(c) Natta Summerky/SOI Foundation

Maid lohpidan dáid válggain / Vaalilupaukseni / What I promise in these elections

Muitalan Yle Sámi válgamášenis, ahte Mari Boine lea mu ovdagovva. Lean válljen osiid su ČSV-anthemain iežan golbma válgalohpádusa oktavuhtii!

Kerron Yle Sápmin vaalikoneessa, että Mari Boine on esikuvani. Olen valinnut osia hänen ČSV-anthemeistaan kolmen vaalilupaukseni yhteyteen!

I tell in the Yle Sápmi election machine that Mari Boine is my role model. I have chosen parts of her ČSV anthems to illustrate my three election promises!

MAID LOHPIDAN

1. “It šat duolmma mu!” – Lohpidan, ahte in vuollán, vaikke olggobeale fámut geahččalit deaddit, unohastit, delegitimiseret, heađustit ja cielahit min sámiid. Mii sámit leat eamiálbmot, ja eamiálbmogat leat dán áigge ovttaveardásaččat álbmogiiguin, main leat iežaset stáhtat. Mis lea ovttaveardásaš riekti buktit ovdan iežamet oainnuid servodatságastallamiin. Miige eat dárbbaš gillát vaššiságain ja heađusteamis.
2. “Alla hearrá guhkkin Oslos, asttat’ gullat maid mii bivdit?” – Lohpidan joatkit Suoma dálá sámedikki buori barggu nannen dihte sámiid iešmearrideami. Visot sámepolitihkas vuolgá das, ahte mis sámiin, eamiálbmogin, galgá leat riekti mearridit min iežamet áššiin, ovdamearkan gii gullá sámi álbmogii, árbevirolaš ealáhusain, ja eatnamiid ja čáziid geavaheamis.
3. “Muitte don geat su leat oahpahan” – Lohpidan doarjut buot golbma Suomas hállojuvvon sámegiela, ja daid geavaheami, bajásdoallama ja ovddideami. Geavahan ieš álo sámegiela. Fuolahan ahte sámegielat geavahuvvojit Suoma sámedikkis. Fuolahan ahte eatnigiel mánát ja bearrašat ožžot dan doarjaga man sii ánssašit. Fuolahan, ahte sámegielaid giellaealáskahttin joatkašuvvá.

VAALILUPAUKSENI

1. ”It šat duolmma mu! – Enää et paina minua alas!” Lupaan, etten lannistu, vaikka ulkopuoliset voimat yrittävät painostaa, vähätellä, delegitimisoida, häiritä ja mustamaalata meitä saamelaisia. Me saamelaiset olemme alkuperäiskansa, ja alkuperäiskansat ovat nykyään yhdenvertaisia niiden kansojen kanssa, joilla on oma valtio. Meillä on yhdenvertainen oikeus tuoda omat näkemyksemme esille julkisessa keskustelussa. Meidänkään ei tarvitse kärsiä vihapuheesta ja häirinnästä.
2. ”Alla hearrá guhkkin Oslos, asttat’ gullat maid mii bivdit?” – ”Korkea herra kaukana Oslossa, onko sinulla aikaa kuunnella mitä me pyydämme?” Lupaan jatkaa Suomen nykyisten saamelaiskäräjien hyvää työtä saamelaisten itsemääräämisoikeuden vahvistamiseksi. Kaikki saamelaispoliitikassa lähtee siitä, että meillä saamelaisilla, alkuperäiskansana, pitää olla oikeus päättää meidän omista asioistamme, kuten siitä kuka kuuluu saamen kansaan, perinteisistä elinkeinoista, ja maiden ja vesien käytöstä.
3. ”Muitte don geat su leat oahpahan” – ”Muista ketkä hänet ovat opettaneet” Lupaan tukea kaikkia kolmea Suomessa puhuttua saamen kieltä, ja niiden käyttöä, ylläpitämistä ja kehittämistä. Käytän itse aina saamea. Huolehdin, että Suomen saamelaiskäräjillä käytetään saamen kieliä. Huolehdin, että äidinkieliset lapset ja perheet saavat sitä tukea, jonka he ansaitsevat. Huolehdin, että saamen kielten kielenelvytys jatkuu.

WHAT I PROMISE IN THESE ELECTIONS

1. ”It šat duolmma mu!” – ”You don’t push me down any longer!” I promise that I will not give up despite the outside forces that attempt to pressurise, belittle, delegitimise, harass and smear us Sámi. We Sámi are an indigenous people, and indigenous peoples are nowadays equal peoples with those peoples who have their own nation states. We have an equal right to contribute our views to the public discussion. We don’t need to suffer from hate speech and harassment either.
2. ”Alla hearrá guhkkin Oslos, asttat’ gullat maid mii bivdit?” – ”Hey Mr. Almighty down there in Oslo, do you have time to listen to us?” I promise to continue the good work by the current Sámi Parliament in Finland to strengthen the self-determination of the Sámi. Everything in Sámi politics starts from the fact that we Sámi, as an indigenous people, have a right to decide over our own matters, such as the membership in the Sámi people, traditional livelihoods, and the use of land and waters.
3. ”Muitte don geat su leat oahpahan” – ”Remember who have taught them” I promise to support all the three Sámi languages spoken in Finland, and their use, maintenance and development. I will always use the Sámi language myself. I will make sure that Sámediggi uses Sámi languages. I will make sure that children with Sámi language as their mother tongue and their families get the support they deserve. I will make sure that Sámi language revitalisation continues.

VAALJALOPÁDÂSAH

1. “It šat duolmma mu!” – Mun lopedâm, ete jiem vuállán, vâik ulguubeln vyeimih keččâleh teddiđ, unohâstiđ, delegitimisistiđ, hettiđ já ciellâđ mii sämmilijd. Mij sämmiliih lep algâalmug, já algâalmugeh láá taan ääigi oovtâviärdásiih almugijguin, main láá jieijâs staatah. Mist lii oovtâviärdásâš vuoigâdvuotâ pyehtiđ oovdân jieččân uáinuid siärvádâhsavâstâlmáin. Mijgin ep taarbâš killáđ vajesaavâin já hettiimist.
2. “Alla hearrá guhkkin Oslos, asttat’ gullat maid mii bivdit?” – Mun lopedâm juátkiđ Suomâ tááláá sämitige šiev pargo nonnim tiet sämmilij jiešmeridem. Puoh sämipolitiikast vuálgá tast, ete mist sämmilijn, algâalmugin, kalga leđe riehti meridiđ mii jieččân aašijn, ovdâmerkkân kii kulá sämiaalmugân, ärbivuáválijn iäláttâsâin, já enâmij já čaasij kevttimist.
3. “Muitte don geat su leat oahpahan” – Mun lopedâm tuárjuđ puoh kulmâ Suomâst sarnum sämikielâ, já toi kevttim, paijeentoollâm já ovdedem. Mun kiävtám jieš ain sämikielâ. Mun huolâttâm, ete sämikielah kiävttojeh Suomâ sämitiggeest. Mun anan huolâ, ete eenikielâliih párnááh já perruuh uážžuh tom torjuu maid sij ansâšeh. Mun anam huolâ, ete sämikielâi kielâiäláskittem juátkoo.

VAAL-LÅPPÕÕZZ

1. “It šat duolmma mu!” – Låʹppääm, što jiõm vuâllan, håʹt åålǥbeäʹl viõǥǥ ǩiõččlâʹdde teäʹdded, occnjõõššâd, delegitimisâʹstted, heâmmeed da sloiddõõttâd miʹjjid saaʹmid. Mij sääʹm leäʹp alggmeer, da alggmeer lie ânnʼjõžääiʹj õõutverddsa meeraivuiʹm, koin lie jiijjâz riikk. Meeʹst lij õõutverddsaž vuõiggâdvuõtt puʹhtted ouʹdde jiõččân vuäinlmõõžžid õhttsažkåʹddsaǥstõõllmõõžžin. Jeäʹp ni mij taarbâž ǩeâllʼjed vââʹjjsaaǥǥin da heâmmummšest.
2. “Alla hearrá guhkkin Oslos, asttat’ gullat maid mii bivdit?” – Låʹppääm juäʹtǩǩed Lääʹddjânnam ânnʼjõž sääʹmteeʹǧǧ šiõǥǥ tuâi nââneem diõtt saaʹmi jiõččmieʹrreem. Puk sääʹmpolitiikkâst vuâlgg tõʹst, što meeʹst saaʹmin, alggmeeran, âlgg leeʹd vuõiggâdvuõtt mieʹrreed mij jiõččân aaʹššin, ouddmiârkkân ǩii kooll sääʹm meeru, äʹrbbvuõđlaž jieʹllemvuõʹjjin, da määddai da čaaʹʒʒi âânnmõõžžâst.
3. “Muitte don geat su leat oahpahan” – Låʹppääm tuärjjeed pukid kolmm Lääʹddjânnmest mainstum sääʹmǩiõl, da tõid âânnmõõžž, tuõʹllʼjummuž da ooudummuž. Âânam jiõčč pâi sääʹmǩiõl. Huõlam što sääʹmǩiõlid ââʹnet Lääʹddjânnam sääʹmteeʹǧǧest. Huõlam što jieʹnnǩiõllsaž päärna da piârri vuäǯǯa tõn tuärj kååʹtt siʹjjid kooll. Huõlam, što sääʹmǩiõli ǩiõljeälltummuš juätkkai.

Photo: (c) Natta Summerky/SOI Foundation

Studeanttagotti Lávluid márkanfievrridangovva ja govva VPPJ:a Progagánda-konsearttas ođđajagimánus 2019. Ylioppilaskuntien Laulajien markkinointikuva ja kuva Propagandaa-konsertista tammikuussa 2019. Govva: Ylioppilaskuntien laulajat, Oula-Antti Labba

Dušši provoseren gahpiriin, mas lea boahtán kultuvrralaš appropriašuvnna symbola Suomas

Okta Suomea beakkánamos koarain, Studeantagotti Lávlut (Ylioppilaskunnan laulajat, YL), lea ordnemin konseartta, mas dat gieđahallá earret eará kultuvrralaš appropriašuvnna. Lean veahkehan konseartta lágideaddjiid ovdamearkan gávdnat artisttaid ja musihkkabihtáid. Konseartta namas (Noaiderumbu. Dál), konseartta vuosttas márkanfievrridangovas ja konseartta márkanfievrridantaktihkas in diehtán maidege ovdalgo dat bohte ovdan Facebookas.

Govva: Screenshot YouTube-videos YL Male Voice Choir -- Joiku -- Live at Nikkei Hall, Tokyo, November 14th 2007
Govva: Screenshot YouTube-videos YL Male Voice Choir — Joiku — Live at Nikkei Hall, Tokyo, November 14th 2007

Lea hui buorre, ahte alla profiilla suopmelaš doaibmit álget ieža smiehtadit kultuvrralaš approprišuvnna ja gieđahallat krihtalaččat maiddái sin iežaset vejolaš daguid dán suorggis. (Dá unohis video, mas Studeantagotti Lávlut áddestallá ja bilkida juoigama Japánas jagis 2007.) Studeantagotti Lávluid konseartafidnu lea buresboahtán ja mávssolaš oassi ságastallamii kultuvrralaš appropriašuvnnas.

Márkanfievrridangova buohta (ja maid konseartta nama buohta) dáiddii goittotge geavvat nu, ahte ieškritihkka ii rahpas dušše beare gova geahččamiin. Suopmelaš koarramusihkkaprográmmas leat oalle issoras ja fasttes ovdamearkkat juoigama áddestallamis. Jos dovdá daid, nu sáhttá vejolaččat árvidit, ahte mas govas lea gažaldat.

YL:a konseartta ulbmil lea buorre, muhto gova geavaheamis sii eahpelihkostuvve.

Amanda Kauranne joavku VPPJ lihkostuvai koarraáššiin hui bures Propagánda-konsearttas manna čavčča ja dán giđa. Konsearttas lei mielde koarrabihttá, mii áddestalla juoigama (suopmelaš koarraveršuvdna sámi luođis Helgetlágan bielloskálla). VPPJ-joavkku veršuvdna lei hui iešironalaš. VPPJ:a ovdanbuktimis ledje mielde buot koarramanerat, maid sii vel liiggástalle lávddi alde. Koarraveršuvnna ovdda- ja maŋábealde lei sámi veršuvdna seamma luođis (čakčat dan juoiggai Hildá Länsman ja giđđat mun ledjen su sadjásažžan). Guldaleaddji sáhtii ieš veardidit koarraveršuvnna ja sámi luođi ja árvvoštallat kontrástta daid gaskas.

Govva: Nora Malin, Stockmann / Twitter
Govva: Nora Malin, Stockmann / Twitter

Ádden muhtun olbmuid reakšuvnnaid YL:a márkanfievrridangovvii, daningo dat sulástahttá márkanfievrridankampánjjaid, mat geahččaledje provoseret garra reakšuvnnaid, ja dan bokte oažžut fuomášumi sin gávppálaš buktagiidda. Dákkárat leamašan ovdamearkan Lumi Accessories márkanfievrridangovva, mas rivgus lei almmáiolbmuid fakegahpir; Gucci báidi, mii sulastahttá blackface-figuvrra ja H&M:a govva, mas čáhppes unnagándda badjelis lea báidi, mas lohká Coolest monkey in the jungle (Arvevuovddi coolamus ápekáhttu). (Geahča BBC:a somevideo áššis)

Govva: BBC
Govva: BBC

YL:a konseartta ulbmil lea buorre, muhto gova geavaheamis sii eahpelihkostuvve. Jurdaga gova duohken livčče galgan čilget čielgasabbot. Suddu go eat ovddalgihtii fuomášan rávvet, ahte dušši provoseren ii leat buoremus molssaeaktu dán áiggis.

Almmáiolbmuid fakegahpir lea dan dási symbolihkka, ahte jos suopmelaš duhkoraddágoahtá dainna, nu son seammás provosere áibbas dušši dihtii eamiálbmoga, mii lea muđuige jo hearkkes dilis.

Doalan sáhkavuoru YL:a jahkeávvudoaluin ja lean okta dain, geat jearahallojuvvojit konseartta giehtaprográmmii (dat ledje sohppojuvvon jo ovdal vuosttas márkanfievrridangova almmustahtima), ja boađán sihkkarit hállat dán dáhpáhusa birra. Jusmat olbmot oahpašivčče dán episodas fas juoidá.

YL:a vástádus seamma eahkeda: Onko hyvä idea mainostaa konserttia feikkisaamelaishattu päässä (Leago buorre idea márkanfievrridit konseartta fakesámegahpir oaivvis)

Váldogovva: Studeanttagotti Lávluid márkanfievrridangovva ja govva VPPJ:a Progagánda-konsearttas ođđajagimánus 2019. Govat: Ylioppilaskuntien laulajat, Oula-Antti Labba

 

Turhaa provosointia lakilla, josta on tullut kulttuurisen omimisen symboli Suomessa

Ylioppilaskuntien Laulajilta on tulossa Noitarumpu. Nyt -niminen konsertti, joka käsittelee muun muassa kulttuurisen omimisen problematiikkaa. Olen autellut konsertin järjestäjiä muun muassa esiintyjien ja ohjelmiston löytämisessä. Konsertin nimestä, konsertin ensimmäisestä markkinointikuvasta sekä sen markkinointitaktiikasta en tiennyt mitään etukäteen ennen kuin näin ne Facebookissa.

Studeanttagotti Lávluid márkafievrridangovva ja govva VPPJ:a Progagánda-konsearttas ođđajagimánus 2019. Ylioppilaskuntien Laulajien markkinointikuva ja kuva Propagandaa-konsertista tammikuussa 2019. Govva: Ylioppilaskuntien laulajat, Oula-Antti Labba
Studeanttagotti Lávluid márkanfievrridangovva ja govva VPPJ:a Progagánda-konsearttas ođđajagimánus 2019. Ylioppilaskuntien Laulajien markkinointikuva ja kuva Propagandaa-konsertista tammikuussa 2019. Govva: Ylioppilaskuntien laulajat, Oula-Antti Labba
Govva: Screenshot YouTube-videos YL Male Voice Choir -- Joiku -- Live at Nikkei Hall, Tokyo, November 14th 2007
Govva: Screenshot YouTube-videos YL Male Voice Choir — Joiku — Live at Nikkei Hall, Tokyo, November 14th 2007

On todella hyvä, että korkean profiilin suomalaiset toimijat itse alkavat tarkastella kulttuurista omimista ja mahdollisia omia tekojaan kriittisesti. (Tässä vaivaannuttava video, jolla Ylioppilaskunnan Laulajat imitoi joikua hyvin halventavasti Japanissa vuonna 2007.) Ylioppilaskunnan Laulajien konserttihanke on hyvin tervetullut ja tärkeä puheenvuoro keskusteluun kulttuurisesta omimisesta.

Ensimmäisen markkinointikuvan kohdalla (ja ehkä jopa konsertin nimen kohdalla) taisi kuitenkin valitettavasti tapahtua niin, että sen itsekritiikki ei aukea pelkästään kuvaa katsomalla. Kuoromusiikkiohjelmiston kamalimpia esimerkkejä tuntevat voivat arvata, että kyseessä on itsekriittinen kannanotto joikua imitoiviin kuoroteoksiin.

YL:n konsertin tarkoitus on hyvä, mutta kuvan käyttö oli epäonnistunutta ja olisi vaatinut enemmän rautalangasta vääntämistä.

Amanda Kauranteen VPPJ-työryhmän Propagandaa-konsertissa oli myös aivan loistavan itseironista kritiikkiä suomalaista kuoro-ohjelmistoa kohtaan. Kuoromaneereilla herkutellut Hallinnaluua-numero, joka oli kehystetty saamelaisella versiolla samasta joiusta, toi hienosti esiin kuorojoikuimitaation ja saamelaisen joiun kontrastin. (Syksyllä saamelaisjoiun esitti Hildá Länsman ja kevään konsertissa minä sijaistin Hildáá.)

Ymmärrän joidenkin reaktiot YL:n ensimmäiseen markkinointikuvaan, koska sehän muistuttaa kohuihin perustuvia markkinointitempauksia, joita on nähty viime aikoina mm. Lumi Accessoriesilta (ja vieläpä feikkilakkiin perustuen), H&M:lta ja Guccilta.

YL:n konsertin tarkoitus on hyvä, mutta kuvan käyttö oli epäonnistunutta ja olisi vaatinut enemmän rautalangasta vääntämistä. Harmillista, että emme etukäteen tajunneet neuvoa, että provosoiva ote ei ole se toimivin tässä ajassa.

Miesten feikkilakki on sen luokan symboliikkaa, että sillä leikkiessään suomalainen tulee turhaan provosoineeksi jo muutenkin herkässä tilassa olevaa alkuperäiskansaa.

Olen juhlapuhujana Ylioppilaskuntien Laulajien vuosijuhlassa ja olen yksi haastateltavista konsertin käsiohjelmaan (näistä oli sovittu ennen tämän markkinointikuvan julkaisua), ja puhun varmasti myös tästä aiheesta. Jospa tästä episodista otettaisiin Suomessa vihdoin opiksi jatkoa ajatellen.

YL:n vastaus samana iltana: Onko hyvä idea mainostaa konserttia feikkisaamelaishattu päässä

Pääkuva: Ylioppilaskuntien Laulajien markkinointikuva ja kuva VPPJ:n Propagandaa-konsertista tammikuussa 2019. Kuvat: Ylioppilaskuntien laulajat, Oula-Antti Labba

Pirita Näkkäläjärvi, Yle Sápmi 16.5.2016: Näkökulma: Närkästyneet saamelaiset otsikoissa

Beahcáma nuortalaščiŋa ávvudeamen Kalevala beaivve 2019. Gurotravddas Maarit Kiprianoff, Mari Korpimäki, Pirita Näkkäläjärvi, Sari Saxholm and Minna Moshnikoff.

Čiŋat main lea servodatlaš mearkkašupmi

Osten odne Kalevala Čiŋa ođđa Beahcáma nuortalaščiŋaid.

Eahkes bessen čuovvut Kalevala Čiŋa ja Hálo mohtačájáhusa, mii ordnejuvvui Kalevala beaivvi gudnin. Modeallain ja máŋgga geahččis ledje dieđusge maiddái Beahcáma nuortalaščiŋat!

Kalevala Čikŋa lea dán jagi duddjogoahtán ođđasit Beahcáma nuortalaščiŋaid máŋggalot jagi bottu maŋŋá. Dál Beahcáma nuortalaščiŋaid oažžu silban. Ovdal dat duddjojuvvojedje bronssas ja silbbas.

Nuortalaš nissonolbmot leat leamaš beallječiŋaid geavaheaddjin ofelaččat

Beahcáma nuortalaščiŋaid ovdagovva lea dološ Suonnjelis. Nuortalaččat ieža evttohedje daid máhcaheami čikŋafitnodaga katalogii. Beahcáma nuortalaščiŋaid mielde boahtá gihpaš, mas muitaluvvo, ahte nuortalaš nissonolbmot leat leamaš beallječiŋaid geavaheaddjin ofelaččat. Sii geavahedje ivdnás lássa- ja silbabearraliiguin hervejuvvon beallječiŋaid, maid pomorgávpejasat bukte nuortan.

Beahcáma nuortalaščiŋat 2010- ja 1990-logus
Beahcáma nuortalaščiŋat 2010- ja 1990-logus

Illudan go daid Beahcáma nuortalaščiŋaiguin mun iešge beasan ávvudit dan, go nuortalaččaid ásaiduhttimis lea gollan 70 jagi!

Beahcáma nuortalaščiŋat leat fiinna ovdamearka das, mo čiŋain sáhttá leat servodatlaš mearkkašupmi.

Beahcáma nuortalaščiŋaid máhcaheapmi áiddo dán jagi lea mávssolaš symbola. Čiŋaiguin sáhttá čalmmustahttit dan mii min servodagas lea dehalaš. Dáid čiŋaiguin gii beare sáhttá čájehit doarjaga nuortalaččaid ávvujahkái. Beahcáma nuortalaščiŋat bovdejit min buohkaid ávvudit ovttas nuortalaččaiguin – eat dušše nuortalaččaid mearkajagi, muhto maiddái dan, ahte sin giella ja kultuvra ellet! Das, ahte Beahcáma nuortalaščiŋaiđ lea buvttadan okta Suoma eanemus árvvus adnojuvvon čikŋamearkkain, lea dieđusge maid stuorra mearkkašupmi.

Kalevala Čikŋa lea álo leamašan servodatdoaibmi.

Kalevala Čikŋa riegádii jagis 1937. Nissoniid doaibmagoddi vuovdigođii dalle čiŋaid, maid ovdagovvan ledje dološ čiŋat Suoma álbmotmusea čoakkáldagain. Daid čiŋaiguin nissonat ruhtadedje bácci suopmelaš nissonolbmuid gudnin.

Kalevala Čikŋa -oasusfitnodaga oamasta Kalevalaš Nissoniid Lihttu rs. Fitnodaga mielde dan juogadus geavahuvvo suopmelaš kulturbarggu doarjumii. Kalevala Čiŋa Kulturvuođđudus juogáda juohke jagi veahkkeruđaid suopmelaš kulturárbbi doalaheapmái, ovddideapmái ja dutkamuššii.

Kalevala beaivve 28.2.2019 Kalevala Čiŋa Kulturvuođđudus juolludii 20 000 euro nuortalaš kultuvrra, giela ja árbedieđu ovddideapmái. Veahkkeruđaiguin Kalevala Čiŋa Kulturvuođđudus ávvuda UNESCO ja ON eamiálbmotgielaid ávvujági. Veahkeruđaid ožžot Nuortalaskulturvuođđuhus, mii vuođđuda ruđain stipeandaruhtaráju, ja Sámi musea Siida, mii geavaha ruđa nuortalašfeaskkuid konserverenbargui.

Olu lihku vel oktii nuortalaččat bures lihkostuvvan ovttasbarggus Kalevala Čiŋain!

Koruja joilla on yhteiskunnallista merkitystä

Ostin tänään Kalevala Korun uudet Petsamon kolttakorut.

Illalla pääsin seuraamaan Kalevala Korun ja Hálon muotinäytöstä, joka järjestettiin Kalevalan päivän kunniaksi. Malleilla ja monilla katsojilla oli tietysti myös Petsamon kolttakorut yllään!

Kalevala Koru on tänä vuonna palauttanut Petsamon kolttakorut mallistoonsa monenkymmenen vuoden tauon jälkeen. Nyt Petsamon kolttakoruja saa hopeisina. Aikaisemmin niitä tuotettiin pronssisina ja hopeisina.

Kolttanaiset ovat olleet uranuurtajia korvakorujen käyttäjinä

Petsamon kolttakorujen esikuva on vanhan ajan Suonikylästä. Kolttasaamelaiset itse ehdottivat korujen palauttamista koruyhtiön mallistoon. Petsamon kolttakorujen mukana tulee vihkonen, jossa kerrotaan, että kolttanaiset ovat olleet uranuurtajia korvakorujen käyttäjinä. He käyttivät värikkäillä lasi- ja hopeahelmillä koristeltuja korvakoruja, joita pomorikauppiaat toivat idästä.

Nuortalaččat ja Kalevala Koru veahka. Kolttasaamelaisia ja Kalevala Korun väkeä. Govva: Pirita Näkkäläjärvi
Nuortalaččat ja Kalevala Koru veahka. Kolttasaamelaisia ja Kalevala Korun väkeä. Govva: Pirita Näkkäläjärvi

Olen iloinen siitä, että Petsamon kolttakoruilla pääsen itsekin olemaan mukana juhlistamassa kolttasaamelaisten asuttamisen 70-vuotisjuhlavuotta!

Petsamon kolttakorut ovat hieno esimerkki siitä, miten koruilla voi olla yhteiskunnallista merkitystä.

Petsamon kolttakorujen palauttaminen juuri tänä vuonna on tärkeä symboli. Koruilla voi tuoda esille sitä mikä yhteiskunnassamme on tärkeää. Näillä koruilla kuka tahansa voi osoittaa tukeaan kolttasaamelaisten juhlavuodelle. Petsamon kolttakorut kutsuvat meidät kaikki juhlimaan yhdessä kolttasaamelaisten kanssa – ei vain kolttien merkkivuotta vaan myös sitä, että heidän kielensä ja kulttuurinsa elävät! Sillä, että Petsamon kolttakorut on tuottanut yksi Suomen arvostetuimmista korumerkistä, on tietysti myös suuri merkitys.

Kalevala Koru on aina ollut yhteiskunnallinen toimija.

Kalevala Koru syntyi vuonna 1937. Naisten toimikunta alkoi silloin myydä koruja, joiden esikuvina olivat Suomen kansallismuseon kokoelmien muinaiskorut. Koruilla naiset rahoittivat patsaan suomalaisten naisten kunniaksi.

Kalevala Koru Oy:n omistaa Kalevalaisten Naisten Liitto ry. Yrityksen mukaan sen osingolla tuetaan suomalaista kulttuurityötä. Kalevala Korun Kulttuurisäätiö jakaa vuosittain apurahoja suomalaisen kulttuuriperinnön ylläpitämiseen, kehittämiseen ja tutkimukseen.

Kalevalan päivänä 28.2.2019 Kalevala Korun Kulttuurisäätiö myönsi 20 000 euron apurahan kolttakulttuurin, koltansaamen kielen ja kolttien perimätiedon edistämiseen. Apurahoilla Kalevala Korun Kulttuurisäätiö juhlistaa UNESCO:n ja YK:n alkuperäiskansojen kielten juhlavuotta. Apurahojen saajia ovat Kolttakulttuurisäätiö, joka perustaa rahalla kolttasaamelaisen stipendirahaston sekä Saamelaismuseo Siida, joka käyttää rahan apurahan kolttasaamelaisten laukkujen konservointiin.

Paljon onnea vielä kerran kolttasaamelaisille hyvin onnistuneesta yhteistyöstä Kalevala Korun kanssa!

Suoma PEN. Govas (gur.): Daniel Malpica, Heikki Jokinen, Oula Silvennoinen, Veera Tyhtilä, Pirita Näkkäläjärvi, Nina Honkanen, Clas Zilliacus ja Riku Räihä.

Sátnefriijavuohta sáhttá leat áitojuvvon juobe dakkár Davviriikkas go Suopma

Sátnefriijavuohta lea okta mu váimmuáššiin. Beasan dál bargat dainna ođđaláhkai, go válljejuvvojin Suoma PEN:a stivrra lahttun 2019–21.

Suoma PEN lea jagis 1928 vuođđuduvvon girječálliid álbmogiidgaskasaš sátnefriijavuođaorganisašuvdna.

Stivrra válgga oktavuođas gullen, ahte Suoma PEN:a ovddasteaddjiin jerrojuvvo dávjá sámiid birra erenoamažit go sii leat ovddasteamen Suoma PEN -organisašuvnna olgoriikkain. Sii vásihit goittotge, ahte eai ieža dieđe doarvái sámiid birra ja hálidedje danin sápmelačča mielde stivrii.

Lea hui dehalaš, ahte sámit ožžot vejolašvuođa ieža muitalit iežaset birra ná árvvus adnojuvvon oktavuođas. Giittán Suoma PEN -organisašuvnna lahttuid luohttámušas!

Sápmelaččain lea seammalágan riekti sátnefriijavuhtii go suopmelaččainge. Mis lea vuoigatvuohta sátnefriijavuhtii Suoma stáhtaborgárin, muhto maiddái eamiálbmot sámiid lahttun.

Dán áigge álbmogiidgaskasaš riekti atná sápmelaččaid dásseárvosaš álbmogin eará álbmogiiguin, vaikke mis ii leatge iežamet stáhta. Eamiálbmogat leat dálá jurddašeami mielde ovttaveardásaččat eará álbmogiiguin.

Danin miige eat dárbbaš gillát vaššiságain, heađušteamis, cielaheamis ja jávohuhttimis.

Mu pro gradu- nappo magisttarbargu, man čállen London School of Economicsis 2017 čalmmustahtii dan, ahte sámiid sátnefriijavuohta lea áitojuvvon Suomas. Vaikke Suopma lea okta máilmmi eanemus ovdánan Davviriikkain, de lihkká servodagas leat fámut, mat geahččalit deaddit sámiid rievtti cealkit iežaset oaiviliid friija.

Čilgen iežan MSc Dissertationa bohtosiid dárkilábbot Facebook-videos ja Fáktalávu artihkkalis Jávohuhttin ja disinformašuvdna áittan sámiid sátnefriijavuhtii Suomas. Olles MSc Dissertation gávdno PDF-hámis eaŋgasgillii interneahtas.

Govas (gur.): Daniel Malpica, Heikki Jokinen, Oula Silvennoinen, Veera Tyhtilä, Pirita Näkkäläjärvi, Nina Honkanen, Clas Zilliacus ja Riku Räihä. 

Čálli lea media- ja gulahallansuorggi magisttar (with Distinction) London School of Economicsis ja gávpediehtágiid magisttar Helssega gávpeallaskuvllas. Son barggai Yle Sámi hoavdan 2012–2017. 

 

Konseartaárvvoštallan: Tundra Electro doaimmai buorebut duon

Tundra Electro (Ingá-Máret Gaup-Juuso ja Patrick Shaw Iversen) Helssega Vuoviesu Maa ilmassa -klubbas lávvardaga 8.2.2019.

Ovttasbargu ođđa joavkkuinis Tundra Electroin lea dolvon Ingá-Máret Gaup-Juuso ovddosguvlui musihkarin. Dan duođaštii Tunda Electro klubbakonsearta Helssegis mannan lávvardaga.

Tundra Electro -joavkku vuođđudeaddjiguovttos Ingá-Máret Gaup-Juuso ja Patrick Shaw Iversen čuojaheigga dán háve duon. Shaw Iversen čuojahii flöitta ja mášeniid.

Gullen Tundra Electro ovddit háve Ijahis ijas jagis 2018. Dat lei Gaup-Juuso ođđa joavkku vuosttas konsearta stuorra sámi festiválas. Dalle mielde leigga maid joavkku eará lahttut fijuvllačuojaheaddji Harpreet Bansal ja rumbbuidčuojaheaddji Kenneth Ekornes.

Tundra Electro doaimmai measta buorebut duohámis go olles joavkkuin.

Ingá-Máret Gaup-Juuso nana juoiganjietna beasai duokonsearttas guovddážii.

Patrick Shaw Iversen duddjui jietnaduogáža earret eará flöitajienaiguin, maid son báddii lávddi alde, ja geardduhii ja bijai jorrat dihtora vehkiin. Duogážat ledje mášeniin fuolákeahtta hui orgánalaččat ja vuigŋe bures.

Musihkarguoktás lei guovttá maiddái ráffi hukset dialoga luođi ja flöitta gaskii.

Intima klubbakonsearttas Tundra Electro čuojahii sihke joavkku iežas bihttáid, mat ovttastahttet ođđa luđiid, flöitaimprovisašuvnna ja elektrovnnalaš duogážiid, ja maiddái heivehusaid, mat vuođđuduvvet earret eará Gáijjogiid ja Giehtaruohttasa árbevirolaš luđiide.

Klubbabiras heivii Tundra Electroi buorebut go Ijahis idja olgolávdi. Gaup-Juuso ii dárbbašan geahččalit deavdit olles Sajosa šilju iige hoigat jiena veagal.

Jietnagovva lei olu eanet máŋggabealát go Ijahis ijas 2018.

Klubbakonseartabirrasis Gaup-Juuso sáhtii geavahit buot iežas juoigama nyanssaid ja ovdanbuktit iežas juoiganmáhtu iešguđetlágan beliid. Konsearttas gulaimetge su biekkalágan, alla flöitajiena; dološ juoiganmálle huradeami; ja dieđusge maid dálá lávdejuoigama stuorra jiena.

Oppalohkái sáhttá dadjat, ahte Ingá-Máret Gaup-Juuso dagai riekta, go bargagođii ođđa joavkkuin. Tundra Electro duddjo jietnamáilmmi, mas Gaup-Juusos lea vuogas juoigat, ja oadjebašvuohta viiddidit iežas jietnageavaheami ja musihkkárvuođa.

Lei suddu, ahte Vuoviesu márkanfievrrideapmi ii lean juksan Helssega guovllu sámiid. Sis bázii gulakeahttá alla dási guovttediibmosaš konsearta, ja dakkár árbevirolaš juoigan, man hárve gulla šat gostege Sámisge.

Čálli lea kulturberošteaddji, guhte atná árbevirolaš juoigiid stuorra árvvus. Son lea Kaustinen álbmotmusihkkafestivála lávlungilvvu mánáidluohká vuoiti 1993. Čálli mánná- ja nuoravuođa miela miel astoáigedoaimmat ledjet harmonihká čuojaheapmi Lappi musihkkainstituhtas sihke sámemusihka dahkan duoin Anna & Pirita Näkkäläjärvi.

Govva: Sámediggi

Nágo mii hálidit sámi álbmotbeaivvi ávvudit?

Sámi álbmotbeaivi 6.2.2019 oidnui goit Suoma beale medias ja sosiála medias eanet go goassege ovdal. Seamma áigge orron vuohttimin, ahte sámit ledje eanet krihtalaččat sámi álbmotbeaivvi ektui go ovdal. 

Nágo mii hálidit sámi álbmotbeaivvi ávvudit?

Manin lea sámi álbmotbeaivvis šaddan dakkár, ahte sámit galget geavahit beaivvi dasa, ahte čilget iežaset kultuvrra olggobeale olbmuide?

Manin guovddážis sámi álbmotbeaivvis leat váldoálbmoga čuvgen ja guoimmuheapmi?

Manin galgá beaivi álgit leavgga stággui geassimiin? (Ovtta ustibis lei buorre fuomášupmi: Gos diekkár vierru oba boahtá? Partiolaččain, soahteveagas, Amerihkás?)

Manin sámi lágádusat ávvudit nu gohčoduvvon rabas uvssaiguin?

Manin Anára mánát čoahkkanedje Sajosii čuovvut váldoálbmogii oaivvilduvvon oahppodiibmostreama, man váldonarratiivan orui leamen ”normála oarjemáilmmi eallinvuogi” ja ”earálagan”, ”eahpenormála”, ”Other” sámi eallinvuogi buohtasteapmi, ja dan čilgen man normálat miige leat? Manin mánáide ii ordnejuvvo sámi prográmma, mii lea sidjiide oaivvilduvvon?

Maid jurddašit Suoma almmolaš lágádusaid ja váldomedia duppalmorálas, ahte sámi álbmotbeaivve sámit loktejuvvojit, muhto dan maŋŋá sámit jullot vuot báhcit marginálii?

Manin sámit galge bargat duppalbarggu: vuos iežas beaivebarggu ja de vel dasa ala nuvttá barggu váldoálbmoga čuvgejeaddjin? (Ieškritihkka: iešge dahken nu. Manin?)

Dan beaivve, mii mahkká galggašii leat sápmelačča jagi buoremus beaivi.

Nágo mii hálidit sámi álbmotbeaivvi ávvudit?

Galggašiigo sámi álbmotbeaivvi(ge) dekoloniseret?

Govva: Suoma Sámediggi

Seamma kolumna juohke sámi álbmotbeaivve

Oalle hearvái.

Smihtten moadde vahku dassái, ahte maidson galggašin čállit sámi álbmotbeaivvi gudnin News Now Finland -neahttaáviisii, gos mus lea eaŋgasgiel kolumna. In leat guhkes áigái čállán maidege, muhto álbmotbeaivái lea dieđusge dehalaš kekset juoidá!

De mun fuomášin! Munmat čálan evttohusa, ahte sámi álbmotbeaivi galggašii leat almmolaš friijabeaivi olles Suomas.

Ja mun čálistin. Friijabeaivi buohkaide. Soabadallama vuoiŋŋas. Eamiálbmoga gudnin. Maiddái gávvilis vuohki hukset buori dáhtu! Heive maid Norgga ja Ruoŧa beallái.

Dán gaskas fuomášin dárkkistit, ahte maidbat mun čállenge mannan jagi.

Hahaa, gusto measta seamma kolumnna sámi álbmotbeaivvi dahkamis friijabeaivin, muhto vehá eará ákkastallamiiguin! Dalle jurdda lei, ahte livčče somá mannat eaktodáhtolažžan vaikke skuvlii hállat sámiid birra, muhto dat ii leat vejolaš daningo sámi álbmotbeaivi lea áibbas dábálaš bargobeaivi.

In sáhttán eará go čáibmat! Heiten čállimis.

Golle moadde beaivve. Guokte beaivve ovdal álbmotbeaivve fuomášin, ahte munhan sáhtán lihkká čállit áššis, ja fállat muhtun áviisii! Čálistin suomagiel oaivilčállosa telefuvnnain, sirden dan dihtorii ja sáddejin Helsingin Sanomat -áviisii 6.2.2019 várás. (Teaksta maid almmustahttojuvvui!) Go dihtor lei geardde rabas, nu čálistin vel sámegiel veršuvnnage.

Iđđes, álbmotbeairuohta smihtten, ahte munhan sáhtášin fállat fáttá Yle Sámi iđitođđasiidda. Ledjen jo gaskan hohpolaš bargobeaivvi sáddemin teavstta, go álgen dárkkistit, ahte mo dát manaige diibmá. Googlemiin de gávdnen, ahte Yle Sápmi lei gusto mannan jagi noteren mu kolumnnaSáhkabihtážiin.

De gal ii gusto gánnehan šat fállat fáttá.

Nuppe dáfus. Ášši ii leat jagis ovdánan gosage.

Maiddái dán jagi sámi álbmotbeaivi lea áibbas dábálaš bargobeaivi. Gaskavahkku. Mu kaleanddar 6.2.2019 dievvagođii jo guokte vahku dassái. In beasa geahččat levgema Helssega universitehtii inge guldalit SOG:a oahppodiimmu interneahtas. Eahkedii gal várrejin bileahta Soljju ja Ailu Valle konsertii!

Go dilli lea dát, nu mearridin de goittotge almmustahtit dán seamma kolumnna vel nuppe háve. Maiddái buorre sivva viimmat rahpat iežan blogga!

Oaidnit leš makkár dilli lea boahtte sámi álbmotbeaivve. Ja man birra dalle čálán.

PS. News Now Finlandii čállen de loahpaloahpas kolumnna ON olmmošriektekomitea mearrádusain ja ođđa doaivagis, maid dat sámiide addet.

Pirita Näkkäläjärvi 6.2.2019: Sámi álbmotbeaivi galggašii lea almmolaš friijabeaivi

Sámi álbmotbeaivi lea šaddan stuorra mearkabeaivin miehtá Suoma, Ruoŧa ja Norgga.

Okto Suomas sámit ieža ordnejit eanet dáhpáhusaid, doaimmaid ja fálaldagaid go várra goassege ovdal. Dán jagi mielde leat vuot ođđa innovašuvnnat, dego Sámi oahpahusguovddáža oahppodiibmu interneahtas dahje Dihtosis-fidnu skuvlagalledeamit.

Oahpahusráđđehus, mánáidáittardeaddji ja iešguđet gávpogat ávžzuhit mánáidgárddiid ja skuvllaid ávvudit sámi álbmotbeaivvi. Váldoservoša olbmot noterejit sámi álbmotbeaivvi muđuige buorebut go ovdal, jos geahččá vaikkeba kolumnnaid maid mediat leat jo dál almmustahttán, ja maid áibbas amasge olbmot sosiála mediain čállet.

Soabadallan leamašan stuorra fáddá maŋimuš áiggiid. Sámedikki evttohan soabadallanproseassa ovdána ovttas Suoma stáhtain.

Nuppe dáfus ON olmmošriektekomitea gávnnahii áiddo, ahte Suopma loavkašuhtii SP-soahpamuša, go alimus hálddahusriekti seahkanii sámiid iešmearrideapmái ja luittii 97 látti olbmo sámedikki jienastuslohkui sámedikki dáhtu vuostá.

Dán áiggis Suomas dárbbašuvvojit symbolalaš dagut sámiid buorrin.

Dálá olmmoš lea čeahppi dulkot symbolaid ja áddet symbolalaš válddi geavaheami. Mii dađi positiivalot signála go addit friijabeaivvi buohkaide Suomas eamiálbmot sámiid gudnin! Dat livčče symbolalaš, muhto mávssolas dahku.

Dakkár, maid mii dárbbašit dál vai boahtteáiggi muitalus livčče sápmelaččaid ja suopmelaččaid oktasaš.

Buori sámi álbmotbeaivvi!

HS 6.2.2019: Saamelaisten kansallispäivä yleiseksi vapaapäiväksi

YleX 6.2.2019: Pitäisikö saamelaisten kansallispäivän olla vapaapäivä? (Áiggis 1:01:50)

Yle Sápmi 8.2.2019: Lappi riikkabeaiáirasat eai doarjjo Sámi álbmotbeaivvi friijabeaivin – Sápmelaš servodatberošteaddji mielas basuheapmi livčče symbolalaš dahku