Työ- ja elinkeinoministeriön kaivoslain kuulemis- ja keskustelutilaisuus 15.9.2020. Bargo- ja ealáhusministeriija ruvkelága gullan- ja ságastallandilálašvuohta 15.9.2020. (YouTube-tallenne)

TEM:in tiedote

Árvvus atnojuvvon ruvkeláhkabargojoavkku ovddasteaddjit, buorit guldaleaddjit, Arvoisat kaivoslakityöryhmän edustajat, hyvät kuulijat,

Olen Pirita Näkkäläjärvi Ei kaivoksia Suomen Käsivarteen -liikkeestä. Kiitän mahdollisuudesta puheenvuoroon. Aluksi pari sanaa liikkeestämme ja sen jälkeen keskityn saamelaisten alkuperäiskansaoikeuksiin.

Ei kaivoksia Suomen Käsivarteen -liikkeellä on kansalaisyhteiskunnan laaja tuki ympäri maata. Keräsimme viime kesänä yli 37 000 nimeä adressiin, jonka viesti oli, että emme halua kaivosalan toimintaa Käsivarteen, jonka elinvoima perustuu puhtaan luonnon kestävään käyttöön.

Hyvät kuulijat, Käsivarsi ja koko saamelaisalue ovat alkuperäiskansa saamelaisten koti. Meillä ei ole muuta paikkaa, missä harjoittaa perinteisiä elinkeinojamme. Ne puolestaan kannattelevat kaikkia saamen kieliä ja meidän kulttuuriamme. Alkuperäiskansa saamelaisten perustuslailliset oikeudet tulee aidosti turvata kaivoslain uudistuksessa, sillä saamelaiset eivät ole sidosryhmä vaan saamelaiset ovat oikeudenomistajia.

Meille esitellyssä luonnoksessa hallituksen esitykseksi (HE) uudeksi kaivoslaiksi on hyviä aineksia. Siinä sanotaan, että alkuperäiskansa saamelaisten oikeus ylläpitää ja kehittää kieltään ja kulttuuriaan on katsottava niin perustavanlaatuiseksi oikeudeksi, että saamelaiskäräjillä ja kolttien kyläkokouksella on jatkossa oltava valitusoikeus varauspäätöksiä koskevissa asioissa. Lisäksi jäljennös varauspäätöksestä olisi jatkossa toimitettava saamelaiskäräjille ja kolttien kyläkokoukselle.

Arvoisa kaivoslakityöryhmä, näiden ehdotusten suunta on oikea. Liikkeemme on kuitenkin toistuvasti tuonut esille, että kaivoslain uudistuksessa ei pelkkä viilaaminen riitä. Tähän mennessä esitelty HE-luonnos jää valitettavasti monilta osin vasta viilailujen tasolle eikä vaikuta kokonaisuudistukselta. 

Liikkeemme on tuonut esille, että saamelaisalue pitää uudessa kaivoslaissa määritellä no go -alueeksi. Saamelaisalue pitäisi rauhoittaa varauksilta, malminetsintäluvilta, kaivosluvilta ja vastaavilta. Vähintäänkin saamelaisille pitää turvata aito vaikuttamismahdollisuus kaivoksia koskevaan päätöksentekoon saamelaisalueella. HE-luonnoksessa ehdotetaan kunnille oikeutta päättää kaavoituksella, onko kaivostoiminta mahdollista kunnan alueella. Tämä ei riitä turvaamaan saamelaisten oikeusasemaa. Uudessa kaivoslaissa, ja myös tulevassa saamelaiskäräjälain uudistuksessa, pitää turvata oikeutemme vapaaseen ja tietoon perustuvaan ennakkosuostumukseen, ml. aidot neuvottelut ja vaikutusten arviointi. Vaikutusten arvioinnissa tulee ottaa huomioon alueen käyttömuotojen kumulatiiviset vaikutukset saamelaisten oikeuteen harjoittaa kulttuuriaan sekä huomattavan haitan kielto. 

Ennakkosuostumuksen periaatteen, vaikutusten arvioinnin ja heikentämiskiellon tulee olla vahvemmin koko uuden kaivoslain pohjana. Mitään uutta ei kuitenkaan tarvitse keksiä kaivoslakia varten. Mm. perustuslaista, KP-sopimuksesta ja alkuperäiskansojen oikeuksien julistuksesta löytyvät selkeät nuotit. Ohjeistusta Suomen oloihin löytyy oikeusministeriön neuvotteluvelvoitemuistiosta ja esimerkiksi Miltä sopu näyttää -hankkeen tiivistelmästä saamelaiskulttuurin heikentämiskiellosta.

Lopuksi lausun, että tuen tässä tilaisuudessa puhuneiden liikkeemme muiden edustajien Minna Näkkäläjärven, Janne Hirvasvuopion ja Anni-Helena Ruotsalan näkemyksiä ja esityksiä. Paljon kiitoksia, olu giitu.

Mun lean Pirita Näkkäläjärvi Ii ruvkkiid Suoma Giehtaruohttasii -lihkadusas. Giittán vejolašvuođas sáhkavurrui. Vuos moadde sáni min lihkadusas ja dan maŋŋá vuojun sámiid eamiálbmotrivttiide.

Ii ruvkkiid Suoma Giehtaruohttasii -lihkadusas lea nana álbmotservoša doarjja miehtá Suoma. Mi čokkiimet mannan gease badjel 37 000 nama adressii, mii buvttii ovdan, ahte mii eat hálit ruvkesuorggi doaimmaid Giehtaruohttasii, mii eallá buhtes luonddu suvdilis geavaheamis.

Buorit guldaleaddjit, Giehtaruohtas ja olles sámeguovlu lea eamiálbmot sámiid ruoktu. Mii ii lea eará sadji, gos hárjehit min árbevirolaš ealáhusaid. Dat fas guddet buot sámegielaid ja min kultuvrramet. Eamiálbmot sámiid vuođđolágalaš rivttiid galgá duođaid dorvvastit ruvkelága ođastusas, daningo sámit eai leat čanusjoavku ‒ sámit leat riekteoamasteaddjit.

Midjiide ovdanbuktojuvvon hápmosis ráđđehusa evttohussan (RE) ođđa ruvkeláhkan leat buorit oasit. Das daddjojuvvo, ahte eamiálbmot sámiid rievtti doalahit ja ovddidit gielaset ja kultuvrraset ferte oaidnit nu prinsihpadási riektin, ahte Sámedikkis ja nuortalaččaid giličoahkkimis ferte dás duohko leat váidinriekti várrenmearrádusáššiin. Lassin kopiija várrenmearrádusas galga sáddejuvvot Sámediggái ja nuortalaččaid giličoahkkimii.

Árvvus atnojuvvon ruvkeláhkabargojoavku, dát evttohusat leat jo rivttes guvlui. Min lihkadus lea goittotge máŋgii buktán ovdan, ahte ii reahkká, ahte ruvkelága ođastusas dahkkojuvvojit uhca šliipemat. Dán rádjai ovdanbuktojuvvon RE-hámus báhcá váidalahtti máŋgga oasis easka šliipema dássái iige dat oro leamen ollislaš ođastus.

Min lihkadus lea buktán ovdan, ahte sámeguovllu galgá ođđa ruvkelágas meroštallat no go -guovlun. Sámeguovllu galgá ráfáidahttit várremiin, málbmaohcanlobiin, ruvkelogiin ja sullasaččain. Unnimustá sámiide galgá dorvvastit duođalaš váikkuhanvejolašvuođa ruvkemearrádusaide sámeguovllus. RE-hápmosis lea evttohus, ahte gielddaide addojuvvo riekti mearridit lávvema bokte, ahte leatgo ruvkedoaimmat vejolaččat gieldda guovllus. Dát ii dorvvas sámiid riektesajádaga. Ođđa ruvkelágas, ja maiddái boahttevaš sámediggelága ođastusas, galgá dorvvastit min vuoigatvuođa friddja, diehtui vuođđuduvvi, ovddalgihtii addojuvvon miehtamii, mii sisttisdoallá duođalaš ráđđádallamiid ja váikkuhusaid guorahallama. Váikkuhusaid guorahallamis galgá váldit vuhtii guovllu iešguđet geavahanvugiid kumulatiiva váikkuhusaid sámiid riektái hárjehit kultuvrraset sihke mearkkašahtti hehttehusa gildosa.

Ovdamiehtama prinsihpa, váikkuhusaid guorahallan ja heajuidahttingielddus galget leat nannosabbot olles ođđa ruvkelága vuođđun. Maidege ođđa ii goittotge dárbbaš kekset ruvkelága várás. Ee. vuođđolágas, KP-soahpamušas ja UNDRIP:as gávdnojit niesttit. Rávvagat Suoma diliige gávdnojit riekteministeriija ráđđádallangeatnegasvuohtamuitočállosas ja ovdamearkan Makkár soabalašvuohta lea olggosoaidnit -fidnu čoahkkáigeasus sámekultuvrra heajuidahttingildosis.

Lohppii dajan, ahte doarjjon dán dilálašvuođas hállan eará Ii ruvkkiid Suoma Giehtaruohttasii -joavkku ovddasteaddjiid Minna Näkkäläjärvi, Janne Hirvasvuopio ja Anni-Helena Ruotsala oainnuid ja evttohusaid. Paljon kiitoksia, olu giitu.