Euroopan neuvoston rasismin ja suvaitsemattomuuden vastainen komissio ECRI joutui jo toistamiseen kehottamaan Suomea ryhtymään toimenpiteisiin saamelaisia koskevan tiedon lisäämiseksi koululaitoksessa ja yhteiskunnassa. ECRI julkaisi uusimman Suomea koskevan raporttinsa 10.9.2019.
Eurohpa ráđi rasismma ja utnohisvuođa vuostásaš komiššuvdna ECRI gárttai jo nuppádassii ávžžuhit Suoma lasihit dieđu sámiid birra skuvllas ja servodagas. ECRI almmustahtii ođđasamos raporttas Suoma birra 10.9.2019.
ECRI:n huomiot ovat äärimmäisen tärkeitä, sillä ne laittavat Suomelle painetta aloittaa korjaavia toimenpiteitä yhteiskunnan rakenteissa. Suomalainen yhteiskunta rakentuu edelleen ainoastaan suomalaisen maailmankuvan, ajattelun ja kulttuurin varaan. Koululaitos on keskeinen yhteiskunnan rakenne, joka koskettaa kaikkia Suomessa kasvavia, ja jonka kautta Suomessa rakennetaan todellisuutta.
ECRI fuomášumit leat erenoamaš dehalaččat, daningo dat bidjet Supmii deattu álggahit doaibmabijuid divvun dihte servodaga struktuvrraid. Suopmelaš servodat lea huksejuvvon dušše beare suopmelaš máilmmigova, jurddašeami ja kultuvrra vuođul. Skuvla lea guovddáš servodatstruktuvra, mii guoskká buohkaide geat bajásšaddet Suomas, ja man bokte Suomas huksejuvvo duohtavuohta.
ECRI:n raportoija Michael Farrell sanoi News Now Finlandin haastattelussa, että he olivat hieman yllättyneitä, että pohjoismainen valtio oli vähemmän liberaali kuin he olivat toivoneet. Varoitin itsekin saamelaisten sananvapautta käsittelevän LSE-graduni johtopäätöksissä 2017, että voi tuntua hurjalta väittää, että sananvapaus voi olla uhattuna Pohjoismaassa, joka on EIU:n demokratiaindeksin kymmenen kärjessä, mutta niin vain asia on.
ECRI raporterejeaddji Michael Farrell dajai News Now Finlanda jearahallamis, ahte sii ledje vehá hirpmástuvvan, ahte davviriikalaš stáhta lei uhccit liberála go sii ledje sávvan. Váruhin iešge iežan LSE-magisttarbarggus, mii gieđahalla sámiid sátnefriijavuođa, ahte dat sáhttá orrut garra čuočcuhus, ahte sátnefriijavuohta sáttá leat áitojuvvon Davviriikkas, mii lea EIU demokratiijaindeavssa logi buoremusa joavkkus, muhto nu ášši lea.
ECRI suositteli saamelaistiedon lisäämistä jo vuonna 2013 / ECRI ávžžuhii sámi dieđu lasiheami jo jagis 2013
ECRI julkaisi edellisen Suomea koskevan raporttinsa vuonna 2013 ja suositti jo silloin, että Suomen viranomaiset ryhtyvät toimenpiteisiin saamelaiskulttuurin käsittelemiseksi kouluopetuksessa, ja saamelaiskansaa koskevan yleisen tietoisuuden lisäämiseksi enemmistön piirissä.
ECRI almmustahtii ovddit Suoma guoski raporttas jagis 2013 ja ávžžuhii jo dalle, ahte Suoma eiseváldit galget sihkkarastit, ahte sámekultuvra gieđahallojuvvo skuvlaoahpahusas, ja ahte almmolaš diđolašvuohta sámi álbmoga birra lassána eanetlogu gaskas.
Suomen viranomaiset ovat vuoden 2013 jälkeen kertoneet ECRI:lle, että Suomessa on suunnitelmia lisätä saamelaiskulttuuritietoutta kouluvuosien 4-6 yhteiskuntaopin/kansalaistaidon opetuksessa. Lisäksi ECRI:lle on kerrottu, että Suomen opetusviranomaiset julkaisivat helmikuussa 2018 lehdistötiedotteen, jossa kouluja kehotettiin viettämään saamelaisten kansallispäivää, ja että saamen kieli ja kulttuuri olivat myös opetushallituksen pääteema Euroopan kulttuuriperintövuoden 2018 juhlallisuuksissa. ECRI pitää näitä kehitysaskelia myönteisiä, mutta ei riittävinä ja tarpeeksi järjestelmällisinä.
ECRI toistaa suosituksensa, että Suomen viranomaiset ryhtyvät toimenpiteisiin saamelaiskulttuurin ja tämän vähemmistön merkityksen käsittelemiseksi kouluopetuksessa hyödyntäen ECRI:n yleistä politiikkaa koskevaa suositusta nro 10 ja käynnistävät kampanjoita saamelaiskansaa koskevan yleisen tietoisuuden lisäämiseksi enemmistön piirissä. Lisäksi viranomaisten tulisi päättäväisesti ponnistella saadakseen asianomaiset paikallisviranomaiset osallistumaan aktiivisesti saamelaisyhteisön jäsenten sosiaaliseen osallistamiseen tähtäävään tutkimukseen ja vuoropuheluun.
Lähde: ECRI:n Suomea koskeva raportti 2019
Suoma eiseváldit leat jagi 2013 maŋŋá muitalan ECRI:i, ahte Suopma pláne lasihit diđolašvuođa sámi kultuvrra birra skuvlajagiid 4-6 servodatoahpa/borgárdáiddu oahpahusas. Lassin ECRI:i lea muitaluvvon, ahte Suoma oahpahuseiseváldit almmustahtte guovvamánus 2018 preassadieđáhusa, mas dat ávžžuhedje skuvllaid ávvudit sámi álbmotbeaivvi, ja ahte sámegiella ja -kultuvra ledje maiddái oahpahusráđđehusa váldotemá Eurohpa kulturárbejagi 2018 ávvudemiin. ECRI atná dáid lávkkiid buorrin, muhto oaidná, ahte dat eai leat doarvái eaige doarvái systemáhtalaččat.
ECRI geardduha ávžžuhusas, ahte Suoma eiseváldit galget álggahit doaibmabijuid dan ovdii, ahte skuvllas gieđahallagohtet sámekultuvrra ja dán unnitlogu mearkkašumi nu, ahte geavahit ávkin ECRI almmolaš politihka ávžžuhusa nummir 10. ECRI ávžžuha eiseváldiid maid bidjat johtui kampánjjaid, mat lasihit eanetlogu diđolašvuođa sámi álbmoga birra. Lassin eiseváldit galggašivčče mearrediđolaččat rahčat vai ožžot relevánta báikkálaš eiseváldiid oassálastit aktiivalaččat dutkamuššii ja dialogii, maid ulbmilin lea sihkkarastit sámi servoša lahttuid oassálastima.
Gáldu: ECRI Suoma guoski raporta 2019 (jorgalus: Pirita Näkkäläjärvi)
ECRI on raportista päätelleen kuunnellut saamelaisia tarkasti ja ottanut saamelaisten huolenaiheet tosissaan. ECRI:n jäsenet tuntevat muutenkin saamelaisten tilanteen hyvin, sillä ECRI:n jäsen ja silloinen ECRI:n puheenjohtaja Christian Åhlund Ruotsista vieraili Inarissa talvella 2014. Vierailu ajoittui Euroopan Neuvoston järjestämän saamelaisseminaarin (video) yhteyteen, jossa Åhlund piti puheen ja otti kantaa saamelaisasioihin.
ECRI raporttas vuohttá, ahte sii leat guldalan sámiid dárkilit ja sii leat váldán sámiid fuolaid duođas. ECRI lahttut dovdet muđuige sámiid dili bures, daningo ECRI lahttu ja ECRI dalá ságadoalli Christian Åhlund Ruoŧas finai Anáris dálvet 2014. Son lei mielde Eurohpa ráđi sámi semináras (video), mas son doalai sáhkavuoru ja válddii beali sámi áššiide.
ECRI nostaa esille myös vihapuheen/ECRI čalmmustahttá maid vaššiságaid
Syyskuussa 2019 julkaistussa raportissaan ECRI ottaa esille myös sen, että saamelaiset joutuvat jokapäiväisessä elämässään yhä kohtaamaan heitä koskevia rasistisia huomioita. ECRI:n mukaan tätä ilmiötä lietsoi vastikään käyty keskustelu Jäämeren ratahankkeesta.
ECRI toteaa, että saamelaisiin kohdistuvat halventavat kommentit ja epäluulot saattavat luoda ilmapiiriä, jossa maan alkuperäisyhteisön jäsenet eivät voi vapaasti ilmaista kulttuuriaan, kuten käyttää kansallisasujaan tai omaa kieltään julkisesti. Raportit vahvistavat myös, että saamelaisasuja esitetään mediassa kielteisessä valossa. Joissain tapauksissa saamelaiset kokevat olevansa pakotettuja piilottamaan tai kieltämään etnisen alkuperänsä välttääkseen heihin kohdistuvaa kielteisiä stereotypioita.
Lähde: ECRI:n Suomea koskeva raportti 2019
Čakčamánus 2019 almmustahttojuvvon raportastis ECRI čalmmustahttá maid dan, ahte sámit gártet juohkebeaivválaš eallimis ain gillát rasistalaš fuomášumiin, mat gusket sin. ECRI mielde dán fenomena lasihii ságastallan Jiekŋameara ruovdegeainnus.
ECRI gávnnaha, ahte sámiide čuohcci fuotnudeaddji kommeanttat ja ovdagáttut sáhttet hukset birrasa, mas riikka eamiálbmot ii sáhte friija buktit ovdan iežas kultuvrra, dego geavahit gávtti dahje hállat iežas giela almmolaččat. Raporttat nannejit maiddái, ahte sámegávttit buktojuvvojit ovdan medias negatiiva čuovggas. Muhtumin sámit vásihit, ahte sii gártet čiehkat dahje gieldit iežaset etnihkalaš duogáža garvin dihte negatiiva stereotypiijaid, mat sidjiide čuhcet.
Gáldu: ECRI Suoma guoski raporta 2019 (jorgalus: Pirita Näkkäläjärvi)
ECRI kiinnittää raportissaan yleisemminkin huomiota myös Suomessa lisääntyneeseen vihapuheeseen ja kehottaa ihmisiä raportoimaan viharikoksista. ECRI ehdottaa myös, että Suomessa alettaisiin systemaattisesti keräämään tietoa mm. vihapuhetapauksista. Nämä ovat erittäin hyviä suosituksia, sillä lainsäätäjät ja viranomaiset tarvitsevat luotettavaa tietoa vihapuheesta.
ECRI gidde raportastis muđuige fuomášumi dasa, ahte vaššiságat leat lassánan Suomas ja ávžžuha olbmuid raporteret vašširihkkosiin. ECRI evttoha maiddái, ahte Suomas čoaggigoađášivčče systemáhtalaččat dieđu ee. olbmuid vásihan vaššiságain. Dát leat hui buorit ávžžuhusat, daningo lágaid ásaheaddjit ja eiseváldit dárbbašit luohtehahtti dieđu vaššiságain.
