Oassálastin riikka tv:a prográmmaide lea álo riska sámiide. Dán beaivegirjjis muitalan proseassas ja jurdagiin Svenska Yle dokumeantta Jag är same duohken.

6.6.2020

Svenska Yle sámedokumeanta Jag är same bođii Yle Areenai, ja seamma beaivve almmustuvai maiddái artihkkal Från Enare till Helsingfors ‒ nio bilder av att vara same idag. Ožžon lihkus lohkat ovddalgihtii artihkkala osiid, mat guske mu, ja evttohit njulgemiid faktafeaillaide, mat ledje ain báhcán tekstii, vaikke dokumentarista lei bargan sámeáššiiguin čavčča 2019 rájes.

Ledjen beassan gullat iežan osiid dokumeanttas jietnabáddin ovddalgihtii, muhto lihkká ballen oaidnit ollisvuođa. Ledjego dokumentii báhcán áššefeaillat sámiid birra? Maid osiid mu viđa jearahallamis Ijahis ijas, PwC:s, olgoministeriijas, Kiasmas ja Sámedikki ortniiduvvančoahkkimis dokumentarista lei geavahan? Man rollii dokumentarista lei mu bidjan vs. eará olbmot dokumeanttas?

Loahppaboađus lei goittotge lihkus áibbas buorre. Dokumeanta addá ovtta gova sámi servošis Suoma bealde ja gudnejahtan journalistta válljemiid.

Smihtten goittotge rahpat didjiide vásáhusaid dokumeantta govvemiin beaivegirjin.

Borgemánnu 2019

Lei Ijahis idja -vahkkoloahppa, ja Svenska Yle lei boahtán Anárii govvet tv-dokumeantta sámiid birra.

Ledjen lohpidan addit jearahallama sámeáššiin, muhto dokumeanta bovttii lihkká olu gažaldagaid. Duosttágo dokumentii vuolgit mielde? Mis leat maŋimuš áiggiid leamašan olu heajos vásáhusat riikka mediain, sihke tv:in ja aviissaiguin.

Okta ovdamearka lei dat, go skábmamánus 2016 Helsingin Sanomat almmustahtii artihkkala Bohccot borre Lappis jeahkála, ja Mikko-Pekka Heikkinen arvvai Ohcejohkii jearrat báhkka gažaldaga: Leatgo bohccot menddo olu?. Artihkkalis ledje botnjan máŋga ášši. Mu mielas vearrásamos lei, ahte áviisa lei geavahan anonyma gáldu, mainna attii hui roavvadit gova, ahte olmmoš livčče mahkká heakkaváras, jos hállá das, mo sámit bibmet bohccuideaset suinniiguin:

”HS jearahallan gálduid mielde bohccot lassebibmojuvvojit jo dálvet iige juohke suoidnelásta cáhppojuvvo. Njuoska suoidnegáhkut leat miehtá duoddara Ohcejogas vel geassitge. Gáldut eai hálit namaideaset eaige ássansajiideaset áviisii.”

Ovdalaš váldodoaimmaheaddjin dieđán, ahte anonyma, namahis gáldut geavahuvvojit hui, hui hárve. Yle nuolggadusaid mielde anonyma gáldut geavahuvvojedje dušše spihkastatdilis. Jos diehtu vižžojuvvui anonyma gáldus, nu gáldokritihkka lei hui dehalaš. Lean iešge bidjan doaimmaheaddji njulget šláddariid, maid son muitalii njuolggoradiosáddagis anonyma gálduid vuođul, daningo geavatlaččat anonyma gálduid geavaheapmái gáibiduvvui váldodoaimmaheaddji lohpi.

Nubbi ovdamearka lei Yle A-studio tv-prográmma Gii lea sápmelaš? guovvamánus 2018. Yle mielde “A-studio doaimmaheaddji Tuomas Hyytinen vulggii čielggadit, mas lea gažaldat sámeriiddus, mii gaiku Badje-Lappi”. Áššis almmustahttojuvvui neahttaášsi, mas lei klikkabajilčála “Berliinna muvrra lágan juohku seamma olbmuid gaskkas” ‒ Badje-Lappi gaikujeaddji riidu sápmelašvuođas vuordá ain čovdosa.

Doaimmaheaddji lei jearahallan diibmoviisáid máŋgga sápmelačča ja sámeáššiid áššedovdi, muhto jogo jearahallamat eai lean váldojuvvon ollenge mielde tv-prográmmii dahje jearahallamis lei geavahuvvon dušše hui uhca oasáš, ja jearahallon olmmoš biddjojuvvon ártegis rollii prográmmas.

Yle A-studio sámeprográmmas ožžo hui olu saji disinformašuvdna ja giellásat. Doaimmaheaddji ovdagáttut oidnojedje maiddái das, makkár miellagovaid son huksii muhtin sámiid birra, geat ledje mielde prográmmas ja neahttaáššis. Yle A-studio doaimmaheaddji bivddii maid mus jearahallama A-studio prográmmii, muhto in bargodili dihtii astan prográmmii mielde. Go oidnen loahppabohtosa, nu ledjen ilolaš, ahte in lean mannan mielde.

Mo de mearridin, ahte vuolggango mielde Svenska Yle dokumentii? Dat orui buorre vuolggasadji, ahte bargojoavku bođii ruoŧagiel Yles, nuppi giellaminoritehtajoavkku medias. Sis goit galggašii leat áddejupmi das, mo lea eallit unnitlohkun Suomas. Háleštin dokumentaristtain guhká telefuvnnas ja munnje bođii dakkár govva, ahte son guldala sámiid ja lea dahkamin áššálaš dokumeantta. Mu lassin dokumentarista áiggui jearahallat logiid sápmelaččaid Ijahis ija oktavuođas. Datge orui buorre vuolggasadji.

Govviimet Ijahis idja -lávvardaga, daningo mun in bearjadaga astan addit jearahallama Suoma PEN-klubba ordnen Ijahis idja -arena dihte, man mun láidestin. Lávvardaga govviimet Svenska Yle golmma olbmo govvenjoavkkuin máŋga diimmu jávregáttis, Sajosis ja Ijahis ija festiválašiljus luohtekonsearttas, gos mu buoremus ustit ja oarpmealli Anna Näkkäläjärvi-Länsman juoiggai min soga luđiid, maid son lei áiddo ealáskahttan arkiivabáttiin. Tv-kamera vurkii mu reakšuvnna máttaráhku luođi gullamis almmolaš lávddis. Min soga luđiid ealáskahttin lea munnje hui stuorra ášši, daningo orru, ahte daid bokte mii leat nanosmuvvan. Seammás dovddan stuorra morraša das, ahte luohteárbevierru lea mis measta boatkanan ee. lestadionismma dihtii. Ieš lean musihkkaolmmoš, muhto oarjemáilmmi musihkkateoriija ja harmonihkačuojaheami studeren mánnávuođa rájes leat billistan mu vejolašvuođaid oahppat árbevirolaš juoiganovdanbuktima, -jietnadeami. Dat lea munnje stuorra moraš, mas lea čállán kolumnna Álbmotmusihkka-bláđđái.

Ieš jearahallan jávregáttis lei guhkki. Gažaldagat guske hui máŋggalágan kultur-, historjá- ja politihkkááššiid. Gákti, luohti, sámegiella, sápmelašmeroštallan, lappalaštearbma, eananvuoigatvuođat, Jiekŋameara ruovdegeaidnu, Deanu soahpamuš, eamiálbmogat, ILO-soahpamuš, orrun Anáris, orrun Helssegis, vuoiŋŋalaš veahkaváldi maid vásihin Yle Sámi hoavdan.

Jearahallama maŋŋá čállen ustibii dieđu, ahte vásáhus lei lossat. Lossat danin, ahte fáttát ledje nu olu, ja danin, go juohke gažaldahkii fertii geahččalit vástidit nu bures, ahte lea áibbas seamma mii vástádus geavahuvvo ja man oktavuođas.

PS. Lávvardaga maŋŋá Svenska Yle joavku lei mearridan, ahte sii hálidit joatkit mu eallima čuovvuma Helssegis. Danin sii hálidedje govvet, go lávkejin Helssega-girdái sotnabeaivve.

Golggotmánu álgu 2019

Vuosttas deaivvadeapmi Svenska Yle joavkkuin Helssegis. Sii hálidedje govvet mu mu gávpotbirrasis. Bargen dalle fitnodatgávperáđđeaddin PwC:s ja ožžon bargoaddis lobi buktit govvenjoavkku firpmá almmolaš lanjaide. Svenska Yle ii dieđusge sáhttán govvet mu bargamin min kundariid luhtolaš prošeavttaiguin. Mis lei goittotge barggu vuolde PwC oassálastin Sámedikki ordnen sámi giellavahkkui. (Jorgalin PwC árvvuid davvisámegillii ja dagaimet dain screensavera, mii jorai 1200 PwC bargi dihtoriin miehtá Suoma guokte(!) vahku.) Svenska Yle oaččui govvet giellavahku válmmaštallama ovttas PwC gulahallanolbmuiguin. Dát oassi ii goittotge geavahuvvon dokumeanttas.

Giellačoahkkima maŋŋá dokumentarista dagai nuppi guhkes jearahallama muinna. Das bođii várra guhkit go mun ja sii ledje plánenge, daningo sis ledje nu viiddes gažaldagat, ahte daid čilgemii vuđolaččat manai olu áigi. Dán jearahallamis ii dáidán geavahuvvot tv-prográmmas geavatlaččat mihkkege. Sivvan lei várra dat, ahte mannen nu detáljadássái sámi ásaidahttingažaldagaide, eananvuoigatvuođaide ja sámediggelága riektehistorjjálaš teknihkálašvuođaide, ahte daid lei menddo váttis bidjat oassin oanehis tv-dokumeantta.

(Dát lei muđui sámediggeválggaid maŋŋá ja sáhka lei maid das, ahte makkár plánat mus leat politihkás.)

Golggotmánu loahppa 2019

Deaivvaimet fas govvenjoavkkuin Helssegis. Iđđes Svenska Yle lei čuovvumin mu olgoministeriijas, gosa ođđa árktalaš ja antárktalaš ambassadevra Petteri Vuorimäki lei bovden mu. Sivvan galledeapmái lei Students on Ice -fidnu, gos ledjen borgemánus 2019 Kalaallit Nunaatis ja Davvi-Kanadas vuosttas EU sádden skuvlejeaddjin. Svenska Yle oaččui govvet deaivvadeami álggus, muhto loahpas báziimet ságastallat dušše gaskaneamet olgoministeriija veagain. Govat deaivvadeami álggus eai goassege geavahuvvon tv-prográmmas.

Olgoministeriija maŋŋá Svenska Yle govvenjoavku hálidii deaivat Kiasmas. Sii hálidedje govvet mu geahččamin Outi Pieski installašuvnna ja Marja Helander filmma. (Danin mus lei gákti badjelis Kiasmas, go ledjen boahtimin olgoministeriijas.) Čaibmen govvenjoavkui, ahte dás boahtá dakkár Pirita Näkkäläjärvi Looking At Things -dokumeanta. Dáiddagovvemiid maŋŋá dagaimet oanehis jearahallama, mii gieđahalai eanaš dan, man unnán suopmelaš servodagas lea diehtu sámiid birra ja man olu sámit gártet skuvlet váldoálbmoga áibbas vuođđoáššiin. Dán jearahallamis ii dáidán boahtit mihkkege prográmmii.

Skábmamánnu 2019

Dokumentarista lei geahččamin, go Venetsia biennálas 2019 Suoma ovddastan filbma The Killing of Čáhcerávga, mas juigen ja čájáhallen, čájehuvvui vuosttas háve Helssegis. Govvejeaddji ja jietnaalmmái eaba lean mielde, nu ahte dán dáhpáhusas ii boahtán mihkkege dokumentii. Suddu, daningo dán fidnus mun ledjen dahkkin ja dáiddarin inge beare geahččamin eará olbmuid dahkan dáidaga.

Guovvamánnu 2020

Svenska Yle bođii nuppe háve Anárii govvet Sámedikki ortniiduvvančoahkkinvahkus. Gearggaimet deaivat easka justa ovdal ortniiduvvančoahkkima álggu dan meare, ahte govvejeaddji bijai munnje mikrofovnna. Sii hálidedje govvet ja báddet dan, go Sámediggi ja mun lávlluimet Sámi soga lávlaga.

Dalán lávluma ja nammačuorvuma maŋŋá dáhpáhuvai oalle erenoamaš episoda, mas dokumentarista beasai ieš vásihit makkár doaibman sámeáššiiguin lea. Moadde suomamielat sámediggeáirasa dahke nummira das, ahte Svenska Yle joavku lei govvemin almmolaš Sámedikki čoahkkimis. Nubbi dokumeantadahkki Suvi West, guhte lei maid govvemin báikki alde, dajai Yle Sámi jearahallamis, ahte su mielas ahte gažaldagas lei sensureren- ja jávohuhttiniskkadeapmi, ja vuohki mainna geahččalit jaskkodahttit rabas ságastallama ja giddet daid olbmuid njálmmi, geat figget buktit áššiid ovdan.

Yle Sápmi muitalii dáhpáhusas ná:

”Ortniiduvvančoahkkima jođiheaddji, anárlaš Kari Kyrö muitalii čoahkkima álggus, ahte muhtin Sámedikki lahtut leat almmuhan, ahte eai hálit govvejuvvot.

Sámediggeáirasat Inka Kangasniemi ja Anu Avaskari háliideigga ráddjet dokumentáraid govvema Sámedikki ortniiduvvančoahkkimis Anáris odne guovvamánu 27. beaivve. Kangasniemi válddii ovdan sáhkavuorustis dan, ahte dokumentáraid govvemis ii leat boahtán ovddalgihtii diehtu sidjiide, ja son háliida diehtit, makkár oktavuođas son čájehuvvo dokumentárain.

– Mun bivddášin, ahte in oidnošii govain ja mu eai filbmešii.

Kangasniemi gáibidii dokumeantadahkkiin čilgehusaid dokumeanttaid sisdoaluin e-boasta bokte. Yle Sápmi ii leat velá ožžon Inka Kangasniemi kommenteret sávaldagas govvengildosis.

Dokumeantadahkki Mikaela Weurlander Svenska Yles muitalii čoahkkima álggus iežas prošeavttas, man sii leat govvemin ja čilgii, ahte almmolaš sajis galggašii leat lohpi govvet. Weurlander namuhii, ahte sii leat dahkamin diimmu guhkkosaš dokumentára, mas muitalit sápmelaččain ja masa leat jearahallan máŋggaid olbmuid.”

Dát episoda lei áibbas dárbbašmeahttun. Dieđán maid, ahte váidaleaddjiide lei sáddejuvvon ovddalgihtii oalle dárkilis diehtu das, maid ja masa Svenska Yle lea Sajosis govvemin. Na, nuppe dáfus lei buorre, ahte dokumeantajoavku gárttai ieš vásihit dán. Ja váidaleaddjit fas dahke sámiide bálvalusa, go gilde iežaset govvema dokumentii. Seasttašuvaiba sadji ja mielde ii boahtán sin disinformasuvdna ja populisma.

Svenska Yle jearahalai mu vel oktii ortniiduvvančoahkkima nuppi beaivve lunšabottus. Mus lei hui fámuiduvvan dovdu ja muitalin rámis mo min sámemielat áirasiid joavku lei nákcen jorgalit sátnejođiheaddjigilvvu Tuomas Aslak Juuso vuoitun jienaiguin 16‒5. Muitalin maid, man buorre dovdu lei leat válggaiguin válljejuvvon Sámedikki lahttu, ja beassat áibbas virggálaččat bargat iežas váibmoáššiiguin. Nuppe dáfus muitalin mán ártegis dovdu lei čuožzut doppe čoahkkima ovddabealde dan dilis, go in lean gilvohallamin Sámedikki presideantagilvvus, vaikke iežan agi, duogáža, bargovásáhusa ja beroštumiid vuođul dat livčče leamašan hui lunddolaš, muhto ahte eallin manai dál ná ja juohkeláhkai kombinašuvdna Helena Director-bargu ja Sámedikki lahttovuohta doaibmá hui bures. Dán jearahallamis ii boahtán mihkkege prográmmii.

Njukčamánnu 2020

Ledjen koronaáigodaga gáiddusbarggus Anáris, go dokumentarista válddii oktavuođa. Dokumeanta lei measta gárvvis ja son fálai munnje vejolašvuođa guldalit iežan jietnabáttiid dokumeanttas. Giiten doaimmaheaddji vejolašvuođas dárkkistit iežan sitáhtaid, vaikke jearahallon olmmošin mus ii diedusge leat váldi váikkuhit doaimmaheaddji journalistalaš válljemiidda. Nuppe dáfus, mu beales buot maid ledjen dadjan oaččui bidjat olggos.

Dán muttus ii lean vel diehtu, goas dokumeanta boahtá olggos, muhto dat lei dieđus, ahte koronadili dihte dokumeantta čájeheapmi tv:s sirdašuvai álgoálgosaš plánain.

Miessemánnu 2020

Ožžon dokumeantadahkkis dieđu, ahte dokumeanta Jag är same čájehuvvo Yle Femis/Teemas geassemánu 9. beaivve 2020 diibmu 18.30 ja nuppádassii geassemánu 12. beaivve 2020 diibmu 10.

Bloggačállosa váldogovva: Svenska Yle