Julkaistu alunperin Inarilaisessa 3.3.2020

Saa­me­lais­kä­rä­jien jär­jes­täy­ty­mis­ko­kous käy­tiin to‒pe 27.‒28.2.2020 Sa­jok­ses­sa. Pu­heen­joh­ta­jak­si va­lit­tiin Tuo­mas As­lak Juu­so Enon­te­ki­öl­tä sel­vin lu­vuin 16‒5, vaik­ka neu­vot­te­lui­hin läh­det­tiin en­nak­ko­a­se­tel­mis­ta 12‒9. Lu­vut kään­tyi­vät his­to­ri­al­li­sen sel­keik­si eri­tyi­ses­ti asi­al­lis­ten neu­vot­te­lui­den tu­lok­se­na, joi­ta käy­tiin kaik­kien kah­den­kym­me­ne­nyh­den saa­me­lais­kä­rä­jä­e­dus­ta­jan kes­ken en­sim­mäi­se­nä päi­vä­nä.

Pu­heen­joh­ta­jis­ton, hal­li­tuk­sen, lau­ta­kun­tien, neu­vos­to­jen ja mui­den kes­keis­ten työ­ryh­mien va­lin­nat siir­tyi­vät täl­lä ker­taa toi­sel­le ko­kous­päi­väl­le. Syy­nä oli ikä­pu­he­mies Kari Ky­rön mää­rää­mä neu­vot­te­lu­tau­ko, joka kes­ti lä­hes koko en­sim­mäi­sen päi­vän ajan ja jota ve­ny­tet­tiin ai­na seu­raa­vaan aa­muun as­ti.

Jo en­sim­mäi­sen il­lan ai­ka­na use­at edus­ta­jat kui­ten­kin pyy­si­vät, et­tä neu­vot­te­lu­tau­ko lo­pe­tet­tai­siin ‒ vaik­ka ää­nes­tyk­sel­lä ‒, ja ko­kous ja ää­nes­tyk­set lai­tet­tai­siin käyn­tiin. Kä­si­tyk­sem­me mu­kaan jopa seit­se­män­tois­ta saa­me­lais­kä­rä­jä­e­dus­ta­jaa oli ko­kouk­sen käyn­nis­tä­mi­sen puo­lel­la tors­tai­na noin klo 19, kun neu­vot­te­lu­tau­ko mää­rät­tiin kes­tä­mään seu­raa­vaan aa­muun as­ti.

Mitä sul­jet­tu­jen ovien ta­ka­na tors­tai­na sit­ten ta­pah­tui? Erään neu­vot­te­li­jan vii­saas­ta eh­do­tuk­ses­ta to­det­tiin, et­tä kah­den­kym­me­ne­nyh­den edus­ta­jan kes­ken ei val­lit­se yk­si­mie­li­syyt­tä nk. saa­me­lais­mää­ri­tel­mäs­tä, ja sik­si se pää­tet­tiin jät­tää neu­vot­te­lui­den ul­ko­puo­lel­le. Tä­män jäl­keen kes­kus­tel­tiin hy­vin ra­ken­ta­vas­ti, asi­a­kes­kei­ses­ti ja yh­tei­sö­läh­töi­ses­ti. Tu­lok­se­na oli yh­tei­nen nel­jän koh­dan pri­o­ri­teet­ti­lis­ta, joka ko­ros­taa saa­me­lai­syh­tei­sö­jen hy­vin­voin­ti-, kie­li- ja kult­tuu­ri­pal­ve­lui­ta sekä saa­me­lai­sa­lu­eel­la et­tä sen ul­ko­puo­lel­la.

Kos­ka asi­a­ky­sy­myk­sis­tä va­lit­si yk­si­mie­li­syys, niin seu­raa­vak­si siir­ryt­tiin tun­nus­te­le­maan hen­ki­lö­va­lin­to­ja. Lau­ta­kun­ta­pai­kois­ta­kin pääs­tiin yh­tei­sym­mär­ryk­seen en­sim­mäi­sen päi­vän ai­ka­na. Kai­kil­le kiin­nos­tu­neil­le edus­ta­jil­le Sa­jok­sen pöy­dän ym­pä­ril­lä löy­tyi lau­ta­kun­ta­paik­ka tai va­ra­paik­ka, ja sa­mal­la pys­tyt­tiin ot­ta­maan huo­mi­oon kie­lel­lis­ten ja alu­eel­lis­ten ryh­mien edus­tus sekä nais­ten ja mies­ten vä­li­nen tasa-ar­vo.

Myös hal­li­tuk­sen va­lin­nas­sa oli tär­ke­ää täyt­tää laki nais­ten ja mies­ten tasa-ar­vos­ta sekä työ­jär­jes­tyk­sen edel­ly­tys, jon­ka mu­kaan hal­li­tuk­sen tu­lee edus­taa mah­dol­li­sim­man hy­vin Suo­men saa­me­lais­ten kie­lel­li­siä ja alu­eel­li­sia ryh­miä. Kol­men Ina­rin kun­nan ina­rin­saa­me­lais­ten kie­li­ryh­män edus­ta­jan (Kari Kyrö, Anu Avas­ka­ri, In­ka Kan­gas­nie­mi) va­lit­se­mi­nen hal­li­tuk­seen ei oli­si ol­lut edes mah­dol­lis­ta, kos­ka sil­loin il­man paik­kaa oli­si­vat jää­neet Ina­rin kun­nan kol­tan- ja poh­jois­saa­men­kie­li­set.

Neu­vot­te­luis­sa mu­ka­na ol­lei­na pi­dim­me koko kah­den­kym­me­ne­nyh­den edus­ta­jan ryh­mäs­sä käy­tyä aja­tus­ten­vaih­toa erit­täin ar­vok­kaa­na. Omien aja­tus­ten ker­to­mi­sen li­säk­si oli tär­ke­ää kuun­nel­la toi­sia. Täl­lä ta­val­la löy­sim­me mm. mo­neen luot­ta­mus­teh­tä­vään kai­kis­ta pä­te­vim­mät ja mo­ti­voi­tu­neim­mat hen­ki­löt.

Yk­si pit­kien neu­vot­te­lui­den tu­los oli myös se, et­tä ko­kouk­ses­ta toi­se­na päi­vä­nä hal­li­tus­va­lin­to­jen jäl­keen ulos­mars­si­nut pro­tes­ti­ryh­mä kuih­tui lop­pu­jen lo­puk­si ai­no­as­taan vii­teen hen­ki­löön. Me lo­put kuu­si­tois­ta edus­ta­jaa neu­vot­te­lim­me vi­de­o­lä­he­tyk­ses­sä, ka­me­roi­den edes­sä yh­des­sä, so­vin­nol­li­ses­ti ja ra­ken­ta­vas­ti lo­puis­ta asi­a­koh­dis­ta, ja teim­me pää­tök­set niis­tä yk­si­mie­li­ses­ti.

Jär­jes­täy­ty­mis­ko­kouk­sen kes­kus­te­le­va il­ma­pii­ri ja sen tu­lok­set an­ta­vat os­viit­taa, et­tä pys­tym­me jat­ka­maan sa­mas­sa hen­ges­sä myös lop­pu­vaa­li­kau­den, ja pys­tym­me saa­maan hy­viä tu­lok­sia, joi­den ta­ka­na hy­vin suu­ri osa edus­ta­jis­ta ha­lu­aa sei­soa.

As­ko Läns­man, saa­me­lais­kä­rä­jä­e­dus­ta­ja, Uts­jo­ki

Pi­ri­ta Näk­kä­lä­jär­vi, saa­me­lais­kä­rä­jä­e­dus­ta­ja, Ina­ri

Tämä yleisönosastokirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Inarilaisessa 25.9.2019.

Kuluvien saamelaiskäräjävaalien aikana julkisuudessa on kritisoitu käytössä olevaa postiäänestysjärjestelmää, ja on lisäksi raportoitu ongelmista postinkulun suhteen.

Postiäänestys tuntuu varmasti monista kankealta. Pitää tarkistaa osoite keväällä kotiin tulevasta äänioikeusilmoituslapusta ja tehdä mahdollinen osoitteenmuutos. Pitää hakea kirjattu kirje määräaikaan mennessä postista. Pitää muistaa allekirjoittaa kaikki tarvittavat asiakirjat. Pitää huolehtia, että kirje on määräaikaan mennessä perillä Sajoksessa.

Etenkin nuorempi polvi on tottunut asioimaan sähköisesti ja joustavasti. Valtakunnallisissa vaaleissakaan ei tosin ole käytössä sähköistä äänestystä. Äänestäminen tapahtuu esimerkiksi postissa, muissa ennakkoäänestyspaikoissa kotimaassa tai ulkomailla tai omassa äänestyspaikassa henkilöllisyystodistusta näyttämällä.

Sähköinen äänestäminen ei liene tulossa saamelaiskäräjävaaleihinkaan kovin pian. Oikeusministeriön työryhmä linjasi joulukuussa 2017, että nettiäänestystä ei tule ottaa käyttöön yleisissä vaaleissa Suomessa, koska sen riskit ovat suurempia kuin hyödyt etenkin varmennettavuuden ja vaalisalaisuuden kannalta.

Asuinpaikan perusteella saamelaiskäräjävaalien äänestäjät ovat kuitenkin eriarvoisessa asemassa. Monesta keskeisestä saamelaiskylästä on pitkä matka postin asioimispisteeseen.

Lähellä Sajosta asuvat äänestäjät voivat palauttaa vaaliasiakirjat vielä perjantaina 27.9.2019 henkilökohtaisesti vaalilautakunnan toimistoon Sajokseen. Kauempana Inarista asuvat joutuvat todennäköisimmin turvautumaan postiin, jonka toimitusaikoja voi olla vaikea arvioida.

Saamelaiskäräjävaalien äänestysjärjestelmää pitäisi päästä kehittämään siihen suuntaan, että vaalien aikaan olisi mahdollista äänestää vaaliautossa. Saamelaisalueella kiertävä vaalibussi sisältyi saamelaiskäräjälakiesityksiin vuosina 2014 ja 2018. Vaalibussi palvelisi yhdenvertaisesti koko saamelaisaluetta ja olisi taloudellisesti toteuttamiskelpoinen.

Vaalibussi ei kuitenkaan pääse kiertämään niin kauan kuin nk. saamelaismääritelmää käytetään tekosyynä jarruttaa koko saamelaiskäräjälain uudistamista. Tämä on väärin saamelaista demokratiaa ja alkuperäiskansa saamelaisten itsemääräämisoikeutta kohtaan.

Annetaan saamelaiskäräjien päättää miten nk. saamelaismääritelmää pitäisi uudistaa, niin saisimme ajanmukaisen äänestysjärjestelmän, joka palvelisi saamelaisia yhdenvertaisesti.

Tämä yhteinen yleisönosastokirjoituksemme Kaisa-Mari Jaman, Anni Koiviston ja Janne Hirvasvuopion kanssa on julkaistu alunperin Kalevassa 18.9.2019.

Yli puolet Suomen saamelaisista asuu saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella. Ulkosaamelaiset ovat aiemmin olleet melko näkymätön ryhmä, mutta viime vuosina myös kaupungeissa on luotu uusia tapoja ylläpitää yhteyttä omaan kulttuuriin. Kaupunkisaamelaiset ovat oikeutetusti entistä rohkeammin alkaneet vaatia heille kuuluvien oikeuksien toteutumista.

Mahdollisuus elää oman kulttuurin mukaisesti on tärkeä hyvinvoinnin voimavara, jota pitää tukea sekä saamelaiskäräjien että suomalaisen yhteiskunnan toimesta. Tarvitsemme kaupunkien alueille turvallisia kohtaamispaikkoja.

Esimerkiksi kaupunkien saamelaisyhdistyksiä tukemalla voidaan vahvistaa ulkosaamelaisten kuuluvuutta yhteisöön. Kiinnostusta on tapahtumille, käsityöpiireille, kielikursseille, kalareissuille ja mediasisällöille. 

Ulkosaamelaisnuoret ja -lapset vanhempineen kaipaavat erityishuomiota kaikkien kolmen saamen kielen siirtämisessä, koska valtakieli hukuttaa vähemmistökielet helposti alleen. Vaikka kielettömyys ei ole perheiden oma vika, kaatuu lasten päivähoidon tai kielenopetuksen järjestäminen saamelaisalueen ulkopuolella liian usein vanhempien ja vapaaehtoisista koostuvien yhdistysten harteille.

Seuraavalla saamelaiskäräjäkaudella on tärkeää jatkaa rakenteellisen tuen kehittämistä kaupunkisaamelaisyhteisöille. Saamelaiskäräjät voisi ottaa suurempaa roolia esimerkiksi kaksikielisten koululuokkien perustamisen tai etäyhteydellä tarjottavien saamelaisten palvelujen tukemisessa. 

Koska saamelaiskäräjien tukea tarvitaan yhä enemmän myös saamelaisalueen ulkopuolella, sen päätöksenteossa täytyy kuulua ulkosaamelaisten ääni. Osallisiksi tarvitaan saamelaisia, jotka tietävät millaista on kasvaa saamelaiseksi kotiseutualueen ulkopuolella kaukana omasta, tärkeästä yhteisöstä. 

Saamelaisyhteisöllä ei ole varaa jättää yksin yhtäkään saamelaisalueen ulkopuolella asuvaa saamelaista. Kun heidän yhteytensä saamelaiskulttuuriin lujittuu, niin saamelaisuuden elinvoimaisuus vahvistuu entisestään. Saamelainen, sinun äänesi on tärkeä.

Janne Hirvasvuopio, Espoo

Kaisa-Mari Jama, Helsinki

Anni Koivisto, Utsjoki

Pirita Näkkäläjärvi, Inari

Saamelaiskäräjävaaliehdokkaat