Puheenvuoroni ihmisoikeusselonteon kuulemisessa / Mu sáhkavuorru olmmošriektečilgehusa gullamis

Valtioneuvoston ihmisoikeusselonteon kuuleminen 10.9.2020. Stáhtaráđi olmmošriektečilgehusa gullan 10.9.2020.

Pirita Näkkäläjärvi gáktebeaivve/saamenpukupäivänä 10.9.2020
Pirita Näkkäläjärvi gáktebeaivve/saamenpukupäivänä 10.9.2020

Árvvus atnojuvvon ministtarat ja buorit guldaleaddjit, arvoisat ministerit ja hyvät kuulijat, 

Nimeni on Pirita Näkkäläjärvi ja olen Suomen Saamelaiskäräjien jäsen. Kiitämme kutsusta valtioneuvoston ihmisoikeusselonteon kuulemiseen. Nostan esiin alkuperäiskansa saamelaisten itsemääräämisoikeuden.

Suomen ratifioimaa kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevaa yleissopimusta (ns. KP-sopimusta) valvova YK:n ihmisoikeuskomitea julkaisi viime vuonna kaksi ratkaisua valituksiin saamelaiskäräjävaaleihin liittyvistä korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuista. Ihmisoikeuskomitea totesi ratkaisuissaan, että Suomi loukkasi KP-sopimuksen 25 artiklaa sekä yksin että yhdessä 27 artiklan kanssa ja tulkittuna 1 artiklan valossa.

KP-sopimuksen mukaan sopimusvaltio on velvollinen hyvittämään ihmisoikeusloukkauksen, milloin sellainen on todettu. Ihmisoikeuskomitea totesi, että Suomi on velvollinen tarkistamaan saamelaiskäräjälain 3 §:n eli nk. saamelaismääritelmän varmistaen, että saamelaiskäräjävaalien kriteerit äänioikeudelle on määritelty, ja niitä käytännössä sovelletaan tavalla, joka vastaa saamen kansan oikeutta harjoittaa sisäistä itsemääräämisoikeutta. Suomi on myös velvollinen ryhtymään kaikkiin tarvittaviin toimiin sen varmistamiseksi, että vastaavilta loukkauksilta vältytään tulevaisuudessa. 

Stáhtaráđi olmmošriektečilgehusa gullan. Valtioneuvoston ihmisoikeusselonteon kuuleminen etätilaisuutena.
Stáhtaráđi olmmošriektečilgehusa gullan. Valtioneuvoston ihmisoikeusselonteon kuuleminen etätilaisuutena.

Hyvät kuulijat, alkuperäiskansojen oikeudet ovat jo pitkään kuuluneet Suomen kansainvälisen ihmisoikeuspolitiikan painopistealueisiin. Suomen ihmisoikeustilanteen osalta onkin merkittävä puute, ettei Suomi ole kyennyt tyydyttävästi kaikilta osin ratkaisemaan alkuperäiskansa saamelaisten oikeuksiin liittyviä kysymyksiä eikä ole edelleenkään tehnyt kaikkea varmistaakseen, että alkuperäiskansa saamelaiset voivat nauttia itsemääräämisoikeudesta, mukaan luettuna oikeudesta määrätä kansana jäsenyydestään tapojensa ja perinteidensä mukaisesti.

Saamelaiskäräjät odottaa valtiolta toimintaa, aktiivista roolia ja yhteistyöhalua tilanteen ratkaisemiseksi. Paljon kiitoksia, olu giitu.

Mu namma lea Pirita Näkkäläjärvi ja lean Suoma Sámedikki áirras. Mii giitit bovdehusas stáhtaráđi olmmošriektečilgehusa gullamii. Lokten ovdan eamiálbmot sápmelaččaid iešmearridanrievtti.

ON olmmošriektekomitea gohcá Suoma ratifiseren álbmot- ja politihkalaš rivttiid oktasašsoahpamuša, ng. KP-soahpamuša. Olmmošriektekomitea almmustahtii diibmá guokte čovdosa váidagiidda, mat guske alimus hálddahusrievtti mearrádusaid sámediggeválggain. Olmmošriektekomitea dajai čovdosiin, ahte Suopma rihkui KP-soahpamuša 25 artihkkala sihke okto ja ovttas 27 artihkkaliin, ja go dulkojuvvo 1 artihkkala bokte.

KP-soahpamuša mielde soahpamušstáhta lea geatnegahtton buhtet olmmošriekterihkkumuša, dalle go dakkár lea gávnnahuvvon. Olmmošriektekomitea dajai, ahte Suopma lea geatnegahtton dárkkistit sámediggelága 3 §:a nappo ng. sápmelasmeroštallama. Dárkkisteamis galgá sihkkarastit, ahte sámediggeválggaid kriterat jienastavuoigatvuhtii leat meroštallojuvvon nu, ahte dat gudnejahttá sámi álbmoga vuoigatvuođa návddašit siskkáldas iešmearridanrievttis. Seammaláhkai dárkkisteamis galgá sihkkarastit, ahte kriterat jienastanvuoigatvuhtii geavatlaččat heivehuvvojit nu, ahte dat gudnejahttá sámi álbmoga vuoigatvuođa návddašit siskkáldas iešmearrideamis. Olmmošriektekomitea dadjá, ahte Suoma stáhtas lea maiddái geatnegasvuohta váldit buot dárbbašlaš lávkkiid eastadan dihte sullasaš rihkkumušaid dahje loavkidemiid boahtteáiggis.

Buorit guldaleaddjit, eamiálbmogiid rievttit leat jo guhká deattuhuvvon Suoma álbmogiidgaskasaš olmmošriektepolitihkas. Suoma olmmošriektedili dáfus leage stuorra váilevašvuohta, ahte Suopma ii leat nákcen doarvái bures čoavdit buot eamiálbmot sámiid riektegažaldagaid. Suopma ii maid leat dahkan doarvái sihkkarastin dihte, ahte eamiálbmot sámit sáhttet návddašit iešmearridanrievttis, masa gullá maid riekti mearridit álbmogin álbmoga lahttovuođas iežas dábiid ja árbevieruid mielde

Sámediggi vuordá stáhtas doaimmaid, aktiivvalaš rolla ja ovttasbargohálu dili čoavdimii. Olu giitu, paljon kiitoksia.