Mun válljejuvvojin sámediggeválggain Suoma sámedikki áirasin Anáris badjái 2020–2023. Váimmolaš giitosat mu jienasteaddjiide!
Minut valittiin saamelaiskäräjävaaleissa Suomen saamelaiskäräjien edustajaksi Inarista kaudelle 2020–2023. Sydämelliset kiitokset äänestäjilleni!
I was elected to the Sámi Parliament of Finland from Inari for 2020–2023. I cordially thank my voters!
Bohtosat gávdnojit Yle Sámi neahttasiiddus. Mun ožžon dáid válggain 106 jiena. Ovddit háve ledje evttohassan jagis 2011. Dalle ožžon 77 jiena ja jienastuvvojin Suoma sámediggái Helssega-áirasin. Ledjen sámedikki stivrralahttun 1.1.-30.9.2012 Celken iežan eret sámedikkis, go sirdašuvven Yle Sámi hoavdan golggotmánus 2012.
Tulokset löytyvät Yle Sápmin nettisivuilta. Sain näissä vaaleissa 106 ääntä. Edellisen kerran olin ehdolla vuonna 2011. Silloin sain 77 ääntä ja pääsin Suomen saamelaiskäräjille Helsingin-edustajana. Olin saamelaiskäräjien hallituksen jäsen 1.1.-30.9.2012. Siirtyessäni Yle Sápmin päälliköksi lokakuussa 2012 erosin saamelaiskäräjiltä.
The results are on the Yle Sápmi website. I got 106 votes in this election. Last time I ran for the Sámi Parliament in Finland in 2011. That time I got 77 votes and I was elected to the Sámi Parliament in Finland as a Helsinki representative. I was a member of the Executive Board 1 Jan-30 Sep 2012. I resigned from the Sámi Parliament when I started as the Head of Yle Sápmi in October 2012.
Tämä yleisönosastokirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Inarilaisessa 25.9.2019.
Kuluvien saamelaiskäräjävaalien aikana julkisuudessa on kritisoitu käytössä olevaa postiäänestysjärjestelmää, ja on lisäksi raportoitu ongelmista postinkulun suhteen.
Postiäänestys tuntuu varmasti monista kankealta. Pitää tarkistaa osoite keväällä kotiin tulevasta äänioikeusilmoituslapusta ja tehdä mahdollinen osoitteenmuutos. Pitää hakea kirjattu kirje määräaikaan mennessä postista. Pitää muistaa allekirjoittaa kaikki tarvittavat asiakirjat. Pitää huolehtia, että kirje on määräaikaan mennessä perillä Sajoksessa.
Etenkin nuorempi polvi on tottunut asioimaan sähköisesti ja joustavasti. Valtakunnallisissa vaaleissakaan ei tosin ole käytössä sähköistä äänestystä. Äänestäminen tapahtuu esimerkiksi postissa, muissa ennakkoäänestyspaikoissa kotimaassa tai ulkomailla tai omassa äänestyspaikassa henkilöllisyystodistusta näyttämällä.
Sähköinen äänestäminen ei liene tulossa saamelaiskäräjävaaleihinkaan kovin pian. Oikeusministeriön työryhmä linjasi joulukuussa 2017, että nettiäänestystä ei tule ottaa käyttöön yleisissä vaaleissa Suomessa, koska sen riskit ovat suurempia kuin hyödyt etenkin varmennettavuuden ja vaalisalaisuuden kannalta.
Asuinpaikan perusteella saamelaiskäräjävaalien äänestäjät ovat kuitenkin eriarvoisessa asemassa. Monesta keskeisestä saamelaiskylästä on pitkä matka postin asioimispisteeseen.
Lähellä Sajosta asuvat äänestäjät voivat palauttaa vaaliasiakirjat vielä perjantaina 27.9.2019 henkilökohtaisesti vaalilautakunnan toimistoon Sajokseen. Kauempana Inarista asuvat joutuvat todennäköisimmin turvautumaan postiin, jonka toimitusaikoja voi olla vaikea arvioida.
Saamelaiskäräjävaalien äänestysjärjestelmää pitäisi päästä kehittämään siihen suuntaan, että vaalien aikaan olisi mahdollista äänestää vaaliautossa. Saamelaisalueella kiertävä vaalibussi sisältyi saamelaiskäräjälakiesityksiin vuosina 2014 ja 2018. Vaalibussi palvelisi yhdenvertaisesti koko saamelaisaluetta ja olisi taloudellisesti toteuttamiskelpoinen.
Vaalibussi ei kuitenkaan pääse kiertämään niin kauan kuin nk. saamelaismääritelmää käytetään tekosyynä jarruttaa koko saamelaiskäräjälain uudistamista. Tämä on väärin saamelaista demokratiaa ja alkuperäiskansa saamelaisten itsemääräämisoikeutta kohtaan.
Annetaan saamelaiskäräjien päättää miten nk. saamelaismääritelmää pitäisi uudistaa, niin saisimme ajanmukaisen äänestysjärjestelmän, joka palvelisi saamelaisia yhdenvertaisesti.
Tämä yhteinen yleisönosastokirjoituksemme Kaisa-Mari Jaman, Anni Koiviston ja Janne Hirvasvuopion kanssa on julkaistu alunperin Kalevassa 18.9.2019.
Vaalipaneeli Helsingissä/Válgapanela Helssegis 3.9.2019: Pirita Näkkäläjärvi, Kaisa-Mari Jama, Anni Koivisto ja Janne Hirvasvuopio
Yli puolet Suomen saamelaisista asuu saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella. Ulkosaamelaiset ovat aiemmin olleet melko näkymätön ryhmä, mutta viime vuosina myös kaupungeissa on luotu uusia tapoja ylläpitää yhteyttä omaan kulttuuriin. Kaupunkisaamelaiset ovat oikeutetusti entistä rohkeammin alkaneet vaatia heille kuuluvien oikeuksien toteutumista.
Mahdollisuus elää oman kulttuurin mukaisesti on tärkeä hyvinvoinnin voimavara, jota pitää tukea sekä saamelaiskäräjien että suomalaisen yhteiskunnan toimesta. Tarvitsemme kaupunkien alueille turvallisia kohtaamispaikkoja.
Esimerkiksi kaupunkien saamelaisyhdistyksiä tukemalla voidaan vahvistaa ulkosaamelaisten kuuluvuutta yhteisöön. Kiinnostusta on tapahtumille, käsityöpiireille, kielikursseille, kalareissuille ja mediasisällöille.
Ulkosaamelaisnuoret ja -lapset vanhempineen kaipaavat erityishuomiota kaikkien kolmen saamen kielen siirtämisessä, koska valtakieli hukuttaa vähemmistökielet helposti alleen. Vaikka kielettömyys ei ole perheiden oma vika, kaatuu lasten päivähoidon tai kielenopetuksen järjestäminen saamelaisalueen ulkopuolella liian usein vanhempien ja vapaaehtoisista koostuvien yhdistysten harteille.
Seuraavalla saamelaiskäräjäkaudella on tärkeää jatkaa rakenteellisen tuen kehittämistä kaupunkisaamelaisyhteisöille. Saamelaiskäräjät voisi ottaa suurempaa roolia esimerkiksi kaksikielisten koululuokkien perustamisen tai etäyhteydellä tarjottavien saamelaisten palvelujen tukemisessa.
Koska saamelaiskäräjien tukea tarvitaan yhä enemmän myös saamelaisalueen ulkopuolella, sen päätöksenteossa täytyy kuulua ulkosaamelaisten ääni. Osallisiksi tarvitaan saamelaisia, jotka tietävät millaista on kasvaa saamelaiseksi kotiseutualueen ulkopuolella kaukana omasta, tärkeästä yhteisöstä.
Saamelaisyhteisöllä ei ole varaa jättää yksin yhtäkään saamelaisalueen ulkopuolella asuvaa saamelaista. Kun heidän yhteytensä saamelaiskulttuuriin lujittuu, niin saamelaisuuden elinvoimaisuus vahvistuu entisestään. Saamelainen, sinun äänesi on tärkeä.
Euroopan neuvoston rasismin ja suvaitsemattomuuden vastainen komissio ECRI joutui jo toistamiseen kehottamaan Suomea ryhtymään toimenpiteisiin saamelaisia koskevan tiedon lisäämiseksi koululaitoksessa ja yhteiskunnassa. ECRI julkaisi uusimman Suomea koskevan raporttinsa 10.9.2019.
Eurohpa ráđi rasismma ja utnohisvuođa vuostásaš komiššuvdna ECRI gárttai jo nuppádassii ávžžuhit Suoma lasihit dieđu sámiid birra skuvllas ja servodagas. ECRI almmustahtii ođđasamos raporttas Suoma birra 10.9.2019.
Christian Åhlund Anáris/Inarissa/in Inari 2014. Photo credit: Council of Europe
ECRI:n huomiot ovat äärimmäisen tärkeitä, sillä ne laittavat Suomelle painetta aloittaa korjaavia toimenpiteitä yhteiskunnan rakenteissa. Suomalainen yhteiskunta rakentuu edelleen ainoastaan suomalaisen maailmankuvan, ajattelun ja kulttuurin varaan. Koululaitos on keskeinen yhteiskunnan rakenne, joka koskettaa kaikkia Suomessa kasvavia, ja jonka kautta Suomessa rakennetaan todellisuutta.
ECRI fuomášumit leat erenoamaš dehalaččat, daningo dat bidjet Supmii deattu álggahit doaibmabijuid divvun dihte servodaga struktuvrraid. Suopmelaš servodat lea huksejuvvon dušše beare suopmelaš máilmmigova, jurddašeami ja kultuvrra vuođul. Skuvla lea guovddáš servodatstruktuvra, mii guoskká buohkaide geat bajásšaddet Suomas, ja man bokte Suomas huksejuvvo duohtavuohta.
ECRI:n raportoija Michael Farrell sanoi News Now Finlandin haastattelussa, että he olivat hieman yllättyneitä, että pohjoismainen valtio oli vähemmän liberaali kuin he olivat toivoneet. Varoitin itsekin saamelaisten sananvapautta käsittelevän LSE-graduni johtopäätöksissä 2017, että voi tuntua hurjalta väittää, että sananvapaus voi olla uhattuna Pohjoismaassa, joka on EIU:n demokratiaindeksin kymmenen kärjessä, mutta niin vain asia on.
ECRI raporterejeaddji Michael Farrell dajai News Now Finlanda jearahallamis, ahte sii ledje vehá hirpmástuvvan, ahte davviriikalaš stáhta lei uhccit liberála go sii ledje sávvan. Váruhin iešge iežan LSE-magisttarbarggus, mii gieđahalla sámiid sátnefriijavuođa, ahte dat sáhttá orrut garra čuočcuhus, ahte sátnefriijavuohta sáttá leat áitojuvvon Davviriikkas, mii lea EIU demokratiijaindeavssa logi buoremusa joavkkus, muhto nu ášši lea.
ECRI suositteli saamelaistiedon lisäämistä jo vuonna 2013 / ECRI ávžžuhii sámi dieđu lasiheami jo jagis 2013
ECRI julkaisi edellisen Suomea koskevan raporttinsa vuonna 2013 ja suositti jo silloin, että Suomen viranomaiset ryhtyvät toimenpiteisiin saamelaiskulttuurin käsittelemiseksi kouluopetuksessa, ja saamelaiskansaa koskevan yleisen tietoisuuden lisäämiseksi enemmistön piirissä.
Suomen viranomaiset ovat vuoden 2013 jälkeen kertoneet ECRI:lle, että Suomessa on suunnitelmia lisätä saamelaiskulttuuritietoutta kouluvuosien 4-6 yhteiskuntaopin/kansalaistaidon opetuksessa. Lisäksi ECRI:lle on kerrottu, että Suomen opetusviranomaiset julkaisivat helmikuussa 2018 lehdistötiedotteen, jossa kouluja kehotettiin viettämään saamelaisten kansallispäivää, ja että saamen kieli ja kulttuuri olivat myös opetushallituksen pääteema Euroopan kulttuuriperintövuoden 2018 juhlallisuuksissa. ECRI pitää näitä kehitysaskelia myönteisiä, mutta ei riittävinä ja tarpeeksi järjestelmällisinä.
ECRI toistaa suosituksensa, että Suomen viranomaiset ryhtyvät toimenpiteisiin saamelaiskulttuurin ja tämän vähemmistön merkityksen käsittelemiseksi kouluopetuksessa hyödyntäen ECRI:n yleistä politiikkaa koskevaa suositusta nro 10 ja käynnistävät kampanjoita saamelaiskansaa koskevan yleisen tietoisuuden lisäämiseksi enemmistön piirissä. Lisäksi viranomaisten tulisi päättäväisesti ponnistella saadakseen asianomaiset paikallisviranomaiset osallistumaan aktiivisesti saamelaisyhteisön jäsenten sosiaaliseen osallistamiseen tähtäävään tutkimukseen ja vuoropuheluun.
ECRI geardduha ávžžuhusas, ahte Suoma eiseváldit galget álggahit doaibmabijuid dan ovdii, ahte skuvllas gieđahallagohtet sámekultuvrra ja dán unnitlogu mearkkašumi nu, ahte geavahit ávkin ECRI almmolaš politihka ávžžuhusa nummir 10. ECRI ávžžuha eiseváldiid maid bidjat johtui kampánjjaid, mat lasihit eanetlogu diđolašvuođa sámi álbmoga birra. Lassin eiseváldit galggašivčče mearrediđolaččat rahčat vai ožžot relevánta báikkálaš eiseváldiid oassálastit aktiivalaččat dutkamuššii ja dialogii, maid ulbmilin lea sihkkarastit sámi servoša lahttuid oassálastima.
Gáldu: ECRI Suoma guoski raporta 2019 (jorgalus: Pirita Näkkäläjärvi)
ECRI on raportista päätelleen kuunnellut saamelaisia tarkasti ja ottanut saamelaisten huolenaiheet tosissaan. ECRI:n jäsenet tuntevat muutenkin saamelaisten tilanteen hyvin, sillä ECRI:n jäsen ja silloinen ECRI:n puheenjohtaja Christian Åhlund Ruotsista vieraili Inarissa talvella 2014. Vierailu ajoittui Euroopan Neuvoston järjestämän saamelaisseminaarin (video) yhteyteen, jossa Åhlund piti puheen ja otti kantaa saamelaisasioihin.
ECRI raporttas vuohttá, ahte sii leat guldalan sámiid dárkilit ja sii leat váldán sámiid fuolaid duođas. ECRI lahttut dovdet muđuige sámiid dili bures, daningo ECRI lahttu ja ECRI dalá ságadoalli Christian Åhlund Ruoŧas finai Anáris dálvet 2014. Son lei mielde Eurohpa ráđi sámi semináras (video), mas son doalai sáhkavuoru ja válddii beali sámi áššiide.
Pirita Näkkäläjärvi 2014 @ Video “Sámi – The People, Their Culture and Languages and the Council of Europe”. Photo Credit: Council of Europe
ECRI nostaa esille myös vihapuheen/ECRI čalmmustahttá maid vaššiságaid
Syyskuussa 2019 julkaistussa raportissaan ECRI ottaa esille myös sen, että saamelaiset joutuvat jokapäiväisessä elämässään yhä kohtaamaan heitä koskevia rasistisia huomioita. ECRI:n mukaan tätä ilmiötä lietsoi vastikään käyty keskustelu Jäämeren ratahankkeesta.
ECRI toteaa, että saamelaisiin kohdistuvat halventavat kommentit ja epäluulot saattavat luoda ilmapiiriä, jossa maan alkuperäisyhteisön jäsenet eivät voi vapaasti ilmaista kulttuuriaan, kuten käyttää kansallisasujaan tai omaa kieltään julkisesti. Raportit vahvistavat myös, että saamelaisasuja esitetään mediassa kielteisessä valossa. Joissain tapauksissa saamelaiset kokevat olevansa pakotettuja piilottamaan tai kieltämään etnisen alkuperänsä välttääkseen heihin kohdistuvaa kielteisiä stereotypioita.
Lähde: ECRI:n Suomea koskeva raportti 2019
Čakčamánus 2019 almmustahttojuvvon raportastis ECRI čalmmustahttá maid dan, ahte sámit gártet juohkebeaivválaš eallimis ain gillát rasistalaš fuomášumiin, mat gusket sin. ECRI mielde dán fenomena lasihii ságastallan Jiekŋameara ruovdegeainnus.
Gáldu: ECRI Suoma guoski raporta 2019 (jorgalus: Pirita Näkkäläjärvi)
ECRI kiinnittää raportissaan yleisemminkin huomiota myös Suomessa lisääntyneeseen vihapuheeseen ja kehottaa ihmisiä raportoimaan viharikoksista. ECRI ehdottaa myös, että Suomessa alettaisiin systemaattisesti keräämään tietoa mm. vihapuhetapauksista. Nämä ovat erittäin hyviä suosituksia, sillä lainsäätäjät ja viranomaiset tarvitsevat luotettavaa tietoa vihapuheesta.
Kolumni on aikaisemmin ilmestynyt Kansanmusiikki-lehdessä 2/2019.
Olen lupautunut joikaajan tuuraajaksi Verta, pornoa ja propagandaa, JUMALAUTA! -ryhmän Propagandaa-konserttiin, mutta minua pelottaa, nolottaa, hävettää.
Häpeä. Kalvava häpeä. Olen saamelainen, mutta minä en osaa joikata kunnolla.
Yritän vuodesta toiseen kuunnella joikumestareitamme ja epätoivoisesti oppia joikaamaan samalla tavalla kuin he. Miksi en kuulosta samalta vaikka kuinka yritän?
Miksi minä en oikeasti osaa joikata? Miksi en löydä joikuäänenmuodostusta? Miksi en osaa värittää ääntäni samalla tavalla kuin Norjan puolen ikäiseni ”oikeat” joikaajat?
Miksi minä en osaa kuin laulaa?
Miksi on niin, että vaikka olen pienestä pitäen harrastanut musiikkia, soittanut soittimia ja läpäissyt musiikkiopiston tutkinnon toisensa perään, niin en taida oman kansani musiikkiperinnettä? Vai juuri siksikö en?
Propagandaa-konsertin konseptiin sopisi joikata joku sukulainen.
Meidän suvussamme joikuperinne on kuitenkin lähes katkennut. Isän lapsuudessa joikua vielä kuuli, mutta lestadiolaisuus kielsi saamelaisen joiun syntinä. Olen sentään pari kertaa kuullut lähisukulaisteni joikaavan – kerran veljeni häissä ja kerran joidenkin juhlien jatkoilla.
Me emme ole ainoa tällainen suku. Ylipäänsä on pieni ihme, että joikuperinne on säilynyt näihin päiviin asti.
Minua ja pikkuserkkuani Anna Näkkäläjärvi-Länsmania joiku on kiehtonut pienestä pitäen. Nuorena harrastimme kansanmusiikkia ja versioimme duona laulukirjoista löytyviä joikuja. Esiinnyimme aina Kaustista myöten. Olen ylpeä siitä, että Annan yhtye Ánnámáret Ensemble on jatkanut siitä mihin me 90-luvulla jäimme.
Anna on viime vuosina tutkinut joikuarkistoista löytyneitä sukumme joikuja. Siellä on myös edesmenneen isoisäni Iiskon joiku. En kuitenkaan pysty tarttumaan siihen, en ainakaan vielä. Iisko-vainaan joikaaminen arkistonauhan perusteella, toisen käden tietona ja huonoilla taidoilla on liian vaikeaa. Liian häpeällistä. Liian kivuliasta.
Saamelaisille perinteiden katkeamattomuus on keskeinen arvo. Perinteet ovat edelleen koko saamelaisen yhteiskunnan pohja. Perinteiden taitajia arvostetaan ja ihaillaan. On kunnia-asia osata perinteitä ja saamen kieltä, ja siirtää niitä jälkipolville.
Onneksi arkistonauhoilta löytyy kaukaisemman Amerikan-sukulaisen Tuomas Näkkäläjärven eli Tom Nakkelan joiku. Sukulaisiamme lähti 1800-luvun lopulla Alaskaan opettamaan inuiiteille poronhoitoa. Olen tutkinut tätä historiaa ja ainoana suvustamme tavannutkin Amerikan-sukulaisiamme.
Joikaan Propagandaa-konsertissa lyhyellä varoitusajalla Tom Nakkelan. Hänen joikunsa on hyvä biisi, tarttuva! (Eikä ihme, sillä Tom oli sukulaiseni Warren Nakkela -vainajan mukaan poromies henkeen ja vereen.) Treenaan takahuoneessa ja loppuillan koko VPPJ-porukka hyräilee Tomia.
Lopputulos lavalla on mielestäni kuitenkin aivan hirveä. Laulan ihan nätisti, joo, mutta en osaa joikata niin kuin arkistonauhalla. En kykene postaamaan videota esityksestäni someen.
Minua hävettää. Minua hävettää, että en osaa joikata kunnolla. Minua hävettää, että perinne on kohdallamme katkennut. Hävettää, että minun joikuääneni on pelkkää laulua. Hävettää, että on niin vaikeaa päästä takaisin sisään oman kansani musiikkiperinteeseen. Hävettää niin että sattuu.
Ozan vel sániid dan buorre dovdui, mii maŋŋebárgga válgapanelas Helssegis bázii!
Giittán lágideaddjiid Inka Musta ja Raila Pirinen, go láhčiide saji hui vuogas ságastallamii sihke sáme- ja suomagillii. (Stuorra erohus dasa, ahte Yle Sápmi válgapanela vahku ovdal lágiduvvui dušše suomagillii.)
Guovttegiel ságastallan ovdánii hui njuovžilit miellagiddevaš gažaldagaid vuođul. Mis lei bures áigi čilget iežamet oainnuid oalle vudolaččat. Evttohassan lei erenoamaš mávssolaš gullat maid eará evttohasat Janne Hirvasvuopio, Kaisa-Mari Jama (mu fuolki Gihtiid bokte!) ja Anni Koivisto sámepolitihkalaš gažaldagain oaivvildit.
Bajimus dovdu panela maŋŋá ikte eahkes lei, ahte mii geahččaleimmet ohcat áššiid mat ovttastahttet min. Vuoikŋa panelas lei, ahte mii geahččaleimmet ovttas hutkat čovdosiid min hástalusaide.
Mii geahččaleimmet válgapanelas huksegoahtit ovttas juoidá mii lea nannosot go ovdal.
Panelas mii eat geahččalan gilvalit (vaikke muhtun erohusat lunddolaččat maid vuhttojedje), muhto doarjut nubbi nuppi. Mii nanniimet nubbi nuppi. Mii geahččaleimmet válgapanelas huksegoahtit ovttas juoidá mii lea nannosot go ovdal.
Giitu maid olbmuide, geat ledje boahtán báikki ala guldalit ja jearrat gažaldagaid!
Livčče dehalaš, ahte Suoma sámediggeválggain čađa beasašivčče maiddái evttohasat, geat leat bajásšaddan sámeguovllu olggobealde dahje gávpogiin. Sis lea dakkár áššedovdamuš, mii sámedikkis dárbbašuvvo vai dat bastá fuolahit, ahte sámit sámeguovllu olggobealde ožžot maid dan doarjaga, man sii dárbbašit.
Válgapanela 2019. Govas gurot ravddas Pirita Näkkäläjärvi, Kaisa-Mari Jama, Raila Pirinen, Inka Musta, Janne Hirvasvuopio ja Anni Koivisto.
Koitan vielä pukea sanoiksi sitä hyvää tunnetta, joka Helsingin tiistaisesta vaalipaneelista jäi!
Kiitän järjestäjiä Inka Mustaa ja Raila Piristä onnistuneen keskusteluympäristön luomisesta sekä saamen- että suomenkielellä. (Suuri ero sille, että Yle Sápmin vaalipaneeli viikkoa aikaisemmin oli järjestetty vain suomeksi.)
Kaksikielinen keskustelu oli sujuvaa mielenkiintoisten kysymysten pohjalta. Meillä oli hyvin aikaa selittää näkemyksiämme melko perusteellisesti. Ehdokkaana oli arvokasta kuulla mitä muut ehdokkaat Janne Hirvasvuopio, Kaisa-Mari Jama ja Anni Koivisto saamelaispoliittisista kysymyksistä ajattelevat.
Päällimmäinen tunne paneelin jälkeen eilen illalla oli, että paneelissa oli sellainen henki, että koitimme etsiä meitä yhdistäviä tekijöitä. Koitimme yhdessä miettiä ratkaisuja saamelaisten kohtaamiin haasteisiin.
Me koitimme vaalipaneelissa alkaa rakentaa yhdessä jotain aiempaa vahvempaa.
Paneelissa emme pyrkineet kilpailemaan (vaikka joitain eroja luonnollisesti alkoi myös löytyä) vaan tukemaan toisiamme. Vahvistimme toisiamme. Me koitimme vaalipaneelissa alkaa rakentaa yhdessä jotain aiempaa vahvempaa.
Kiitos myös kaikille, jotka olitte tulleet paikan päälle kuuntelemaan ja kysymään kysymyksiä!
Toivon sydämestäni, että Suomen saamelaiskäräjävaaleissa läpi pääsee myös ehdokkaita, jotka ovat varttuneet saamelaisalueen ulkopuolella tai kaupungeissa. Heillä on sellaista asiantuntemusta, jota saamelaiskäräjät tarvitsevat, jotta pystytään huolehtimaan, että saamelaisalueen ulkopuolella asuvat saamelaiset saavat sitä tukea, jota he tarvitsevat.
Muitalan Yle Sámi válgamášenis, ahte Mari Boine lea mu ovdagovva. Lean válljen osiid su ČSV-anthemain iežan golbma válgalohpádusa oktavuhtii!
Kerron Yle Sápmin vaalikoneessa, että Mari Boine on esikuvani. Olen valinnut osia hänen ČSV-anthemeistaan kolmen vaalilupaukseni yhteyteen!
I tell in the Yle Sápmi election machine that Mari Boine is my role model. I have chosen parts of her ČSV anthems to illustrate my three election promises!
MAID LOHPIDAN
1. “It šat duolmma mu!” – Lohpidan, ahte in vuollán, vaikke olggobeale fámut geahččalit deaddit, unohastit, delegitimiseret, heađustit ja cielahit min sámiid. Mii sámit leat eamiálbmot, ja eamiálbmogat leat dán áigge ovttaveardásaččat álbmogiiguin, main leat iežaset stáhtat. Mis lea ovttaveardásaš riekti buktit ovdan iežamet oainnuid servodatságastallamiin. Miige eat dárbbaš gillát vaššiságain ja heađusteamis. 2. “Alla hearrá guhkkin Oslos, asttat’ gullat maid mii bivdit?” – Lohpidan joatkit Suoma dálá sámedikki buori barggu nannen dihte sámiid iešmearrideami. Visot sámepolitihkas vuolgá das, ahte mis sámiin, eamiálbmogin, galgá leat riekti mearridit min iežamet áššiin, ovdamearkan gii gullá sámi álbmogii, árbevirolaš ealáhusain, ja eatnamiid ja čáziid geavaheamis. 3. “Muitte don geat su leat oahpahan” – Lohpidan doarjut buot golbma Suomas hállojuvvon sámegiela, ja daid geavaheami, bajásdoallama ja ovddideami. Geavahan ieš álo sámegiela. Fuolahan ahte sámegielat geavahuvvojit Suoma sámedikkis. Fuolahan ahte eatnigiel mánát ja bearrašat ožžot dan doarjaga man sii ánssašit. Fuolahan, ahte sámegielaid giellaealáskahttin joatkašuvvá.
VAALILUPAUKSENI
1. ”It šat duolmma mu! – Enää et paina minua alas!” Lupaan, etten lannistu, vaikka ulkopuoliset voimat yrittävät painostaa, vähätellä, delegitimisoida, häiritä ja mustamaalata meitä saamelaisia. Me saamelaiset olemme alkuperäiskansa, ja alkuperäiskansat ovat nykyään yhdenvertaisia niiden kansojen kanssa, joilla on oma valtio. Meillä on yhdenvertainen oikeus tuoda omat näkemyksemme esille julkisessa keskustelussa. Meidänkään ei tarvitse kärsiä vihapuheesta ja häirinnästä. 2. ”Alla hearrá guhkkin Oslos, asttat’ gullat maid mii bivdit?” – ”Korkea herra kaukana Oslossa, onko sinulla aikaa kuunnella mitä me pyydämme?” Lupaan jatkaa Suomen nykyisten saamelaiskäräjien hyvää työtä saamelaisten itsemääräämisoikeuden vahvistamiseksi. Kaikki saamelaispoliitikassa lähtee siitä, että meillä saamelaisilla, alkuperäiskansana, pitää olla oikeus päättää meidän omista asioistamme, kuten siitä kuka kuuluu saamen kansaan, perinteisistä elinkeinoista, ja maiden ja vesien käytöstä. 3. ”Muitte don geat su leat oahpahan” – ”Muista ketkä hänet ovat opettaneet” Lupaan tukea kaikkia kolmea Suomessa puhuttua saamen kieltä, ja niiden käyttöä, ylläpitämistä ja kehittämistä. Käytän itse aina saamea. Huolehdin, että Suomen saamelaiskäräjillä käytetään saamen kieliä. Huolehdin, että äidinkieliset lapset ja perheet saavat sitä tukea, jonka he ansaitsevat. Huolehdin, että saamen kielten kielenelvytys jatkuu.
WHAT I PROMISE IN THESE ELECTIONS
1. ”It šat duolmma mu!” – ”You don’t push me down any longer!” I promise that I will not give up despite the outside forces that attempt to pressurise, belittle, delegitimise, harass and smear us Sámi. We Sámi are an indigenous people, and indigenous peoples are nowadays equal peoples with those peoples who have their own nation states. We have an equal right to contribute our views to the public discussion. We don’t need to suffer from hate speech and harassment either. 2. ”Alla hearrá guhkkin Oslos, asttat’ gullat maid mii bivdit?” – ”Hey Mr. Almighty down there in Oslo, do you have time to listen to us?” I promise to continue the good work by the current Sámi Parliament in Finland to strengthen the self-determination of the Sámi. Everything in Sámi politics starts from the fact that we Sámi, as an indigenous people, have a right to decide over our own matters, such as the membership in the Sámi people, traditional livelihoods, and the use of land and waters. 3. ”Muitte don geat su leat oahpahan” – ”Remember who have taught them” I promise to support all the three Sámi languages spoken in Finland, and their use, maintenance and development. I will always use the Sámi language myself. I will make sure that Sámediggi uses Sámi languages. I will make sure that children with Sámi language as their mother tongue and their families get the support they deserve. I will make sure that Sámi language revitalisation continues.
VAALJALOPÁDÂSAH
1. “It šat duolmma mu!” – Mun lopedâm, ete jiem vuállán, vâik ulguubeln vyeimih keččâleh teddiđ, unohâstiđ, delegitimisistiđ, hettiđ já ciellâđ mii sämmilijd. Mij sämmiliih lep algâalmug, já algâalmugeh láá taan ääigi oovtâviärdásiih almugijguin, main láá jieijâs staatah. Mist lii oovtâviärdásâš vuoigâdvuotâ pyehtiđ oovdân jieččân uáinuid siärvádâhsavâstâlmáin. Mijgin ep taarbâš killáđ vajesaavâin já hettiimist. 2. “Alla hearrá guhkkin Oslos, asttat’ gullat maid mii bivdit?” – Mun lopedâm juátkiđ Suomâ tááláá sämitige šiev pargo nonnim tiet sämmilij jiešmeridem. Puoh sämipolitiikast vuálgá tast, ete mist sämmilijn, algâalmugin, kalga leđe riehti meridiđ mii jieččân aašijn, ovdâmerkkân kii kulá sämiaalmugân, ärbivuáválijn iäláttâsâin, já enâmij já čaasij kevttimist. 3. “Muitte don geat su leat oahpahan” – Mun lopedâm tuárjuđ puoh kulmâ Suomâst sarnum sämikielâ, já toi kevttim, paijeentoollâm já ovdedem. Mun kiävtám jieš ain sämikielâ. Mun huolâttâm, ete sämikielah kiävttojeh Suomâ sämitiggeest. Mun anan huolâ, ete eenikielâliih párnááh já perruuh uážžuh tom torjuu maid sij ansâšeh. Mun anam huolâ, ete sämikielâi kielâiäláskittem juátkoo.
VAAL-LÅPPÕÕZZ
1. “It šat duolmma mu!” – Låʹppääm, što jiõm vuâllan, håʹt åålǥbeäʹl viõǥǥ ǩiõččlâʹdde teäʹdded, occnjõõššâd, delegitimisâʹstted, heâmmeed da sloiddõõttâd miʹjjid saaʹmid. Mij sääʹm leäʹp alggmeer, da alggmeer lie ânnʼjõžääiʹj õõutverddsa meeraivuiʹm, koin lie jiijjâz riikk. Meeʹst lij õõutverddsaž vuõiggâdvuõtt puʹhtted ouʹdde jiõččân vuäinlmõõžžid õhttsažkåʹddsaǥstõõllmõõžžin. Jeäʹp ni mij taarbâž ǩeâllʼjed vââʹjjsaaǥǥin da heâmmummšest. 2. “Alla hearrá guhkkin Oslos, asttat’ gullat maid mii bivdit?” – Låʹppääm juäʹtǩǩed Lääʹddjânnam ânnʼjõž sääʹmteeʹǧǧ šiõǥǥ tuâi nââneem diõtt saaʹmi jiõččmieʹrreem. Puk sääʹmpolitiikkâst vuâlgg tõʹst, što meeʹst saaʹmin, alggmeeran, âlgg leeʹd vuõiggâdvuõtt mieʹrreed mij jiõččân aaʹššin, ouddmiârkkân ǩii kooll sääʹm meeru, äʹrbbvuõđlaž jieʹllemvuõʹjjin, da määddai da čaaʹʒʒi âânnmõõžžâst. 3. “Muitte don geat su leat oahpahan” – Låʹppääm tuärjjeed pukid kolmm Lääʹddjânnmest mainstum sääʹmǩiõl, da tõid âânnmõõžž, tuõʹllʼjummuž da ooudummuž. Âânam jiõčč pâi sääʹmǩiõl. Huõlam što sääʹmǩiõlid ââʹnet Lääʹddjânnam sääʹmteeʹǧǧest. Huõlam što jieʹnnǩiõllsaž päärna da piârri vuäǯǯa tõn tuärj kååʹtt siʹjjid kooll. Huõlam, što sääʹmǩiõli ǩiõljeälltummuš juätkkai.
Amanda Kauranne joavku VPPJ lihkostuvai koarraáššiin hui bures Propagánda-konsearttas manna čavčča ja dán giđa. Konsearttas lei mielde koarrabihttá, mii áddestalla juoigama (suopmelaš koarraveršuvdna sámi luođis Helgetlágan bielloskálla). VPPJ-joavkku veršuvdna lei hui iešironalaš. VPPJ:a ovdanbuktimis ledje mielde buot koarramanerat, maid sii vel liiggástalle lávddi alde. Koarraveršuvnna ovdda- ja maŋábealde lei sámi veršuvdna seamma luođis (čakčat dan juoiggai Hildá Länsman ja giđđat mun ledjen su sadjásažžan). Guldaleaddji sáhtii ieš veardidit koarraveršuvnna ja sámi luođi ja árvvoštallat kontrástta daid gaskas.
Govva: Nora Malin, Stockmann / Twitter
Ádden muhtun olbmuid reakšuvnnaid YL:a márkanfievrridangovvii, daningo dat sulástahttá márkanfievrridankampánjjaid, mat geahččaledje provoseret garra reakšuvnnaid, ja dan bokte oažžut fuomášumi sin gávppálaš buktagiidda. Dákkárat leamašan ovdamearkan Lumi Accessories márkanfievrridangovva, mas rivgus lei almmáiolbmuid fakegahpir; Gucci báidi, mii sulastahttá blackface-figuvrra ja H&M:a govva, mas čáhppes unnagándda badjelis lea báidi, mas lohká Coolest monkey in the jungle (Arvevuovddi coolamus ápekáhttu). (Geahča BBC:a somevideo áššis)
Almmáiolbmuid fakegahpir lea dan dási symbolihkka, ahte jos suopmelaš duhkoraddágoahtá dainna, nu son seammás provosere áibbas dušši dihtii eamiálbmoga, mii lea muđuige jo hearkkes dilis.
Doalan sáhkavuoru YL:a jahkeávvudoaluin ja lean okta dain, geat jearahallojuvvojit konseartta giehtaprográmmii (dat ledje sohppojuvvon jo ovdal vuosttas márkanfievrridangova almmustahtima), ja boađán sihkkarit hállat dán dáhpáhusa birra. Jusmat olbmot oahpašivčče dán episodas fas juoidá.
Turhaa provosointia lakilla, josta on tullut kulttuurisen omimisen symboli Suomessa
Ylioppilaskuntien Laulajilta on tulossa Noitarumpu. Nyt -niminen konsertti, joka käsittelee muun muassa kulttuurisen omimisen problematiikkaa. Olen autellut konsertin järjestäjiä muun muassa esiintyjien ja ohjelmiston löytämisessä. Konsertin nimestä, konsertin ensimmäisestä markkinointikuvasta sekä sen markkinointitaktiikasta en tiennyt mitään etukäteen ennen kuin näin ne Facebookissa.
Studeanttagotti Lávluid márkanfievrridangovva ja govva VPPJ:a Progagánda-konsearttas ođđajagimánus 2019. Ylioppilaskuntien Laulajien markkinointikuva ja kuva Propagandaa-konsertista tammikuussa 2019. Govva: Ylioppilaskuntien laulajat, Oula-Antti LabbaGovva: Screenshot YouTube-videos YL Male Voice Choir — Joiku — Live at Nikkei Hall, Tokyo, November 14th 2007
On todella hyvä, että korkean profiilin suomalaiset toimijat itse alkavat tarkastella kulttuurista omimista ja mahdollisia omia tekojaan kriittisesti. (Tässä vaivaannuttava video, jolla Ylioppilaskunnan Laulajat imitoi joikua hyvin halventavasti Japanissa vuonna 2007.) Ylioppilaskunnan Laulajien konserttihanke on hyvin tervetullut ja tärkeä puheenvuoro keskusteluun kulttuurisesta omimisesta.
Ensimmäisen markkinointikuvan kohdalla (ja ehkä jopa konsertin nimen kohdalla) taisi kuitenkin valitettavasti tapahtua niin, että sen itsekritiikki ei aukea pelkästään kuvaa katsomalla. Kuoromusiikkiohjelmiston kamalimpia esimerkkejä tuntevat voivat arvata, että kyseessä on itsekriittinen kannanotto joikua imitoiviin kuoroteoksiin.
YL:n konsertin tarkoitus on hyvä, mutta kuvan käyttö oli epäonnistunutta ja olisi vaatinut enemmän rautalangasta vääntämistä.
Amanda Kauranteen VPPJ-työryhmän Propagandaa-konsertissa oli myös aivan loistavan itseironista kritiikkiä suomalaista kuoro-ohjelmistoa kohtaan. Kuoromaneereilla herkutellut Hallinnaluua-numero, joka oli kehystetty saamelaisella versiolla samasta joiusta, toi hienosti esiin kuorojoikuimitaation ja saamelaisen joiun kontrastin. (Syksyllä saamelaisjoiun esitti Hildá Länsman ja kevään konsertissa minä sijaistin Hildáá.)
Ymmärrän joidenkin reaktiot YL:n ensimmäiseen markkinointikuvaan, koska sehän muistuttaa kohuihin perustuvia markkinointitempauksia, joita on nähty viime aikoina mm. Lumi Accessoriesilta (ja vieläpä feikkilakkiin perustuen), H&M:lta ja Guccilta.
YL:n konsertin tarkoitus on hyvä, mutta kuvan käyttö oli epäonnistunutta ja olisi vaatinut enemmän rautalangasta vääntämistä. Harmillista, että emme etukäteen tajunneet neuvoa, että provosoiva ote ei ole se toimivin tässä ajassa.
Miesten feikkilakki on sen luokan symboliikkaa, että sillä leikkiessään suomalainen tulee turhaan provosoineeksi jo muutenkin herkässä tilassa olevaa alkuperäiskansaa.
Olen juhlapuhujana Ylioppilaskuntien Laulajien vuosijuhlassa ja olen yksi haastateltavista konsertin käsiohjelmaan (näistä oli sovittu ennen tämän markkinointikuvan julkaisua), ja puhun varmasti myös tästä aiheesta. Jospa tästä episodista otettaisiin Suomessa vihdoin opiksi jatkoa ajatellen.
Pääkuva: Ylioppilaskuntien Laulajien markkinointikuva ja kuva VPPJ:n Propagandaa-konsertista tammikuussa 2019. Kuvat: Ylioppilaskuntien laulajat, Oula-Antti Labba
Ostin tänään Kalevala Korun uudet Petsamon kolttakorut.
Illalla pääsin seuraamaan Kalevala Korun ja Hálon muotinäytöstä, joka järjestettiin Kalevalan päivän kunniaksi. Malleilla ja monilla katsojilla oli tietysti myös Petsamon kolttakorut yllään!
Kalevala Koru on tänä vuonna palauttanut Petsamon kolttakorut mallistoonsa monenkymmenen vuoden tauon jälkeen. Nyt Petsamon kolttakoruja saa hopeisina. Aikaisemmin niitä tuotettiin pronssisina ja hopeisina.
Kolttanaiset ovat olleet uranuurtajia korvakorujen käyttäjinä
Kuva Ä’vv-museosta 11.7.2020. Kuva: Pirita Näkkäläjärvi
Petsamon kolttakorujen esikuva on vanhan ajan Suonikylästä. Kolttasaamelaiset itse ehdottivat korujen palauttamista koruyhtiön mallistoon. Petsamon kolttakorujen mukana tulee vihkonen, jossa kerrotaan, että kolttanaiset ovat olleet uranuurtajia korvakorujen käyttäjinä. He käyttivät värikkäillä lasi- ja hopeahelmillä koristeltuja korvakoruja, joita pomorikauppiaat toivat idästä.
Nuortalaččat ja Kalevala Koru veahka. Kolttasaamelaisia ja Kalevala Korun väkeä. Govva: Pirita Näkkäläjärvi
Olen iloinen siitä, että Petsamon kolttakoruilla pääsen itsekin olemaan mukana juhlistamassa kolttasaamelaisten asuttamisen 70-vuotisjuhlavuotta!
Petsamon kolttakorut ovat hieno esimerkki siitä, miten koruilla voi olla yhteiskunnallista merkitystä.
Petsamon kolttakorujen palauttaminen juuri tänä vuonna on tärkeä symboli. Koruilla voi tuoda esille sitä mikä yhteiskunnassamme on tärkeää. Näillä koruilla kuka tahansa voi osoittaa tukeaan kolttasaamelaisten juhlavuodelle. Petsamon kolttakorut kutsuvat meidät kaikki juhlimaan yhdessä kolttasaamelaisten kanssa – ei vain kolttien merkkivuotta vaan myös sitä, että heidän kielensä ja kulttuurinsa elävät! Sillä, että Petsamon kolttakorut on tuottanut yksi Suomen arvostetuimmista korumerkistä, on tietysti myös suuri merkitys.
Kalevala Koru on aina ollut yhteiskunnallinen toimija.
Kalevala Koru syntyi vuonna 1937. Naisten toimikunta alkoi silloin myydä koruja, joiden esikuvina olivat Suomen kansallismuseon kokoelmien muinaiskorut. Koruilla naiset rahoittivat patsaan suomalaisten naisten kunniaksi.
Kalevala Koru Oy:n omistaa Kalevalaisten Naisten Liitto ry. Yrityksen mukaan sen osingolla tuetaan suomalaista kulttuurityötä. Kalevala Korun Kulttuurisäätiö jakaa vuosittain apurahoja suomalaisen kulttuuriperinnön ylläpitämiseen, kehittämiseen ja tutkimukseen.
Sápmelaččain lea seammalágan riekti sátnefriijavuhtii go suopmelaččainge. Mis lea vuoigatvuohta sátnefriijavuhtii Suoma stáhtaborgárin, muhto maiddái eamiálbmot sámiid lahttun.
Dán áigge álbmogiidgaskasaš riekti atná sápmelaččaid dásseárvosaš álbmogin eará álbmogiiguin, vaikke mis ii leatge iežamet stáhta. Eamiálbmogat leat dálá jurddašeami mielde ovttaveardásaččat eará álbmogiiguin.
Danin miige eat dárbbaš gillát vaššiságain, heađušteamis, cielaheamis ja jávohuhttimis.
Mu pro gradu- nappo magisttarbargu, man čállen London School of Economicsis 2017 čalmmustahtii dan, ahte sámiid sátnefriijavuohta lea áitojuvvon Suomas. Vaikke Suopma lea okta máilmmi eanemus ovdánan Davviriikkain, de lihkká servodagas leat fámut, mat geahččalit deaddit sámiid rievtti cealkit iežaset oaiviliid friija.
Govas (gur.): Daniel Malpica, Heikki Jokinen, Oula Silvennoinen, Veera Tyhtilä, Pirita Näkkäläjärvi, Nina Honkanen, Clas Zilliacus ja Riku Räihä.
Čálli lea media- ja gulahallansuorggi magisttar (with Distinction) London School of Economicsis ja gávpediehtágiid magisttar Helssega gávpeallaskuvllas. Son barggai Yle Sámi hoavdan 2012–2017.
Pirita Näkkäläjärvi 
Mun válljejuvvojin sámediggeválggain Suoma sámedikki áirasin Anáris badjái 2020–2023. Váimmolaš giitosat mu jienasteaddjiide!
Minut valittiin saamelaiskäräjävaaleissa Suomen saamelaiskäräjien edustajaksi Inarista kaudelle 2020–2023. Sydämelliset kiitokset äänestäjilleni!
I was elected to the Sámi Parliament of Finland from Inari for 2020–2023. I cordially thank my voters!