Työ- ja elinkeinoministeriön kaivoslain kuulemis- ja keskustelutilaisuus 15.9.2020. Bargo- ja ealáhusministeriija ruvkelága gullan- ja ságastallandilálašvuohta 15.9.2020. (YouTube-tallenne)
Olen Pirita Näkkäläjärvi Ei kaivoksia Suomen Käsivarteen -liikkeestä. Kiitän mahdollisuudesta puheenvuoroon. Aluksi pari sanaa liikkeestämme ja sen jälkeen keskityn saamelaisten alkuperäiskansaoikeuksiin.
Ei kaivoksia Suomen Käsivarteen -liikkeellä on kansalaisyhteiskunnan laaja tuki ympäri maata. Keräsimme viime kesänä yli 37 000 nimeä adressiin, jonka viesti oli, että emme halua kaivosalan toimintaa Käsivarteen, jonka elinvoima perustuu puhtaan luonnon kestävään käyttöön.
Hyvät kuulijat, Käsivarsi ja koko saamelaisalue ovat alkuperäiskansa saamelaisten koti. Meillä ei ole muuta paikkaa, missä harjoittaa perinteisiä elinkeinojamme. Ne puolestaan kannattelevat kaikkia saamen kieliä ja meidän kulttuuriamme. Alkuperäiskansa saamelaisten perustuslailliset oikeudet tulee aidosti turvata kaivoslain uudistuksessa, sillä saamelaiset eivät ole sidosryhmä vaan saamelaiset ovat oikeudenomistajia.
Meille esitellyssä luonnoksessa hallituksen esitykseksi (HE) uudeksi kaivoslaiksi on hyviä aineksia. Siinä sanotaan, että alkuperäiskansa saamelaisten oikeus ylläpitää ja kehittää kieltään ja kulttuuriaan on katsottava niin perustavanlaatuiseksi oikeudeksi, että saamelaiskäräjillä ja kolttien kyläkokouksella on jatkossa oltava valitusoikeus varauspäätöksiä koskevissa asioissa. Lisäksi jäljennös varauspäätöksestä olisi jatkossa toimitettava saamelaiskäräjille ja kolttien kyläkokoukselle.
Arvoisa kaivoslakityöryhmä, näiden ehdotusten suunta on oikea. Liikkeemme on kuitenkin toistuvasti tuonut esille, että kaivoslain uudistuksessa ei pelkkä viilaaminen riitä. Tähän mennessä esitelty HE-luonnos jää valitettavasti monilta osin vasta viilailujen tasolle eikä vaikuta kokonaisuudistukselta.
Liikkeemme on tuonut esille, että saamelaisalue pitää uudessa kaivoslaissa määritellä no go -alueeksi. Saamelaisalue pitäisi rauhoittaa varauksilta, malminetsintäluvilta, kaivosluvilta ja vastaavilta. Vähintäänkin saamelaisille pitää turvata aito vaikuttamismahdollisuus kaivoksia koskevaan päätöksentekoon saamelaisalueella. HE-luonnoksessa ehdotetaan kunnille oikeutta päättää kaavoituksella, onko kaivostoiminta mahdollista kunnan alueella. Tämä ei riitä turvaamaan saamelaisten oikeusasemaa. Uudessa kaivoslaissa, ja myös tulevassa saamelaiskäräjälain uudistuksessa, pitää turvata oikeutemme vapaaseen ja tietoon perustuvaan ennakkosuostumukseen, ml. aidot neuvottelut ja vaikutusten arviointi. Vaikutusten arvioinnissa tulee ottaa huomioon alueen käyttömuotojen kumulatiiviset vaikutukset saamelaisten oikeuteen harjoittaa kulttuuriaan sekä huomattavan haitan kielto.
Ennakkosuostumuksen periaatteen, vaikutusten arvioinnin ja heikentämiskiellon tulee olla vahvemmin koko uuden kaivoslain pohjana. Mitään uutta ei kuitenkaan tarvitse keksiä kaivoslakia varten. Mm. perustuslaista, KP-sopimuksesta ja alkuperäiskansojen oikeuksien julistuksesta löytyvät selkeät nuotit. Ohjeistusta Suomen oloihin löytyy oikeusministeriön neuvotteluvelvoitemuistiosta ja esimerkiksi Miltä sopu näyttää -hankkeen tiivistelmästä saamelaiskulttuurin heikentämiskiellosta.
Mun lean Pirita Näkkäläjärvi Ii ruvkkiid Suoma Giehtaruohttasii -lihkadusas. Giittán vejolašvuođas sáhkavurrui. Vuos moadde sáni min lihkadusas ja dan maŋŋá vuojun sámiid eamiálbmotrivttiide.
Ii ruvkkiid Suoma Giehtaruohttasii -lihkadusas lea nana álbmotservoša doarjja miehtá Suoma. Mi čokkiimet mannan gease badjel 37 000 nama adressii, mii buvttii ovdan, ahte mii eat hálit ruvkesuorggi doaimmaid Giehtaruohttasii, mii eallá buhtes luonddu suvdilis geavaheamis.
Buorit guldaleaddjit, Giehtaruohtas ja olles sámeguovlu lea eamiálbmot sámiid ruoktu. Mii ii lea eará sadji, gos hárjehit min árbevirolaš ealáhusaid. Dat fas guddet buot sámegielaid ja min kultuvrramet. Eamiálbmot sámiid vuođđolágalaš rivttiid galgá duođaid dorvvastit ruvkelága ođastusas, daningo sámit eai leat čanusjoavku ‒ sámit leat riekteoamasteaddjit.
Midjiide ovdanbuktojuvvon hápmosis ráđđehusa evttohussan (RE) ođđa ruvkeláhkan leat buorit oasit. Das daddjojuvvo, ahte eamiálbmot sámiid rievtti doalahit ja ovddidit gielaset ja kultuvrraset ferte oaidnit nu prinsihpadási riektin, ahte Sámedikkis ja nuortalaččaid giličoahkkimis ferte dás duohko leat váidinriekti várrenmearrádusáššiin. Lassin kopiija várrenmearrádusas galga sáddejuvvot Sámediggái ja nuortalaččaid giličoahkkimii.
Árvvus atnojuvvon ruvkeláhkabargojoavku, dát evttohusat leat jo rivttes guvlui. Min lihkadus lea goittotge máŋgii buktán ovdan, ahte ii reahkká, ahte ruvkelága ođastusas dahkkojuvvojit uhca šliipemat. Dán rádjai ovdanbuktojuvvon RE-hámus báhcá váidalahtti máŋgga oasis easka šliipema dássái iige dat oro leamen ollislaš ođastus.
Min lihkadus lea buktán ovdan, ahte sámeguovllu galgá ođđa ruvkelágas meroštallat no go -guovlun. Sámeguovllu galgá ráfáidahttit várremiin, málbmaohcanlobiin, ruvkelogiin ja sullasaččain. Unnimustá sámiide galgá dorvvastit duođalaš váikkuhanvejolašvuođa ruvkemearrádusaide sámeguovllus. RE-hápmosis lea evttohus, ahte gielddaide addojuvvo riekti mearridit lávvema bokte, ahte leatgo ruvkedoaimmat vejolaččat gieldda guovllus. Dát ii dorvvas sámiid riektesajádaga. Ođđa ruvkelágas, ja maiddái boahttevaš sámediggelága ođastusas, galgá dorvvastit min vuoigatvuođa friddja, diehtui vuođđuduvvi, ovddalgihtii addojuvvon miehtamii, mii sisttisdoallá duođalaš ráđđádallamiid ja váikkuhusaid guorahallama. Váikkuhusaid guorahallamis galgá váldit vuhtii guovllu iešguđet geavahanvugiid kumulatiiva váikkuhusaid sámiid riektái hárjehit kultuvrraset sihke mearkkašahtti hehttehusa gildosa.
Ovdamiehtama prinsihpa, váikkuhusaid guorahallan ja heajuidahttingielddus galget leat nannosabbot olles ođđa ruvkelága vuođđun. Maidege ođđa ii goittotge dárbbaš kekset ruvkelága várás. Ee. vuođđolágas, KP-soahpamušas ja UNDRIP:as gávdnojit niesttit. Rávvagat Suoma diliige gávdnojit riekteministeriija ráđđádallangeatnegasvuohtamuitočállosas ja ovdamearkan Makkár soabalašvuohta lea olggosoaidnit -fidnu čoahkkáigeasus sámekultuvrra heajuidahttingildosis.
Lohppii dajan, ahte doarjjon dán dilálašvuođas hállan eará Ii ruvkkiid Suoma Giehtaruohttasii -joavkku ovddasteaddjiid Minna Näkkäläjärvi, Janne Hirvasvuopio ja Anni-Helena Ruotsala oainnuid ja evttohusaid. Paljon kiitoksia, olu giitu.
Pirita Näkkäläjärvi gáktebeaivve/saamenpukupäivänä 10.9.2020
Árvvus atnojuvvon ministtarat ja buorit guldaleaddjit, arvoisat ministerit ja hyvät kuulijat,
Nimeni on Pirita Näkkäläjärvi ja olen Suomen Saamelaiskäräjien jäsen. Kiitämme kutsusta valtioneuvoston ihmisoikeusselonteon kuulemiseen. Nostan esiin alkuperäiskansa saamelaisten itsemääräämisoikeuden.
Suomen ratifioimaa kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevaa yleissopimusta (ns. KP-sopimusta) valvova YK:n ihmisoikeuskomitea julkaisi viime vuonna kaksi ratkaisua valituksiin saamelaiskäräjävaaleihin liittyvistä korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuista. Ihmisoikeuskomitea totesi ratkaisuissaan, että Suomi loukkasi KP-sopimuksen 25 artiklaa sekä yksin että yhdessä 27 artiklan kanssa ja tulkittuna 1 artiklan valossa.
KP-sopimuksen mukaan sopimusvaltio on velvollinen hyvittämään ihmisoikeusloukkauksen, milloin sellainen on todettu. Ihmisoikeuskomitea totesi, että Suomi on velvollinen tarkistamaan saamelaiskäräjälain 3 §:n eli nk. saamelaismääritelmän varmistaen, että saamelaiskäräjävaalien kriteerit äänioikeudelle on määritelty, ja niitä käytännössä sovelletaan tavalla, joka vastaa saamen kansan oikeutta harjoittaa sisäistä itsemääräämisoikeutta. Suomi on myös velvollinen ryhtymään kaikkiin tarvittaviin toimiin sen varmistamiseksi, että vastaavilta loukkauksilta vältytään tulevaisuudessa.
Hyvät kuulijat, alkuperäiskansojen oikeudet ovat jo pitkään kuuluneet Suomen kansainvälisen ihmisoikeuspolitiikan painopistealueisiin. Suomen ihmisoikeustilanteen osalta onkin merkittävä puute, ettei Suomi ole kyennyt tyydyttävästi kaikilta osin ratkaisemaan alkuperäiskansa saamelaisten oikeuksiin liittyviä kysymyksiä eikä ole edelleenkään tehnyt kaikkea varmistaakseen, että alkuperäiskansa saamelaiset voivat nauttia itsemääräämisoikeudesta, mukaan luettuna oikeudesta määrätä kansana jäsenyydestään tapojensa ja perinteidensä mukaisesti.
Saamelaiskäräjät odottaa valtiolta toimintaa, aktiivista roolia ja yhteistyöhalua tilanteen ratkaisemiseksi. Paljon kiitoksia, olu giitu.
Mu namma lea Pirita Näkkäläjärvi ja lean Suoma Sámedikki áirras. Mii giitit bovdehusas stáhtaráđi olmmošriektečilgehusa gullamii. Lokten ovdan eamiálbmot sápmelaččaid iešmearridanrievtti.
ON olmmošriektekomitea gohcá Suoma ratifiseren álbmot- ja politihkalaš rivttiid oktasašsoahpamuša, ng. KP-soahpamuša. Olmmošriektekomitea almmustahtii diibmá guokte čovdosa váidagiidda, mat guske alimus hálddahusrievtti mearrádusaid sámediggeválggain. Olmmošriektekomitea dajai čovdosiin, ahte Suopma rihkui KP-soahpamuša 25 artihkkala sihke okto ja ovttas 27 artihkkaliin, ja go dulkojuvvo 1 artihkkala bokte.
Suomen Saamelaiskäräjien tämän vaalikauden tärkein asia on auttaa valtiota tarkistamaan nk. saamelaismääritelmän, kuten Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeuskomitea on Suomea 1.2.2019 velvoittanuttekemään. YK:n ihmisoikeuskomitean ratkaisut eivät ole mitä tahansa moitteita tai suosituksia. Asiassa on kyse ihmisoikeusloukkauksesta.
Aloitan tämän blogikirjoituksen samalla asialla, josta käytin puheenvuoron Suomen Saamelaiskäräjien täysistunnon 26.6.2020 toimintakertomuskeskustelussa, mutta laajennan lisäksi yksityiskohtiin, joita ei ollut mahdollista käsitellä lyhyessä puheenvuorossa.
Lue Saamelaiskäräjien täysistunnosta 26.6.2020 lisää Janne Hirvasvuopionblogista.
Toimintakertomuksen alussa tärkeimmät asiat: vaalit ja ihmisoikeuskomitean ratkaisut
Suomen Saamelaiskäräjien täysistunto hyväksyi perjantaina 26.6.2020 vuoden 2019 toimintakertomuksen. Se alkaa puheenjohtajan katsauksella, jossa tuodaan heti alussa esille kaksi tärkeää asiaa.
Ensimmäinen tärkeä asia on Suomen Saamelaiskäräjien vaali 2019. Vaalien tuloksena me edustajat saimme saamen kansalta luottamuksen olla Saamelaiskäräjien jäseniä ja tehdä sieltä käsin töitä alkuperäiskansa saamelaisten itsemääräämisen eteen. Arvostan saamelaiskäräjävaaleja korkealle. Pidän myös Saamelaiskäräjien vaalilautakunnan työtä korkeassa arvossa ja näen, että on äärimmäisen tärkeää, että vaalilautakunnalla on vahva itsemääräämisoikeus. Omasta puolestani haluan kiittää Suomen Saamelaiskäräjien vaalilautakuntaa hyvästä, kovasta ja periksiantamattomasta työstä saamelaisten itsemääräämisoikeuden säilyttämisen ja vahvistamisen eteen ‒ jälleen kerran.
YK:n ihmisoikeuskomitea sanoo, että Suomen valtio on velvollinen (is obligated) tarkistamaan saamelaiskäräjälain 3 §:n eli nk. saamelaismääritelmän. Tarkistamisen yhteydessä YK:n ihmisoikeuskomitean mukaan pitää varmistaa, että saamelaiskäräjävaalien kriteerit äänioikeudelle on määritelty tavalla, joka kunnioittaa saamen kansan oikeutta harjoittaa sisäistä itsemääräämisoikeutta. Samalla tavalla tarkistamisen yhteydessä pitää varmistaa, että saamelaiskäräjävaalien kriteerejä äänioikeudelle sovelletaan käytännössä tavalla, joka kunnioittaa saamen kansan oikeutta harjoittaa sisäistä itsemääräämisoikeutta.
YK:n ihmisoikeuskomitea sanoo, että Suomen valtiolla on velvollisuus (is also under an obligation) ryhtyä kaikkiin tarvittaviin toimiin vastaavien oikeudenloukkausten estämiseksi tulevaisuudessa.
Tausta: Ihmisoikeusloukkaus
YK:n ihmisoikeuskomitean ratkaisut julkaistiin helmikuussa 2019. Ratkaisut koskevat Suomen korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) päätöksiä vuosina 2011 ja 2015, joilla KHO päästi Suomen Saamelaiskäräjien vaaliluetteloon 4 + 93 henkilöä Saamelaiskäräjien toimielinten päätösten vastaisesti.
Kyseessä on ihmisoikeusloukkaus.
YK:n ihmisoikeuskomitea tuli siihen tulokseen, että KHO:n päätökset rikkovat ihmisoikeuksia. Kyseessä on nk. KP-sopimuksen loukkaus, tarkemmin sanoen YK:n kansalais- ja poliittisten oikeuksien kansainvälisen yleissopimuksen artiklan 25 loukkaus sekä yksin että yhdessä artiklan 27 kanssa ja tulkittuna artiklan 1 valossa.
(Artikla 25 koskee poliittisia osallistumisoikeuksia, artikla 27 vähemmistöjen oikeuksia ja artikla 1 kansojen itsemääräämisoikeutta. KP-sopimus on yksi YK:n ihmisoikeussopimuksista ja se tuli Suomessa voimaan vuonna 1976.)
Merkitys ja momentum: Suomi on velvoitettu korjaamaan tilanteen
YK:n ihmisoikeuskomitean päätökset ovat lopullisia, vaikka Suomen Saamelaiskäräjien täysistunnossa 26.6.2020 vielä levitettiinkin virheellistä tietoa asiasta.
YK:n ihmisoikeuskomitean ratkaisuissa ei myöskään ole kyse pelkästään moitteista tai suosituksista, kuten mediakeskustelun perusteella voi saada kuvan. Kyse on YK:n KP-sopimuksen loukkauksesta.
Niissä maissa, joiden pyrkimyksenä on kunnioittaa ihmisoikeuksia, YK:n ihmisoikeuskomitean ratkaisut voidaan käytännössä rinnastaa tuomioistuinten päätöksiin.
YK:n ihmisoikeuskomitean päätöksillä on suuri merkitys, koska ne pistävät vauhtia saamelaiskäräjälain uudistamiseen Suomessa.
Päätöksillä on suuri merkitys, koska ne pistävät vauhtia saamelaiskäräjälain uudistamiseen Suomessa.
Suomen täytyy korjata tilanne ja varmistaa, että vastedes saamelaisten itsemääräämisoikeutta alkuperäiskansana kunnioitetaan. Saamelaiskäräjillä meidän pitää auttaa valtiota korjaamaan tilanne sellaiseksi, että se noudattaa alkuperäiskansojen oikeuksia, esimerkiksi YK:n julistusta alkuperäiskansojen oikeuksista eli UNDRIP:iä.
YK:n ihmisoikeuskomitean ratkaisuilla pitää mielestäni olla vaikutus sekä nk. saamelaismääritelmän sisältöön että tulkintaan.
Esimerkiksi, nk. saamelaismääritelmä pitää korjata sellaiseksi, että Suomen saamelaisten virallinen edustaja Saamelaiskäräjät voi sen viimein hyväksyä. (Suomen Saamelaiskäräjät ei ole koskaan hyväksynyt vuonna 1996 voimaan tullutta nk. saamelaismääritelmää, joka on edelleen voimassa.) Nk. saamelaismääritelmän itseidentifikaation merkitys tulee jatkossakin olla, että henkilö antaa luvan vaaliluetteloon merkitsemiseen, koska ketään ei voi (muun muassa toisen maailmansodan tapahtumien vuoksi) vastoin hänen omaan tahtoaan merkitä luetteloon, joka voidaan tulkita etniseksi rekisteriksi. Nk. saamelaismääritelmän objektiivisten kriteerien tulee ensisijaisesti perustua saamen kieleen ensimmäiseksi opittuna kielenä. Nk. lappalaiskohta pitää pyyhkiä saamelaiskäräjälaista pois, koska termi lappalainen viittaa vanhoissa asiakirjoissa henkilön elinkeinoon, ei etnisiteettiin.
Lisäksi, nk. saamelaismääritelmän tulkintaa pitää viedä siihen suuntaan, että saamelaisten itsemääräämisoikeutta alkuperäiskansana (ml. oikeus päättää oman kansan jäsenyydestä) vahvistetaan ja todella kunnioitetaan ‒ eikä se suinkaan mene taaksepäin.
Álggahan dán bloggačállosa seamma áššiin, mas geavahin sáhkavuoru Suoma Sámedikki dievasčoahkkima doaibmamuitalusságastallamis 26.6.2020, muhto joatkkan de vel čiekŋalabbui go ovtta sáhkavuorus lea vejolaš mannat.
Lue Saamelaiskäräjien täysistunnossa 26.6.2020 pitämästäni, YK:n ihmisoikeuskomitean ratkaisuja käsittelevästä puheenvuorostani suomeksi lyhyesti Janne Hirvasvuopionblogista.
Doaibmamuitalusa álggus dehalamos áššit: válggat ja olmmošriektekomitea čovdosat
Oassálastin riikka tv:a prográmmaide lea álo riska sámiide. Dán beaivegirjjis muitalan proseassas ja jurdagiin Svenska Yle dokumeantta Jag är same duohken.
6.6.2020
Svenska Yle sámedokumeanta Jag är same bođii Yle Areenai, ja seamma beaivve almmustuvai maiddái artihkkal Från Enare till Helsingfors ‒ nio bilder av att vara same idag. Ožžon lihkus lohkat ovddalgihtii artihkkala osiid, mat guske mu, ja evttohit njulgemiid faktafeaillaide, mat ledje ain báhcán tekstii, vaikke dokumentarista lei bargan sámeáššiiguin čavčča 2019 rájes.
Govva dokumeanttas Jag är same. Govva: Svenska Yle
Ledjen beassan gullat iežan osiid dokumeanttas jietnabáddin ovddalgihtii, muhto lihkká ballen oaidnit ollisvuođa. Ledjego dokumentii báhcán áššefeaillat sámiid birra? Maid osiid mu viđa jearahallamis Ijahis ijas, PwC:s, olgoministeriijas, Kiasmas ja Sámedikki ortniiduvvančoahkkimis dokumentarista lei geavahan? Man rollii dokumentarista lei mu bidjan vs. eará olbmot dokumeanttas?
Loahppaboađus lei goittotge lihkus áibbas buorre. Dokumeanta addá ovtta gova sámi servošis Suoma bealde ja gudnejahtan journalistta válljemiid.
Jearahallama maŋŋá čállen ustibii dieđu, ahte vásáhus lei lossat. Lossat danin, ahte fáttát ledje nu olu, ja danin, go juohke gažaldahkii fertii geahččalit vástidit nu bures, ahte lea áibbas seamma mii vástádus geavahuvvo ja man oktavuođas.
PS. Lávvardaga maŋŋá Svenska Yle joavku lei mearridan, ahte sii hálidit joatkit mu eallima čuovvuma Helssegis. Danin sii hálidedje govvet, go lávkejin Helssega-girdái sotnabeaivve.
Golggotmánu álgu 2019
Vuosttas deaivvadeapmi Svenska Yle joavkkuin Helssegis. Sii hálidedje govvet mu mu gávpotbirrasis. Bargen dalle fitnodatgávperáđđeaddin PwC:s ja ožžon bargoaddis lobi buktit govvenjoavkku firpmá almmolaš lanjaide. Svenska Yle ii dieđusge sáhttán govvet mu bargamin min kundariid luhtolaš prošeavttaiguin. Mis lei goittotge barggu vuolde PwC oassálastin Sámedikki ordnen sámi giellavahkkui. (Jorgalin PwC árvvuid davvisámegillii ja dagaimet dain screensavera, mii jorai 1200 PwC bargi dihtoriin miehtá Suoma guokte(!) vahku.) Svenska Yle oaččui govvet giellavahku válmmaštallama ovttas PwC gulahallanolbmuiguin. Dát oassi ii goittotge geavahuvvon dokumeanttas.
Sámi giellavahku 2019 várás jorgalin PwC árvvuid davvisámegillii ja dagaimet dain screensavera, mii jorai 1200 PwC bargi dihtoriin miehtá Suoma guokte(!) vahku. Govva: Pirita Näkkäläjärvi
Giellačoahkkima maŋŋá dokumentarista dagai nuppi guhkes jearahallama muinna. Das bođii várra guhkit go mun ja sii ledje plánenge, daningo sis ledje nu viiddes gažaldagat, ahte daid čilgemii vuđolaččat manai olu áigi. Dán jearahallamis ii dáidán geavahuvvot tv-prográmmas geavatlaččat mihkkege. Sivvan lei várra dat, ahte mannen nu detáljadássái sámi ásaidahttingažaldagaide, eananvuoigatvuođaide ja sámediggelága riektehistorjjálaš teknihkálašvuođaide, ahte daid lei menddo váttis bidjat oassin oanehis tv-dokumeantta.
(Dát lei muđui sámediggeválggaid maŋŋá ja sáhka lei maid das, ahte makkár plánat mus leat politihkás.)
Golggotmánu loahppa 2019
Deaivvaimet fas govvenjoavkkuin Helssegis. Iđđes Svenska Yle lei čuovvumin mu olgoministeriijas, gosa ođđa árktalaš ja antárktalaš ambassadevra Petteri Vuorimäki lei bovden mu. Sivvan galledeapmái lei Students on Ice -fidnu, gos ledjen borgemánus 2019 Kalaallit Nunaatis ja Davvi-Kanadas vuosttas EU sádden skuvlejeaddjin. Svenska Yle oaččui govvet deaivvadeami álggus, muhto loahpas báziimet ságastallat dušše gaskaneamet olgoministeriija veagain. Govat deaivvadeami álggus eai goassege geavahuvvon tv-prográmmas.
Olgoministeriija maŋŋá Svenska Yle govvenjoavku hálidii deaivat Kiasmas. Sii hálidedje govvet mu geahččamin Outi Pieski installašuvnna ja Marja Helander filmma. (Danin mus lei gákti badjelis Kiasmas, go ledjen boahtimin olgoministeriijas.) Čaibmen govvenjoavkui, ahte dás boahtá dakkár Pirita Näkkäläjärvi Looking At Things -dokumeanta. Dáiddagovvemiid maŋŋá dagaimet oanehis jearahallama, mii gieđahalai eanaš dan, man unnán suopmelaš servodagas lea diehtu sámiid birra ja man olu sámit gártet skuvlet váldoálbmoga áibbas vuođđoáššiin. Dán jearahallamis ii dáidán boahtit mihkkege prográmmii.
Skábmamánnu 2019
Dokumentarista lei geahččamin, go Venetsia biennálas 2019 Suoma ovddastan filbma The Killing of Čáhcerávga, mas juigen ja čájáhallen, čájehuvvui vuosttas háve Helssegis. Govvejeaddji ja jietnaalmmái eaba lean mielde, nu ahte dán dáhpáhusas ii boahtán mihkkege dokumentii. Suddu, daningo dán fidnus mun ledjen dahkkin ja dáiddarin inge beare geahččamin eará olbmuid dahkan dáidaga.
Oassi The Killing of Čáhcerávga -filmmas Venetsia biennálas 2019. Video: Pirita Näkkäläjärvi
Guovvamánnu 2020
Svenska Yle bođii nuppe háve Anárii govvet Sámedikki ortniiduvvančoahkkinvahkus. Gearggaimet deaivat easka justa ovdal ortniiduvvančoahkkima álggu dan meare, ahte govvejeaddji bijai munnje mikrofovnna. Sii hálidedje govvet ja báddet dan, go Sámediggi ja mun lávlluimet Sámi soga lávlaga.
Dalán lávluma ja nammačuorvuma maŋŋá dáhpáhuvai oalle erenoamaš episoda, mas dokumentarista beasai ieš vásihit makkár doaibman sámeáššiiguin lea. Moadde suomamielat sámediggeáirasa dahke nummira das, ahte Svenska Yle joavku lei govvemin almmolaš Sámedikki čoahkkimis. Nubbi dokumeantadahkki Suvi West, guhte lei maid govvemin báikki alde, dajai Yle Sámi jearahallamis, ahte su mielas ahte gažaldagas lei sensureren- ja jávohuhttiniskkadeapmi, ja vuohki mainna geahččalit jaskkodahttit rabas ságastallama ja giddet daid olbmuid njálmmi, geat figget buktit áššiid ovdan.
Sámediggeáirasat Inka Kangasniemi ja Anu Avaskari háliideigga ráddjet dokumentáraid govvema Sámedikki ortniiduvvančoahkkimis Anáris odne guovvamánu 27. beaivve. Kangasniemi válddii ovdan sáhkavuorustis dan, ahte dokumentáraid govvemis ii leat boahtán ovddalgihtii diehtu sidjiide, ja son háliida diehtit, makkár oktavuođas son čájehuvvo dokumentárain.
– Mun bivddášin, ahte in oidnošii govain ja mu eai filbmešii.
Kangasniemi gáibidii dokumeantadahkkiin čilgehusaid dokumeanttaid sisdoaluin e-boasta bokte. Yle Sápmi ii leat velá ožžon Inka Kangasniemi kommenteret sávaldagas govvengildosis.
Dokumeantadahkki Mikaela Weurlander Svenska Yles muitalii čoahkkima álggus iežas prošeavttas, man sii leat govvemin ja čilgii, ahte almmolaš sajis galggašii leat lohpi govvet. Weurlander namuhii, ahte sii leat dahkamin diimmu guhkkosaš dokumentára, mas muitalit sápmelaččain ja masa leat jearahallan máŋggaid olbmuid.”
Dát episoda lei áibbas dárbbašmeahttun. Dieđán maid, ahte váidaleaddjiide lei sáddejuvvon ovddalgihtii oalle dárkilis diehtu das, maid ja masa Svenska Yle lea Sajosis govvemin. Na, nuppe dáfus lei buorre, ahte dokumeantajoavku gárttai ieš vásihit dán. Ja váidaleaddjit fas dahke sámiide bálvalusa, go gilde iežaset govvema dokumentii. Seasttašuvaiba sadji ja mielde ii boahtán sin disinformasuvdna ja populisma.
Mu virggálaš sámediggegovva 2020‒23. Govva: Ville-Riiko Fofonoff / Sámediggi
Svenska Yle jearahalai mu vel oktii ortniiduvvančoahkkima nuppi beaivve lunšabottus. Mus lei hui fámuiduvvan dovdu ja muitalin rámis mo min sámemielat áirasiid joavku lei nákcen jorgalit sátnejođiheaddjigilvvu Tuomas Aslak Juuso vuoitun jienaiguin 16‒5. Muitalin maid, man buorre dovdu lei leat válggaiguin válljejuvvon Sámedikki lahttu, ja beassat áibbas virggálaččat bargat iežas váibmoáššiiguin. Nuppe dáfus muitalin mán ártegis dovdu lei čuožzut doppe čoahkkima ovddabealde dan dilis, go in lean gilvohallamin Sámedikki presideantagilvvus, vaikke iežan agi, duogáža, bargovásáhusa ja beroštumiid vuođul dat livčče leamašan hui lunddolaš, muhto ahte eallin manai dál ná ja juohkeláhkai kombinašuvdna Helena Director-bargu ja Sámedikki lahttovuohta doaibmá hui bures. Dán jearahallamis ii boahtán mihkkege prográmmii.
Njukčamánnu 2020
Ledjen koronaáigodaga gáiddusbarggus Anáris, go dokumentarista válddii oktavuođa. Dokumeanta lei measta gárvvis ja son fálai munnje vejolašvuođa guldalit iežan jietnabáttiid dokumeanttas. Giiten doaimmaheaddji vejolašvuođas dárkkistit iežan sitáhtaid, vaikke jearahallon olmmošin mus ii diedusge leat váldi váikkuhit doaimmaheaddji journalistalaš válljemiidda. Nuppe dáfus, mu beales buot maid ledjen dadjan oaččui bidjat olggos.
Dán muttus ii lean vel diehtu, goas dokumeanta boahtá olggos, muhto dat lei dieđus, ahte koronadili dihte dokumeantta čájeheapmi tv:s sirdašuvai álgoálgosaš plánain.
Miessemánnu 2020
Ožžon dokumeantadahkkis dieđu, ahte dokumeanta Jag är same čájehuvvo Yle Femis/Teemas geassemánu 9. beaivve 2020 diibmu 18.30 ja nuppádassii geassemánu 12. beaivve 2020 diibmu 10.
Sámi kulturmearreruhta lea bisson seamma dásis jagi 2010 rájes. Dábálaččat dat leat 176 000 jagis. Kulturmearreruhta boahtá jahkásaččat oahpahus- ja kulturministeriijas ja dat juogáduvvo Suoma beale sámi servviide, dáiddariidda, duojáriidda, kulturbargiide sihke davviriikalaš sámi servviide ja Ohcejoga girkostobuide.
Juovlaskeaŋkaruhta buoridii dán jagáš kulturmearreruhtadili vehá. Kulturlávdegoddi sáhtii addit lassedoarjaga jo ruhtaduvvon fidnuide, ja doarjugoahtit miehtá sámeguovllu ja Suoma fidnuid, mat eai vel 16.12.2019 ožžon kulturmearreruđa.
Lihkká veahkkeruđat per oažžu báhce fas gaskamearalaččat uhccin. Ámmátdáiddariidda dát lea stuorra hástalus, daningo kulturmearreruđa ala ii sáhte rehkenastit stuorát, guhkesáigásaš, váikkuheaddji prošeavttaid ruhtadeami.
Sámi servviid dilli ii leat dađi buoret (Petra Laiti čálii servviid hástalusaid birra bures 27.5.2020). Kulturmearreruđa doaibmadoarjja gokčá oasi hálddašangoluin, ja lassin lea vejolaš ohcat prošeaktaruhtadeami dáhpáhusaide, doaluide ja doaimmaide. Hástalus lea goittotge seamma go dáiddariinge: uhca kulturmearreruđaiguin ii leat vejolaš lágidit maidege stuorrá.
Lean smiehtadan vejolaš duohtavuođa- ja soabadankomiššuvnna Suoma bealde ja vuosttamužžan bođii millii, ahte sámepolitihkás gártá ráhkkanit beahttášumiide.
Duohtavuođa- ja soabadankomiššuvdna lea oalle erenoamaš politihkálaš proseassa danin go Suoma Sámediggi lea ieš dan hálidan. Oalle erenoamaš lea datge, ahte mii vel dán muttus, go leat ráhkkaneamen nammadit komissáraid, gártat ballat, ahte olles proseassa manná endorii.
Mandáhta ii livčče gánnehan dohkkehit menddo álkit, daningo das Suoma Sámediggi massii ovtta koartta ráđđádallamiin.
Mis livčče olu eanet ráđđádallanfápmu, jos duohtavuođa- ja soabadanmandáhtta livčče ain rabas. Lean hui fuolas dan dilis, ahte mis galggašii álgit duođalaš soabadanproseassa, muhto seamma áigge Suoma stáhta ii vuollán divvut sámediggelága ng. sápmelašmeroštallama dakkárin, ahte Sámediggi sáhtášii dan dohkkehit. Iibat dat livčče buot buoremus vuođđu olles duohtavuodá- ja soabadanprosessii, ahte stáhta čájehivčče ovdamearkka soabadanvuoiŋŋas, ja divttášii sámiid ieža mearridit dakkár sámediggelága, mii min álbmogii heive. Ja mii oaččošeimmet hábmet sápmelašmeroštallama duohtavuođa vuođul, nappo historjjálaš fáktaid ja álbmogiidgaskasaš geatnegasvuođaid vuođul.
Ja, diehtitgo mii velge doarvái bures, mii lea Suoma stáhta motivasuvdna ng. soabadanprosessii?
Stáhta orru leamen hui čatnašuvvan duohtavuođa- ja soabadankomiššuvdnii. Jo golbma stáhtaministtara guovtte iešguđet bellodagas (Juha Sipilä (guovd.), Antti Rinne (sd) , Sanna Marin (sd)) leat soabadanproseassa ovddidan. Leago sivvan dat, ahte Suopma hálida beassat čevllohallat duohtavuođa- ja soabadankomiššuvnnain ON:s ja muitalit álbmogiidgaskasaš arenain, man bures Suopma lea ordnen “iežas eamiálbmoga” áššiid? Váldoálbmotge orru liikomin soabadallankonseavttas hui olu ‒ lešgo danin, ahte tearbma geažida, ahte stáhta ii okto leat sivalaš masage.
Professor Rauna Kuokkanen dajai jagis 2017 mu jearahallamis, ahte jos Suoma stáhta duođas háliida álggahit soabadanproseassa ja ahte sámit servet dasa, lea vealtameahttun ahte stáhta čájeha dan maiddái iežas daguid ja sátneválljemiid bokte. Rávdná dajai maid, ahte jos deattuha soabadallama ovdalgo leat láhččán dasa nana vuođu, dat ii boađe lihkostuvvat.
Duohtavuođa- ja soabadankomiššuvnna bargu ferte vuođđuduvvat historjjálaš fáktaide.
Orru áibbas jáhkkemeahttun, ahte dan gártá oba čállitge dahje dadjatge jitnosit. Eaibat buot proseassat Suomas vuođđuduva fáktaide? Sanna Marina ráđđehusprográmmasge daddjojuvvo, ahte sin doaimmat vuođđuduvvet dutkojuvvon dihtui.
Váidalahtti mii dieđusge diehtit, ahte Suomas čuolbman lea dat, ahte sámiid historjá lea botnjojuvvon jo máŋgalot jagi. Juobe akademiija lea proaktiivalaččat oassálastán disinformašuvnna jorgaleapmái mahkká akademalaš diehtun. Jos duohtavuođa- ja soabadankomiššuvnna bargu álgá, nu dan eaktun ferte leat, ahte historjjálas fáktat gudnejahttojuvvojit.
Go geassá visot oktii, nu duohtavuođa- ja soabadanproseassas orrot leamen vel olu riskkat.
Muhto dego máŋgga earáge mearrádusain, nu mii fertet eallit dainna ovddit Sámedikki mearrádusain duohtavuođa- ja soabadankomiššuvnna birra ‒ jos de Sámediggi ii vácce eret olles proseassas vel man nu muttus.
”DOKUMENTIN taustamateriaaleissa sen omilla ja Ylen verkkosivuilla kerrotaan, että saamelaisia on sulautettu valtaväestöön myös Venäjällä samoin kuin useita muita alkuperäiskansoja eri puolilla maailmaa.
Nyt nähtävässä versiossa se puoli Dashan ja Aljonan taustasta jää aika vähälle. Siinä kyllä mainitaan, että Dasha on unohtanut saamenkielen ja näytetään hieman elämää Luujärvellä.
Mutta katsoja melkein unohtaa tyttöjen saamelaistaustan vähän samoin kuin heille tuntuu käyneen. Olisiko iso osa sitä teemaa jäänyt pois leikattuihin vähän päälle 20 minuuttiin?
Tällaisena Rakas äitini kertoo yleisinhimillistä tarinaa tyttöjen yrityksistä päästä sovintoon menneisyytensä kanssa. Liikuttaahan sekin, ja loppuratkaisu, jossa Dasha löytää lopullisesti äitinsä, kertoo paljon ihmisten välisten siteiden voimasta.
Mutta ihan kuin kokonaisuudesta puuttuisi jotain.”
Arvioon pitää ymmärrettävästi löytää kriittistä kulmaa, mutta tässä kritiikki osuu aivan väärään asiaan.
Päinvastoin, televisiossa esitetty versio Paul-Anders Simman dokumentista on hyvin autenttinen kuvaus Venäjän puolen saamelaisten tilanteesta.
On vaikeaa tietää mitä Hesarin kriitikko Harri Römpötti odotti näkevänsä enemmän. Erilaisten eksoottisten saamelaissymbolien näkymistä? Väriloistoa, kultaa ja hopeaa? Iloluontoista tanssia ja laulua? Juurevaa leu’ddaamista? Yltäkylläistä porokulttuuria?
Nämä ovat kohtuuttomia odotuksia venäjänsaamelaiselle yhteisölle, joka on kokenut raakaa pakkoassimilaatiota. Kokonaisten yhteisöjen pakkosiirtoja rannikolta Neuvostoliiton armeijan tukikohtien alta. Henkistä väkivaltaa sisäoppilaitoksissa. Maiden menetyksiä ja raskaan teollisuuden hengenvaarallisia saasteita. Jopa yhden kokonaisen saamen kielen kuoleman.
Dokumentti hyppää yli Venäjällä virallisista yhteyksistä tutut värikkäät ja tekopirteät folklore-esitykset ja näyttää suoraan raadollisen todellisuuden, ilman mitään eksotisointia.
Jos jotain tuntuu ennakko-odotuksista poiketen puuttuvan, niin sille ovat vakavat syynsä.
Paul-Anders Simma kertoo Lapin Kansa Ságat -toimituksen haastattelussa, että orpokotiin joutuneiden saamelaistyttöjen Dašan ja Aljonan tilanne on melko tavallinen ja ikävä Venäjän puolen saamelaisten keskuudessa.
Saamelaisen silmään saamelaisuus on läsnä läpi dokumentin
Vaikka dokumentin yleisilme on tumma ja koruton, niin saamelaisen silmään saamelaisuus on läsnä koko elokuvan ajan.
Se kuuluu Dašan nuoreksi ihmiseksi hyvin syvällisissä pohdinnoissa omasta saamelaisuudesta. Se näkyy vanhoissa valokuvissa Dašasta hänen isovanhempiensa laavulla. Se huokuu luujärveläisten saamelaisnaisten käytöksestä sukulaistyttöjen tultua kylään. Se kuuluu heidän kertomuksissaan asuntoloissa kokemastaan syrjinnästä. Se välittyy tavasta, jolla suvusta puhutaan. Tärkeydestä, joka saamen kielen osaamiselle annetaan. Se välittyy betonikerrostalojen lomassa kävelevien ihmisten kaipuuna tunturiin.
Kaikesta saamelainen tunnistaa toisen saamelaisen.
Sillä juuri tällaisesta puheesta tunnistaa saamelaisen. Kulttuurin sisäisen näkemyksen, etnostressin.
Screenshot/Yle
”Tiedän siitä ja tunnen sen sisälläni. Mutta en tunne olevani aito saamelainen.
Jotta voisi tuntea niin, pitäisi asua siellä ja elää sitä elämää.
Yritin opetella saamea. En ymmärtänyt mitään.
En osaa lausua sitä A:ta, jonka päällä on pisteet.
Puhuin saamea, kun olin ihan pieni. Mutta en osaa sitä enää.
Se kulttuuri kiinnostaa minua.
Kävimme siellä äidin kanssa ja pidimme siitä. Etsin saamen aapista.
Opettaja kertoi minulla saamelaisista ja muista arktisista kansoista.
Hän sanoi, että saamelaiset ovat uhanalaisia ja heitä pitää suojella.
Olin ihan että oi!
Kerroin siitä kotona äidille. hän pyysi kaikki koolle.
”Daša on uhanalainen. Suojellaan häntä.””
Simma tekee arvokasta työtä
Paul-Anders Simma tekee arvokasta työtä tuomalla esille Venäjän puolen saamelaisyhteisöjen tilanteen.
Saamelaismedia ei kaikista edistysaskelista huolimatta ole pystynyt tuomaan Venäjän puolen saamelaisten elämää näkyviin esimerkiksi pohjoismaiseen saamenkieliseen tv-lähetykseen Ođđasatiin. Saamelaisessa mediamaisemassa on Venäjän saamelaisten kohdalla valkoinen läiskä.
Paul-Anders Simma sanoo Lapin Kansa Ságat -toimitukselle, että hän pääsi kuvaamaan Venäjän orpokoteja aikaisemman dokumenttinsa Olga – to my friends päähenkilön kautta.
”Olga Kirillova on kasvanut juuri siinä samassa lastenkodissa kuin Daša. Olgan elämä lastenkodissa oli hyvin traumaattinen. On harvinaista, että kuvausryhmä pääsee sisään lastenkoteihin ja sitä varten on vaikeaa saada lupia. Olgan kautta pääsimme vierailemaan siellä ensimmäistä kertaa”, Simma kertoo haastattelussa.
Tasha 2017. Govva: Paul-Anders Simma / Saamifilmi Oy
Puheenjohtajiston, hallituksen, lautakuntien, neuvostojen ja muiden keskeisten työryhmien valinnat siirtyivät tällä kertaa toiselle kokouspäivälle. Syynä oli ikäpuhemies Kari Kyrön määräämä neuvottelutauko, joka kesti lähes koko ensimmäisen päivän ajan ja jota venytettiin aina seuraavaan aamuun asti.
Jo ensimmäisen illan aikana useat edustajat kuitenkin pyysivät, että neuvottelutauko lopetettaisiin ‒ vaikka äänestyksellä ‒, ja kokous ja äänestykset laitettaisiin käyntiin. Käsityksemme mukaan jopa seitsemäntoista saamelaiskäräjäedustajaa oli kokouksen käynnistämisen puolella torstaina noin klo 19, kun neuvottelutauko määrättiin kestämään seuraavaan aamuun asti.
Mitä suljettujen ovien takana torstaina sitten tapahtui? Erään neuvottelijan viisaasta ehdotuksesta todettiin, että kahdenkymmenenyhden edustajan kesken ei vallitse yksimielisyyttä nk. saamelaismääritelmästä, ja siksi se päätettiin jättää neuvotteluiden ulkopuolelle. Tämän jälkeen keskusteltiin hyvin rakentavasti, asiakeskeisesti ja yhteisölähtöisesti. Tuloksena oli yhteinen neljän kohdan prioriteettilista, joka korostaa saamelaisyhteisöjen hyvinvointi-, kieli- ja kulttuuripalveluita sekä saamelaisalueella että sen ulkopuolella.
Koska asiakysymyksistä valitsi yksimielisyys, niin seuraavaksi siirryttiin tunnustelemaan henkilövalintoja. Lautakuntapaikoistakin päästiin yhteisymmärrykseen ensimmäisen päivän aikana. Kaikille kiinnostuneille edustajille Sajoksen pöydän ympärillä löytyi lautakuntapaikka tai varapaikka, ja samalla pystyttiin ottamaan huomioon kielellisten ja alueellisten ryhmien edustus sekä naisten ja miesten välinen tasa-arvo.
Myös hallituksen valinnassa oli tärkeää täyttää laki naisten ja miesten tasa-arvosta sekä työjärjestyksen edellytys, jonka mukaan hallituksen tulee edustaa mahdollisimman hyvin Suomen saamelaisten kielellisiä ja alueellisia ryhmiä. Kolmen Inarin kunnan inarinsaamelaisten kieliryhmän edustajan (Kari Kyrö, Anu Avaskari, Inka Kangasniemi) valitseminen hallitukseen ei olisi ollut edes mahdollista, koska silloin ilman paikkaa olisivat jääneet Inarin kunnan koltan- ja pohjoissaamenkieliset.
Neuvotteluissa mukana olleina pidimme koko kahdenkymmenenyhden edustajan ryhmässä käytyä ajatustenvaihtoa erittäin arvokkaana. Omien ajatusten kertomisen lisäksi oli tärkeää kuunnella toisia. Tällä tavalla löysimme mm. moneen luottamustehtävään kaikista pätevimmät ja motivoituneimmat henkilöt.
Yksi pitkien neuvotteluiden tulos oli myös se, että kokouksesta toisena päivänä hallitusvalintojen jälkeen ulosmarssinut protestiryhmä kuihtui loppujen lopuksi ainoastaan viiteen henkilöön. Me loput kuusitoista edustajaa neuvottelimme videolähetyksessä, kameroiden edessä yhdessä, sovinnollisesti ja rakentavasti lopuista asiakohdista, ja teimme päätökset niistä yksimielisesti.
Järjestäytymiskokouksen keskusteleva ilmapiiri ja sen tulokset antavat osviittaa, että pystymme jatkamaan samassa hengessä myös loppuvaalikauden, ja pystymme saamaan hyviä tuloksia, joiden takana hyvin suuri osa edustajista haluaa seisoa.
Kansanedustaja Pirkka-Pekka Petelius (vihr) pyysi tällä viikolla saamelaisilta anteeksi loukkaavia nunnukasketsejään. Peteliuksen anteeksipyyntö on symbolisesti iso ja tärkeä asia.
Pirkka-Pekka Petelius ja Aake Kalliala pilkkasivat saamelaisia 1980- ja 90-luvuilla television Hymyhuulet-, Pulttibois- ja Manitbois-sketsisarjoissa. Petelius sanoo tiedotteessaan, että näissä tuotannoissa saamelaisia on kuvattu syrjivällä ja vääristelevällä tavalla.
Samoissa sarjoissa pilkattiin myös romaneja ja Petelius on jälkeenpäin ilmaissut haluavansa keskustella asiasta Romaniasiain neuvottelukunnan kanssa.
Kuvakaappaus Ylen Elävästä Arkistosta
Stereotypioilla näytetään paikka vähemmistöille
Pirkka-Pekka Peteliuksen ja Aake Kallialan sketsit ovat olleet isossa osassa juurruttamassa stereotypioita saamelaisista.
Petelius ja Kalliala esiintyvät sketseissä rumissa feikkitakeissa, heidät on maskeerattu ruokottoman näköisiksi ja he hoilaavat nunnukalailaata halventavasti. Petelius ja Kalliala kuvaavat saamelaiset likaisina, alkoholiin menevinä ja hieman yksinkertaisina, ja kalliin saamenpuvun ja uhanalaisen joiun naurettavina.
Median ja viihteen kautta levitettävät stereotypiat eivät ole harmitonta leikkiä. Ne ovat ”paikan näyttämistä” suomalaisessa yhteiskunnassa ja sementoivat vallitsevia, epäsymmetrisiä valtarakenteita.
Stereotypiat ovat vallankäyttöä. Stereotypiat ovat yksi tapa alistaa vähemmistöjä.
Apulaisprofessori Abigail Levin sanoo kirjassaan Sananvapauden hinta – Porno, vihapuhe, ja niiden asettama haaste liberalismille (2010), että alistavalla retoriikalla on voimaa muuttua alistamiseksi.
Alistava retoriikka ja puhetapa pakottavat alempiarvoisiksi mielletyt pysymään kiltisti omassa lokerossaan.
Stereotypiat uhkaavat vähemmistöjen sananvapautta
Stereotypioilla on linkki vähemmistöjen sananvapauteen.
Tutkin saamelaisten sananvapautta Suomessa London School of Economicsiin tekemässäni MSc Dissertationissa (2017, luettavissa netistä). Haastattelututkimukseni identifioi viisi uhkaa alkuperäiskansa saamelaisten sananvapaudelle Suomessa. Yksi niistä on alistaminen mm. stereotypioiden ja ennakkoluulojen kautta.
Vähemmistöjä ja naisia käsittelevä sananvapauskirjallisuus on tuonut alistamisen käsitteen esille sananvapauden yhteydessä. Alistamista on tutkittu etenkin feministisessä kirjallisuudessa pornografiasta.
Alistavalla puheella voi Catharine MacKannonin (2003) ja Abigail Levinin (2010) mukaan olla suuria vaikutuksia. Alistava puhe:
Ylläpitää asetelmaa, jossa vähemmistö on alisteisessa asemassa hallitsevaan kulttuuriin nähden
Luokittelee alistetun ryhmän alempiarvoiseksi yhteiskunnassa
Oikeuttaa alistettuun ryhmään kohdistuvan syrjinnän
Riistää alistetulta ryhmältä heille kuuluvat oikeudet ja päätösvallan
Hankaloittaa alistetun ryhmän mahdollisuuksia elämässä
Nunnukasketsit upposivat syvälle ihmisten tajuntaan
Haastattelututkimuksessani alistaminen ja stereotypiat tulivat esille nimenomaan Pirkka-Pekka Peteliuksen ja Aake Kallialan sketsien yhteydessä.
Haastateltavani näkivät, että Peteliuksen ja Kallialan nunnukasketsit ovat omalta osaltaan vahvistaneet ja ja ylläpitäneet stereotyyppisiä käsityksiä saamelaisista ja jopa kyseenalaistaneet saamelaisten kykyä toimia yhteiskunnassa.
Petelius ja Kalliala ovat rakentaneet vanhojen stereotypioiden päälle. Professori Veli-Pekka Lehtola kirjoittaa kirjassaan Saamelaiskiista (2015, luettavissa netistä), että vanhat saamelaisuuteen liittyvät stereotypiat ovat esittäneet saamelaiset primitiivisinä metsäläisinä.
Nunnukasketsien haitallinen vaikutus aukeaa, kun miettii kontekstia, jossa ne pyörivät julkisen palvelun tv:n primetimeajassa 1980- ja 90-luvuilla. Suomalaisessa yhteiskunnassa oli ja on edelleen häviävän vähän tietoa saamelaisista. Saamelaisista ei opetettu eikä edelleenkään opeteta juuri mitään mitään koulussa.
Kirjoitin vuonna 2017 Ylen strategiaartikkelikokoelmassa (luettavissa netistä), että viihdeohjelmien ja Lapin matkailuelinkeinon levittämät stereotypiat ovat edelleen monille suomalaisille tärkeimpiä saamelaisuuden tietolähteitä. Saamelaisista on lisäksi liikkeellä paljon valheellista tietoa myös verkossa, sosiaalisessa mediassa ja kuulopuheissa.
Nunnukasketsit ovat uponneet syvälle 1980- ja 90-luvuilla kasvaneiden tajuntaan. Kuulen ajoittain edelleen jopa työelämässä töksäytyksiä, joissa on kaikuja nunnukasketsien halventavasta puhetavasta.
Kohtaamilleni nuoremman sukupolven edustajille työelämässä nunnukasketsit ja niiden luoma stereotypia saamelaisista eivät onneksi tunnu olevan päällimmäisinä mielessä. Omien kokemusteni mukaan he näkevät saamelaisuuden luonnollisena osana yhteiskunnan diversiteettiä ja suhtautuvat saamelaisiin uteliaan positiivisesti.
Anteeksipyyntö liittyy sovintoprosessiin
Jos jaksoi lukea Vihreiden nettisivuilla julkaistun Pirkka-Pekka Peteliuksen tiedotteen loppuun asti, niin sieltä selvisi, että kontekstina hänen anteeksipyynnölleen on Suomen valtion ja saamelaisten välinen totuus- ja sovintoprosessi.
Suomalaiset ovat vähitellen heräämässä ymmärtämään oman etuoikeutetun asemansa verrattuna alkuperäiskansa saamelaisiin.
Peteliuksen anteeksipyyntö on signaali siitä, että asiat ovat suomalaisessa yhteiskunnassa liikkumassa parempaan suuntaan.
Sovintonäkökulmasta kiinnostuneille suosittele Helga Westin tuoretta blogikirjoitusta, jossa hän pohtii oliko Peteliuksen anteeksipyyntö poliittisten irtopisteiden keruuta vai aito sovinnon ele.
PS. Minulta on kysytty, että loukkasivatko Peteliuksen ja Kallialan saamelaisia pilkkaavat sketsit kolmekymmentä vuotta sitten saamelaisia. Kyllä loukkasivat. Vähemmistöön kuuluvana ymmärsin jo silloin ja ymmärrän nyt miten valtamedian levittämä pilkka vaikuttaa meihin ja yleisöön.
Monet saamelaiset kritisoivat Peteliuksen ja Kallialan sketsejä jo aikoinaan, mutta saamelaisten ääni ei silloin päässyt esille samalla tavalla kuin nyt sosiaalisen median aikakaudella.
Joitain jälkiä keskustelusta on sentään jäänyt historiankirjoihin. Yle kirjoittaa Elävän Arkiston artikkelissaan (luettavissa netistä) seuraavasti:
Peteliuksen ja Kallialan saamelaishahmot nousivat keväällä [1988] paitsi keskusteluaiheeksi myös uutisotsikoihin, koska niiden katsottiin loukkaavan saamelaisia. Tv-ohjelmaneuvosto käsitteli asiaa toukokuussa ja antoi Naima-Aslakille ja Soikhiapäälle hyväksyntänsä.
Tässä toinen aikalaisesimerkki, josta on jälkiä netistä. Expert-kodinkoneliikkeiden kampanjassa 1998 Peteliuksen nunnukahahmo mainosti kodinkoneita tv:ssä ja kuvastossa. Ry City-Sámit rs kanteli mainoksesta menestyksekkäästi kuluttaja-asiamiehelle. MTV kertoo uutisessaan vuonna 1998 seuraavasti (luettavissa netistä):
Kuluttaja-asiamies kehotti yhtiötä lopettamaan välittömästi kyseisten tv-mainosten esittämisen ja suoramarkkinointina jaettavan kesäkuvaston jakamisen. Kuluttaja-asiamiehen mukaan mainos esittää saamelaisen syrjivästi, kuvaa hänet vähempiarvoisena valtaväestöön nähden ja asettaa saamelaisten ihmisarvon kyseenalaiseksi.
PPS. Erinomaista analyysia Hesarilta (2019):
Englannin kielessä on jo pitkään ollut käsite ”punching down”, alaspäin lyöminen. Sillä tarkoitetaan vitsejä, joilla vahvemmassa asemassa oleva pilkkaa itseään heikommassa asemassa olevaa. Saamelaissketsit ovat malliesimerkkejä alaspäin lyömisestä. Niitä ei voi verrata esimerkiksi sketseihin, joissa pilkataan ministereitä tai muita vallanpitäjiä.
Lähteet
Helsingin Sanomat: Pirkka-Pekka Peteliuksesta tuli joidenkin silmissä petturi, kun hän pyysi saamelaisilta anteeksi vanhoja sketsejään – miksi? (2019, luettavissa netistä)
Pirita Näkkäläjärvi: Näkökulma: Närkästyneet saamelaiset otsikoissa (2015, luettavissa netistä)
Pirita Näkkäläjärvi: Threat to the Freedom of Speech of the Indigenous People Sámi in Finland (2017, luettavissa netistä)
Pirita Näkkäläjärvi: Vaientaminen ja disinformaatio uhkina saamelaisten sananvapaudelle Suomessa (2018, luettavissa netistä)
Pirita Näkkäläjärvi: Elinvoimainen saamelaisyhteisö ansaitsee elinvoimaisen julkisen palvelun (2017, luettavissa netistä)
Vihreät: Pirkka-Pekka Petelius pyytää anteeksi saamelaisilta (2019, luettavissa netistä)
Helga West: Pirkka-Pekka Petelius pyysi saamelaisilta anteeksi – Poliittisten irtopisteiden keruuta vai aito sovinnon ele? (2019, luettavissa netistä)
Yle Elävä Arkisto: Hymyhuulet vinoili herättelevän epäkorrektisti ja tartutti hokemat (2017, luettavissa netistä)
Yle Elävä Arkisto: Hymyhuulet: Nunnuka-nunnuka-lai-lai (2007, katsottavissa netistä)
YleX: Menneen ajan Suomi-viihde näyttää nyt rasistiselta – Pirkka-Pekka Petelius puhuu vanhoista sketseistään: ”Niissä nauretaan käsityksille, ei vähemmistöille” (2016, luettavissa netistä)
Pirita Näkkäläjärvi 
Kommenttien kirjoittaminen edellyttää että olet kirjautunut.