Suoma PEN. Govas (gur.): Daniel Malpica, Heikki Jokinen, Oula Silvennoinen, Veera Tyhtilä, Pirita Näkkäläjärvi, Nina Honkanen, Clas Zilliacus ja Riku Räihä.

Sátnefriijavuohta sáhttá leat áitojuvvon juobe dakkár Davviriikkas go Suopma

Sátnefriijavuohta lea okta mu váimmuáššiin. Beasan dál bargat dainna ođđaláhkai, go válljejuvvojin Suoma PEN:a stivrra lahttun 2019–21.

Suoma PEN lea jagis 1928 vuođđuduvvon girječálliid álbmogiidgaskasaš sátnefriijavuođaorganisašuvdna.

Stivrra válgga oktavuođas gullen, ahte Suoma PEN:a ovddasteaddjiin jerrojuvvo dávjá sámiid birra erenoamažit go sii leat ovddasteamen Suoma PEN -organisašuvnna olgoriikkain. Sii vásihit goittotge, ahte eai ieža dieđe doarvái sámiid birra ja hálidedje danin sápmelačča mielde stivrii.

Lea hui dehalaš, ahte sámit ožžot vejolašvuođa ieža muitalit iežaset birra ná árvvus adnojuvvon oktavuođas. Giittán Suoma PEN -organisašuvnna lahttuid luohttámušas!

Sápmelaččain lea seammalágan riekti sátnefriijavuhtii go suopmelaččainge. Mis lea vuoigatvuohta sátnefriijavuhtii Suoma stáhtaborgárin, muhto maiddái eamiálbmot sámiid lahttun.

Dán áigge álbmogiidgaskasaš riekti atná sápmelaččaid dásseárvosaš álbmogin eará álbmogiiguin, vaikke mis ii leatge iežamet stáhta. Eamiálbmogat leat dálá jurddašeami mielde ovttaveardásaččat eará álbmogiiguin.

Danin miige eat dárbbaš gillát vaššiságain, heađušteamis, cielaheamis ja jávohuhttimis.

Mu pro gradu- nappo magisttarbargu, man čállen London School of Economicsis 2017 čalmmustahtii dan, ahte sámiid sátnefriijavuohta lea áitojuvvon Suomas. Vaikke Suopma lea okta máilmmi eanemus ovdánan Davviriikkain, de lihkká servodagas leat fámut, mat geahččalit deaddit sámiid rievtti cealkit iežaset oaiviliid friija.

Čilgen iežan MSc Dissertationa bohtosiid dárkilábbot Facebook-videos ja Fáktalávu artihkkalis Jávohuhttin ja disinformašuvdna áittan sámiid sátnefriijavuhtii Suomas. Olles MSc Dissertation gávdno PDF-hámis eaŋgasgillii interneahtas.

Govas (gur.): Daniel Malpica, Heikki Jokinen, Oula Silvennoinen, Veera Tyhtilä, Pirita Näkkäläjärvi, Nina Honkanen, Clas Zilliacus ja Riku Räihä. 

Čálli lea media- ja gulahallansuorggi magisttar (with Distinction) London School of Economicsis ja gávpediehtágiid magisttar Helssega gávpeallaskuvllas. Son barggai Yle Sámi hoavdan 2012–2017. 

 

Konseartaárvvoštallan: Tundra Electro doaimmai buorebut duon

Tundra Electro (Ingá-Máret Gaup-Juuso ja Patrick Shaw Iversen) Helssega Vuoviesu Maa ilmassa -klubbas lávvardaga 8.2.2019.

Ovttasbargu ođđa joavkkuinis Tundra Electroin lea dolvon Ingá-Máret Gaup-Juuso ovddosguvlui musihkarin. Dan duođaštii Tunda Electro klubbakonsearta Helssegis mannan lávvardaga.

Tundra Electro -joavkku vuođđudeaddjiguovttos Ingá-Máret Gaup-Juuso ja Patrick Shaw Iversen čuojaheigga dán háve duon. Shaw Iversen čuojahii flöitta ja mášeniid.

Gullen Tundra Electro ovddit háve Ijahis ijas jagis 2018. Dat lei Gaup-Juuso ođđa joavkku vuosttas konsearta stuorra sámi festiválas. Dalle mielde leigga maid joavkku eará lahttut fijuvllačuojaheaddji Harpreet Bansal ja rumbbuidčuojaheaddji Kenneth Ekornes.

Tundra Electro doaimmai measta buorebut duohámis go olles joavkkuin.

Ingá-Máret Gaup-Juuso nana juoiganjietna beasai duokonsearttas guovddážii.

Patrick Shaw Iversen duddjui jietnaduogáža earret eará flöitajienaiguin, maid son báddii lávddi alde, ja geardduhii ja bijai jorrat dihtora vehkiin. Duogážat ledje mášeniin fuolákeahtta hui orgánalaččat ja vuigŋe bures.

Musihkarguoktás lei guovttá maiddái ráffi hukset dialoga luođi ja flöitta gaskii.

Intima klubbakonsearttas Tundra Electro čuojahii sihke joavkku iežas bihttáid, mat ovttastahttet ođđa luđiid, flöitaimprovisašuvnna ja elektrovnnalaš duogážiid, ja maiddái heivehusaid, mat vuođđuduvvet earret eará Gáijjogiid ja Giehtaruohttasa árbevirolaš luđiide.

Klubbabiras heivii Tundra Electroi buorebut go Ijahis idja olgolávdi. Gaup-Juuso ii dárbbašan geahččalit deavdit olles Sajosa šilju iige hoigat jiena veagal.

Jietnagovva lei olu eanet máŋggabealát go Ijahis ijas 2018.

Klubbakonseartabirrasis Gaup-Juuso sáhtii geavahit buot iežas juoigama nyanssaid ja ovdanbuktit iežas juoiganmáhtu iešguđetlágan beliid. Konsearttas gulaimetge su biekkalágan, alla flöitajiena; dološ juoiganmálle huradeami; ja dieđusge maid dálá lávdejuoigama stuorra jiena.

Oppalohkái sáhttá dadjat, ahte Ingá-Máret Gaup-Juuso dagai riekta, go bargagođii ođđa joavkkuin. Tundra Electro duddjo jietnamáilmmi, mas Gaup-Juusos lea vuogas juoigat, ja oadjebašvuohta viiddidit iežas jietnageavaheami ja musihkkárvuođa.

Lei suddu, ahte Vuoviesu márkanfievrrideapmi ii lean juksan Helssega guovllu sámiid. Sis bázii gulakeahttá alla dási guovttediibmosaš konsearta, ja dakkár árbevirolaš juoigan, man hárve gulla šat gostege Sámisge.

Čálli lea kulturberošteaddji, guhte atná árbevirolaš juoigiid stuorra árvvus. Son lea Kaustinen álbmotmusihkkafestivála lávlungilvvu mánáidluohká vuoiti 1993. Čálli mánná- ja nuoravuođa miela miel astoáigedoaimmat ledjet harmonihká čuojaheapmi Lappi musihkkainstituhtas sihke sámemusihka dahkan duoin Anna & Pirita Näkkäläjärvi.

Govva: Sámediggi

Nágo mii hálidit sámi álbmotbeaivvi ávvudit?

Sámi álbmotbeaivi 6.2.2019 oidnui goit Suoma beale medias ja sosiála medias eanet go goassege ovdal. Seamma áigge orron vuohttimin, ahte sámit ledje eanet krihtalaččat sámi álbmotbeaivvi ektui go ovdal. 

Nágo mii hálidit sámi álbmotbeaivvi ávvudit?

Manin lea sámi álbmotbeaivvis šaddan dakkár, ahte sámit galget geavahit beaivvi dasa, ahte čilget iežaset kultuvrra olggobeale olbmuide?

Manin guovddážis sámi álbmotbeaivvis leat váldoálbmoga čuvgen ja guoimmuheapmi?

Manin galgá beaivi álgit leavgga stággui geassimiin? (Ovtta ustibis lei buorre fuomášupmi: Gos diekkár vierru oba boahtá? Partiolaččain, soahteveagas, Amerihkás?)

Manin sámi lágádusat ávvudit nu gohčoduvvon rabas uvssaiguin?

Manin Anára mánát čoahkkanedje Sajosii čuovvut váldoálbmogii oaivvilduvvon oahppodiibmostreama, man váldonarratiivan orui leamen ”normála oarjemáilmmi eallinvuogi” ja ”earálagan”, ”eahpenormála”, ”Other” sámi eallinvuogi buohtasteapmi, ja dan čilgen man normálat miige leat? Manin mánáide ii ordnejuvvo sámi prográmma, mii lea sidjiide oaivvilduvvon?

Maid jurddašit Suoma almmolaš lágádusaid ja váldomedia duppalmorálas, ahte sámi álbmotbeaivve sámit loktejuvvojit, muhto dan maŋŋá sámit jullot vuot báhcit marginálii?

Manin sámit galge bargat duppalbarggu: vuos iežas beaivebarggu ja de vel dasa ala nuvttá barggu váldoálbmoga čuvgejeaddjin? (Ieškritihkka: iešge dahken nu. Manin?)

Dan beaivve, mii mahkká galggašii leat sápmelačča jagi buoremus beaivi.

Nágo mii hálidit sámi álbmotbeaivvi ávvudit?

Galggašiigo sámi álbmotbeaivvi(ge) dekoloniseret?

Govva: Suoma Sámediggi

Seamma kolumna juohke sámi álbmotbeaivve

Oalle hearvái.

Smihtten moadde vahku dassái, ahte maidson galggašin čállit sámi álbmotbeaivvi gudnin News Now Finland -neahttaáviisii, gos mus lea eaŋgasgiel kolumna. In leat guhkes áigái čállán maidege, muhto álbmotbeaivái lea dieđusge dehalaš kekset juoidá!

De mun fuomášin! Munmat čálan evttohusa, ahte sámi álbmotbeaivi galggašii leat almmolaš friijabeaivi olles Suomas.

Ja mun čálistin. Friijabeaivi buohkaide. Soabadallama vuoiŋŋas. Eamiálbmoga gudnin. Maiddái gávvilis vuohki hukset buori dáhtu! Heive maid Norgga ja Ruoŧa beallái.

Dán gaskas fuomášin dárkkistit, ahte maidbat mun čállenge mannan jagi.

Hahaa, gusto measta seamma kolumnna sámi álbmotbeaivvi dahkamis friijabeaivin, muhto vehá eará ákkastallamiiguin! Dalle jurdda lei, ahte livčče somá mannat eaktodáhtolažžan vaikke skuvlii hállat sámiid birra, muhto dat ii leat vejolaš daningo sámi álbmotbeaivi lea áibbas dábálaš bargobeaivi.

In sáhttán eará go čáibmat! Heiten čállimis.

Golle moadde beaivve. Guokte beaivve ovdal álbmotbeaivve fuomášin, ahte munhan sáhtán lihkká čállit áššis, ja fállat muhtun áviisii! Čálistin suomagiel oaivilčállosa telefuvnnain, sirden dan dihtorii ja sáddejin Helsingin Sanomat -áviisii 6.2.2019 várás. (Teaksta maid almmustahttojuvvui!) Go dihtor lei geardde rabas, nu čálistin vel sámegiel veršuvnnage.

Iđđes, álbmotbeairuohta smihtten, ahte munhan sáhtášin fállat fáttá Yle Sámi iđitođđasiidda. Ledjen jo gaskan hohpolaš bargobeaivvi sáddemin teavstta, go álgen dárkkistit, ahte mo dát manaige diibmá. Googlemiin de gávdnen, ahte Yle Sápmi lei gusto mannan jagi noteren mu kolumnnaSáhkabihtážiin.

De gal ii gusto gánnehan šat fállat fáttá.

Nuppe dáfus. Ášši ii leat jagis ovdánan gosage.

Maiddái dán jagi sámi álbmotbeaivi lea áibbas dábálaš bargobeaivi. Gaskavahkku. Mu kaleanddar 6.2.2019 dievvagođii jo guokte vahku dassái. In beasa geahččat levgema Helssega universitehtii inge guldalit SOG:a oahppodiimmu interneahtas. Eahkedii gal várrejin bileahta Soljju ja Ailu Valle konsertii!

Go dilli lea dát, nu mearridin de goittotge almmustahtit dán seamma kolumnna vel nuppe háve. Maiddái buorre sivva viimmat rahpat iežan blogga!

Oaidnit leš makkár dilli lea boahtte sámi álbmotbeaivve. Ja man birra dalle čálán.

PS. News Now Finlandii čállen de loahpaloahpas kolumnna ON olmmošriektekomitea mearrádusain ja ođđa doaivagis, maid dat sámiide addet.

Pirita Näkkäläjärvi 6.2.2019: Sámi álbmotbeaivi galggašii lea almmolaš friijabeaivi

Sámi álbmotbeaivi lea šaddan stuorra mearkabeaivin miehtá Suoma, Ruoŧa ja Norgga.

Okto Suomas sámit ieža ordnejit eanet dáhpáhusaid, doaimmaid ja fálaldagaid go várra goassege ovdal. Dán jagi mielde leat vuot ođđa innovašuvnnat, dego Sámi oahpahusguovddáža oahppodiibmu interneahtas dahje Dihtosis-fidnu skuvlagalledeamit.

Oahpahusráđđehus, mánáidáittardeaddji ja iešguđet gávpogat ávžzuhit mánáidgárddiid ja skuvllaid ávvudit sámi álbmotbeaivvi. Váldoservoša olbmot noterejit sámi álbmotbeaivvi muđuige buorebut go ovdal, jos geahččá vaikkeba kolumnnaid maid mediat leat jo dál almmustahttán, ja maid áibbas amasge olbmot sosiála mediain čállet.

Soabadallan leamašan stuorra fáddá maŋimuš áiggiid. Sámedikki evttohan soabadallanproseassa ovdána ovttas Suoma stáhtain.

Nuppe dáfus ON olmmošriektekomitea gávnnahii áiddo, ahte Suopma loavkašuhtii SP-soahpamuša, go alimus hálddahusriekti seahkanii sámiid iešmearrideapmái ja luittii 97 látti olbmo sámedikki jienastuslohkui sámedikki dáhtu vuostá.

Dán áiggis Suomas dárbbašuvvojit symbolalaš dagut sámiid buorrin.

Dálá olmmoš lea čeahppi dulkot symbolaid ja áddet symbolalaš válddi geavaheami. Mii dađi positiivalot signála go addit friijabeaivvi buohkaide Suomas eamiálbmot sámiid gudnin! Dat livčče symbolalaš, muhto mávssolas dahku.

Dakkár, maid mii dárbbašit dál vai boahtteáiggi muitalus livčče sápmelaččaid ja suopmelaččaid oktasaš.

Buori sámi álbmotbeaivvi!

HS 6.2.2019: Saamelaisten kansallispäivä yleiseksi vapaapäiväksi

YleX 6.2.2019: Pitäisikö saamelaisten kansallispäivän olla vapaapäivä? (Áiggis 1:01:50)

Yle Sápmi 8.2.2019: Lappi riikkabeaiáirasat eai doarjjo Sámi álbmotbeaivvi friijabeaivin – Sápmelaš servodatberošteaddji mielas basuheapmi livčče symbolalaš dahku