 Jan-30 Sep 2012. I resigned from the Sámi Parliament when I started as the Head of Yle Sápmi in October 2012.

(c) Natta Summerky/SOI Foundation

Maid lohpidan dáid válggain / Vaalilupaukseni / What I promise in these elections

Muitalan Yle Sámi válgamášenis, ahte Mari Boine lea mu ovdagovva. Lean válljen osiid su ČSV-anthemain iežan golbma válgalohpádusa oktavuhtii!

Kerron Yle Sápmin vaalikoneessa, että Mari Boine on esikuvani. Olen valinnut osia hänen ČSV-anthemeistaan kolmen vaalilupaukseni yhteyteen!

I tell in the Yle Sápmi election machine that Mari Boine is my role model. I have chosen parts of her ČSV anthems to illustrate my three election promises!

MAID LOHPIDAN

1. “It šat duolmma mu!” – Lohpidan, ahte in vuollán, vaikke olggobeale fámut geahččalit deaddit, unohastit, delegitimiseret, heađustit ja cielahit min sámiid. Mii sámit leat eamiálbmot, ja eamiálbmogat leat dán áigge ovttaveardásaččat álbmogiiguin, main leat iežaset stáhtat. Mis lea ovttaveardásaš riekti buktit ovdan iežamet oainnuid servodatságastallamiin. Miige eat dárbbaš gillát vaššiságain ja heađusteamis.
2. “Alla hearrá guhkkin Oslos, asttat’ gullat maid mii bivdit?” – Lohpidan joatkit Suoma dálá sámedikki buori barggu nannen dihte sámiid iešmearrideami. Visot sámepolitihkas vuolgá das, ahte mis sámiin, eamiálbmogin, galgá leat riekti mearridit min iežamet áššiin, ovdamearkan gii gullá sámi álbmogii, árbevirolaš ealáhusain, ja eatnamiid ja čáziid geavaheamis.
3. “Muitte don geat su leat oahpahan” – Lohpidan doarjut buot golbma Suomas hállojuvvon sámegiela, ja daid geavaheami, bajásdoallama ja ovddideami. Geavahan ieš álo sámegiela. Fuolahan ahte sámegielat geavahuvvojit Suoma sámedikkis. Fuolahan ahte eatnigiel mánát ja bearrašat ožžot dan doarjaga man sii ánssašit. Fuolahan, ahte sámegielaid giellaealáskahttin joatkašuvvá.

VAALILUPAUKSENI

1. ”It šat duolmma mu! – Enää et paina minua alas!” Lupaan, etten lannistu, vaikka ulkopuoliset voimat yrittävät painostaa, vähätellä, delegitimisoida, häiritä ja mustamaalata meitä saamelaisia. Me saamelaiset olemme alkuperäiskansa, ja alkuperäiskansat ovat nykyään yhdenvertaisia niiden kansojen kanssa, joilla on oma valtio. Meillä on yhdenvertainen oikeus tuoda omat näkemyksemme esille julkisessa keskustelussa. Meidänkään ei tarvitse kärsiä vihapuheesta ja häirinnästä.
2. ”Alla hearrá guhkkin Oslos, asttat’ gullat maid mii bivdit?” – ”Korkea herra kaukana Oslossa, onko sinulla aikaa kuunnella mitä me pyydämme?” Lupaan jatkaa Suomen nykyisten saamelaiskäräjien hyvää työtä saamelaisten itsemääräämisoikeuden vahvistamiseksi. Kaikki saamelaispoliitikassa lähtee siitä, että meillä saamelaisilla, alkuperäiskansana, pitää olla oikeus päättää meidän omista asioistamme, kuten siitä kuka kuuluu saamen kansaan, perinteisistä elinkeinoista, ja maiden ja vesien käytöstä.
3. ”Muitte don geat su leat oahpahan” – ”Muista ketkä hänet ovat opettaneet” Lupaan tukea kaikkia kolmea Suomessa puhuttua saamen kieltä, ja niiden käyttöä, ylläpitämistä ja kehittämistä. Käytän itse aina saamea. Huolehdin, että Suomen saamelaiskäräjillä käytetään saamen kieliä. Huolehdin, että äidinkieliset lapset ja perheet saavat sitä tukea, jonka he ansaitsevat. Huolehdin, että saamen kielten kielenelvytys jatkuu.

WHAT I PROMISE IN THESE ELECTIONS

1. ”It šat duolmma mu!” – ”You don’t push me down any longer!” I promise that I will not give up despite the outside forces that attempt to pressurise, belittle, delegitimise, harass and smear us Sámi. We Sámi are an indigenous people, and indigenous peoples are nowadays equal peoples with those peoples who have their own nation states. We have an equal right to contribute our views to the public discussion. We don’t need to suffer from hate speech and harassment either.
2. ”Alla hearrá guhkkin Oslos, asttat’ gullat maid mii bivdit?” – ”Hey Mr. Almighty down there in Oslo, do you have time to listen to us?” I promise to continue the good work by the current Sámi Parliament in Finland to strengthen the self-determination of the Sámi. Everything in Sámi politics starts from the fact that we Sámi, as an indigenous people, have a right to decide over our own matters, such as the membership in the Sámi people, traditional livelihoods, and the use of land and waters.
3. ”Muitte don geat su leat oahpahan” – ”Remember who have taught them” I promise to support all the three Sámi languages spoken in Finland, and their use, maintenance and development. I will always use the Sámi language myself. I will make sure that Sámediggi uses Sámi languages. I will make sure that children with Sámi language as their mother tongue and their families get the support they deserve. I will make sure that Sámi language revitalisation continues.

VAALJALOPÁDÂSAH

1. “It šat duolmma mu!” – Mun lopedâm, ete jiem vuállán, vâik ulguubeln vyeimih keččâleh teddiđ, unohâstiđ, delegitimisistiđ, hettiđ já ciellâđ mii sämmilijd. Mij sämmiliih lep algâalmug, já algâalmugeh láá taan ääigi oovtâviärdásiih almugijguin, main láá jieijâs staatah. Mist lii oovtâviärdásâš vuoigâdvuotâ pyehtiđ oovdân jieččân uáinuid siärvádâhsavâstâlmáin. Mijgin ep taarbâš killáđ vajesaavâin já hettiimist.
2. “Alla hearrá guhkkin Oslos, asttat’ gullat maid mii bivdit?” – Mun lopedâm juátkiđ Suomâ tááláá sämitige šiev pargo nonnim tiet sämmilij jiešmeridem. Puoh sämipolitiikast vuálgá tast, ete mist sämmilijn, algâalmugin, kalga leđe riehti meridiđ mii jieččân aašijn, ovdâmerkkân kii kulá sämiaalmugân, ärbivuáválijn iäláttâsâin, já enâmij já čaasij kevttimist.
3. “Muitte don geat su leat oahpahan” – Mun lopedâm tuárjuđ puoh kulmâ Suomâst sarnum sämikielâ, já toi kevttim, paijeentoollâm já ovdedem. Mun kiävtám jieš ain sämikielâ. Mun huolâttâm, ete sämikielah kiävttojeh Suomâ sämitiggeest. Mun anan huolâ, ete eenikielâliih párnááh já perruuh uážžuh tom torjuu maid sij ansâšeh. Mun anam huolâ, ete sämikielâi kielâiäláskittem juátkoo.

VAAL-LÅPPÕÕZZ

1. “It šat duolmma mu!” – Låʹppääm, što jiõm vuâllan, håʹt åålǥbeäʹl viõǥǥ ǩiõččlâʹdde teäʹdded, occnjõõššâd, delegitimisâʹstted, heâmmeed da sloiddõõttâd miʹjjid saaʹmid. Mij sääʹm leäʹp alggmeer, da alggmeer lie ânnʼjõžääiʹj õõutverddsa meeraivuiʹm, koin lie jiijjâz riikk. Meeʹst lij õõutverddsaž vuõiggâdvuõtt puʹhtted ouʹdde jiõččân vuäinlmõõžžid õhttsažkåʹddsaǥstõõllmõõžžin. Jeäʹp ni mij taarbâž ǩeâllʼjed vââʹjjsaaǥǥin da heâmmummšest.
2. “Alla hearrá guhkkin Oslos, asttat’ gullat maid mii bivdit?” – Låʹppääm juäʹtǩǩed Lääʹddjânnam ânnʼjõž sääʹmteeʹǧǧ šiõǥǥ tuâi nââneem diõtt saaʹmi jiõččmieʹrreem. Puk sääʹmpolitiikkâst vuâlgg tõʹst, što meeʹst saaʹmin, alggmeeran, âlgg leeʹd vuõiggâdvuõtt mieʹrreed mij jiõččân aaʹššin, ouddmiârkkân ǩii kooll sääʹm meeru, äʹrbbvuõđlaž jieʹllemvuõʹjjin, da määddai da čaaʹʒʒi âânnmõõžžâst.
3. “Muitte don geat su leat oahpahan” – Låʹppääm tuärjjeed pukid kolmm Lääʹddjânnmest mainstum sääʹmǩiõl, da tõid âânnmõõžž, tuõʹllʼjummuž da ooudummuž. Âânam jiõčč pâi sääʹmǩiõl. Huõlam što sääʹmǩiõlid ââʹnet Lääʹddjânnam sääʹmteeʹǧǧest. Huõlam što jieʹnnǩiõllsaž päärna da piârri vuäǯǯa tõn tuärj kååʹtt siʹjjid kooll. Huõlam, što sääʹmǩiõli ǩiõljeälltummuš juätkkai.

Photo: (c) Natta Summerky/SOI Foundation