Giitu!

Mun válljejuvvojin sámediggeválggain Suoma sámedikki áirasin Anáris badjái 2020–2023. Váimmolaš giitosat mu jienasteaddjiide! 

Minut valittiin saamelaiskäräjävaaleissa Suomen saamelaiskäräjien edustajaksi Inarista kaudelle 2020–2023. Sydämelliset kiitokset äänestäjilleni!

I was elected to the Sámi Parliament of Finland from Inari for 2020–2023. I cordially thank my voters!

Pirita_kiitos_fbkansikuva_JPG

Bohtosat gávdnojit Yle Sámi neahttasiiddus. Mun ožžon dáid válggain 106 jiena. Ovddit háve ledje evttohassan jagis 2011. Dalle ožžon 77 jiena ja jienastuvvojin Suoma sámediggái Helssega-áirasin. Ledjen sámedikki stivrralahttun 1.1.-30.9.2012 Celken iežan eret sámedikkis, go sirdašuvven Yle Sámi hoavdan golggotmánus 2012.

Tulokset löytyvät Yle Sápmin nettisivuilta. Sain näissä vaaleissa 106 ääntä. Edellisen kerran olin ehdolla vuonna 2011. Silloin sain 77 ääntä ja pääsin Suomen saamelaiskäräjille Helsingin-edustajana. Olin saamelaiskäräjien hallituksen jäsen 1.1.-30.9.2012. Siirtyessäni Yle Sápmin päälliköksi lokakuussa 2012 erosin saamelaiskäräjiltä.

The results are on the Yle Sápmi website. I got 106 votes in this election. Last time I ran for the Sámi Parliament in Finland in 2011. That time I got 77 votes and I was elected to the Sámi Parliament in Finland as a Helsinki representative. I was a member of the Executive Board 1 Jan-30 Sep 2012. I resigned from the Sámi Parliament when I started as the Head of Yle Sápmi in October 2012.

(c) Natta Summerky/SOI Foundation

Maid lohpidan dáid válggain / Vaalilupaukseni / What I promise in these elections

Muitalan Yle Sámi válgamášenis, ahte Mari Boine lea mu ovdagovva. Lean válljen osiid su ČSV-anthemain iežan golbma válgalohpádusa oktavuhtii!

Kerron Yle Sápmin vaalikoneessa, että Mari Boine on esikuvani. Olen valinnut osia hänen ČSV-anthemeistaan kolmen vaalilupaukseni yhteyteen!

I tell in the Yle Sápmi election machine that Mari Boine is my role model. I have chosen parts of her ČSV anthems to illustrate my three election promises!

MAID LOHPIDAN

1. “It šat duolmma mu!” – Lohpidan, ahte in vuollán, vaikke olggobeale fámut geahččalit deaddit, unohastit, delegitimiseret, heađustit ja cielahit min sámiid. Mii sámit leat eamiálbmot, ja eamiálbmogat leat dán áigge ovttaveardásaččat álbmogiiguin, main leat iežaset stáhtat. Mis lea ovttaveardásaš riekti buktit ovdan iežamet oainnuid servodatságastallamiin. Miige eat dárbbaš gillát vaššiságain ja heađusteamis.
2. “Alla hearrá guhkkin Oslos, asttat’ gullat maid mii bivdit?” – Lohpidan joatkit Suoma dálá sámedikki buori barggu nannen dihte sámiid iešmearrideami. Visot sámepolitihkas vuolgá das, ahte mis sámiin, eamiálbmogin, galgá leat riekti mearridit min iežamet áššiin, ovdamearkan gii gullá sámi álbmogii, árbevirolaš ealáhusain, ja eatnamiid ja čáziid geavaheamis.
3. “Muitte don geat su leat oahpahan” – Lohpidan doarjut buot golbma Suomas hállojuvvon sámegiela, ja daid geavaheami, bajásdoallama ja ovddideami. Geavahan ieš álo sámegiela. Fuolahan ahte sámegielat geavahuvvojit Suoma sámedikkis. Fuolahan ahte eatnigiel mánát ja bearrašat ožžot dan doarjaga man sii ánssašit. Fuolahan, ahte sámegielaid giellaealáskahttin joatkašuvvá.

VAALILUPAUKSENI

1. ”It šat duolmma mu! – Enää et paina minua alas!” Lupaan, etten lannistu, vaikka ulkopuoliset voimat yrittävät painostaa, vähätellä, delegitimisoida, häiritä ja mustamaalata meitä saamelaisia. Me saamelaiset olemme alkuperäiskansa, ja alkuperäiskansat ovat nykyään yhdenvertaisia niiden kansojen kanssa, joilla on oma valtio. Meillä on yhdenvertainen oikeus tuoda omat näkemyksemme esille julkisessa keskustelussa. Meidänkään ei tarvitse kärsiä vihapuheesta ja häirinnästä.
2. ”Alla hearrá guhkkin Oslos, asttat’ gullat maid mii bivdit?” – ”Korkea herra kaukana Oslossa, onko sinulla aikaa kuunnella mitä me pyydämme?” Lupaan jatkaa Suomen nykyisten saamelaiskäräjien hyvää työtä saamelaisten itsemääräämisoikeuden vahvistamiseksi. Kaikki saamelaispoliitikassa lähtee siitä, että meillä saamelaisilla, alkuperäiskansana, pitää olla oikeus päättää meidän omista asioistamme, kuten siitä kuka kuuluu saamen kansaan, perinteisistä elinkeinoista, ja maiden ja vesien käytöstä.
3. ”Muitte don geat su leat oahpahan” – ”Muista ketkä hänet ovat opettaneet” Lupaan tukea kaikkia kolmea Suomessa puhuttua saamen kieltä, ja niiden käyttöä, ylläpitämistä ja kehittämistä. Käytän itse aina saamea. Huolehdin, että Suomen saamelaiskäräjillä käytetään saamen kieliä. Huolehdin, että äidinkieliset lapset ja perheet saavat sitä tukea, jonka he ansaitsevat. Huolehdin, että saamen kielten kielenelvytys jatkuu.

WHAT I PROMISE IN THESE ELECTIONS

1. ”It šat duolmma mu!” – ”You don’t push me down any longer!” I promise that I will not give up despite the outside forces that attempt to pressurise, belittle, delegitimise, harass and smear us Sámi. We Sámi are an indigenous people, and indigenous peoples are nowadays equal peoples with those peoples who have their own nation states. We have an equal right to contribute our views to the public discussion. We don’t need to suffer from hate speech and harassment either.
2. ”Alla hearrá guhkkin Oslos, asttat’ gullat maid mii bivdit?” – ”Hey Mr. Almighty down there in Oslo, do you have time to listen to us?” I promise to continue the good work by the current Sámi Parliament in Finland to strengthen the self-determination of the Sámi. Everything in Sámi politics starts from the fact that we Sámi, as an indigenous people, have a right to decide over our own matters, such as the membership in the Sámi people, traditional livelihoods, and the use of land and waters.
3. ”Muitte don geat su leat oahpahan” – ”Remember who have taught them” I promise to support all the three Sámi languages spoken in Finland, and their use, maintenance and development. I will always use the Sámi language myself. I will make sure that Sámediggi uses Sámi languages. I will make sure that children with Sámi language as their mother tongue and their families get the support they deserve. I will make sure that Sámi language revitalisation continues.

VAALJALOPÁDÂSAH

1. “It šat duolmma mu!” – Mun lopedâm, ete jiem vuállán, vâik ulguubeln vyeimih keččâleh teddiđ, unohâstiđ, delegitimisistiđ, hettiđ já ciellâđ mii sämmilijd. Mij sämmiliih lep algâalmug, já algâalmugeh láá taan ääigi oovtâviärdásiih almugijguin, main láá jieijâs staatah. Mist lii oovtâviärdásâš vuoigâdvuotâ pyehtiđ oovdân jieččân uáinuid siärvádâhsavâstâlmáin. Mijgin ep taarbâš killáđ vajesaavâin já hettiimist.
2. “Alla hearrá guhkkin Oslos, asttat’ gullat maid mii bivdit?” – Mun lopedâm juátkiđ Suomâ tááláá sämitige šiev pargo nonnim tiet sämmilij jiešmeridem. Puoh sämipolitiikast vuálgá tast, ete mist sämmilijn, algâalmugin, kalga leđe riehti meridiđ mii jieččân aašijn, ovdâmerkkân kii kulá sämiaalmugân, ärbivuáválijn iäláttâsâin, já enâmij já čaasij kevttimist.
3. “Muitte don geat su leat oahpahan” – Mun lopedâm tuárjuđ puoh kulmâ Suomâst sarnum sämikielâ, já toi kevttim, paijeentoollâm já ovdedem. Mun kiävtám jieš ain sämikielâ. Mun huolâttâm, ete sämikielah kiävttojeh Suomâ sämitiggeest. Mun anan huolâ, ete eenikielâliih párnááh já perruuh uážžuh tom torjuu maid sij ansâšeh. Mun anam huolâ, ete sämikielâi kielâiäláskittem juátkoo.

VAAL-LÅPPÕÕZZ

1. “It šat duolmma mu!” – Låʹppääm, što jiõm vuâllan, håʹt åålǥbeäʹl viõǥǥ ǩiõččlâʹdde teäʹdded, occnjõõššâd, delegitimisâʹstted, heâmmeed da sloiddõõttâd miʹjjid saaʹmid. Mij sääʹm leäʹp alggmeer, da alggmeer lie ânnʼjõžääiʹj õõutverddsa meeraivuiʹm, koin lie jiijjâz riikk. Meeʹst lij õõutverddsaž vuõiggâdvuõtt puʹhtted ouʹdde jiõččân vuäinlmõõžžid õhttsažkåʹddsaǥstõõllmõõžžin. Jeäʹp ni mij taarbâž ǩeâllʼjed vââʹjjsaaǥǥin da heâmmummšest.
2. “Alla hearrá guhkkin Oslos, asttat’ gullat maid mii bivdit?” – Låʹppääm juäʹtǩǩed Lääʹddjânnam ânnʼjõž sääʹmteeʹǧǧ šiõǥǥ tuâi nââneem diõtt saaʹmi jiõččmieʹrreem. Puk sääʹmpolitiikkâst vuâlgg tõʹst, što meeʹst saaʹmin, alggmeeran, âlgg leeʹd vuõiggâdvuõtt mieʹrreed mij jiõččân aaʹššin, ouddmiârkkân ǩii kooll sääʹm meeru, äʹrbbvuõđlaž jieʹllemvuõʹjjin, da määddai da čaaʹʒʒi âânnmõõžžâst.
3. “Muitte don geat su leat oahpahan” – Låʹppääm tuärjjeed pukid kolmm Lääʹddjânnmest mainstum sääʹmǩiõl, da tõid âânnmõõžž, tuõʹllʼjummuž da ooudummuž. Âânam jiõčč pâi sääʹmǩiõl. Huõlam što sääʹmǩiõlid ââʹnet Lääʹddjânnam sääʹmteeʹǧǧest. Huõlam što jieʹnnǩiõllsaž päärna da piârri vuäǯǯa tõn tuärj kååʹtt siʹjjid kooll. Huõlam, što sääʹmǩiõli ǩiõljeälltummuš juätkkai.

Photo: (c) Natta Summerky/SOI Foundation